Helsingissä kirjaston tietokoneilla voi olla puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Eri koneilla on eri käyttöaikoja. Voit kirjautua vain varaamallesi koneelle, eli yhdelle koneelle kerrallaan. Varauksia voi tehdä yhden kerrallaan. Uuden varauksen voi tehdä, kun tulee käyttämään varaamaansa aikaa.
Löydät lisää ohjeita alla olevasta linkistä:
https://varaus.lib.hel.fi/help
Hei!
Kansainvälisiä yrityskontakteja ja muutakin aiheeseen liittyvää hyödyllistä tietoa voit etsiä vaikkapa Helsingin seudun kauppakamarin sivuilta, osoitteesta www.helsinki.chamber.fi ja sieltä kohdasta Kansainvälistyminen -> Enterprise Europe Network -> Yrityskontakteja Business co-operation -tietokannasta.
Tietoa verkkokaupan perustamisesta puolestaan löytyy Tieke:n (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus) sivuilta osoitteesta www.tieke.fi ja sieltä kohdasta Julkaisut -> Sähköisen kaupankäynnin aapinen. Oppaan voi ladata käyttöönsä pdf -muodossa.
Lisää osoitteita löydät www.kirjastot.fi -palvelun Linkkikirjastosta (Löytyy etusivulta alaotsikon "Tiedonhaku" alta), jos laitat hakusanaksi esimerkiksi luokan 69.3 (Markkinointi. Kauppa...
Tietokanta Melindan (,jonka kautta toistaiseksi löytyy pääasiassa yliopistokirjastojen aineistoa: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…) ja lehtiartikkelitietokanta Arton (https://finna.fi jonkin verran kalannahkaan liittyvää kirjallisuutta. Hyviä hakusanoja ovat ?-merkillä katkaistut hakusanat Kala? Nahka?, ja hakusnojen väliin and-operattori.
Kannattanee kuitenkin käyttää valmista Kalannahka-tietopankkia, johon on koottu suuri määrä aiheeseen liittyviä kirjallisuus-, lehtiartikkeli- ja nettilähteitä. Sivuston on koonnut Poukama-hanke:
http://www.poukama.eu/web/wp-content/uploads/2012/03/Kalannahka-tietopa…
Ainakin yksi nimenomaan mateen nahkaan liittyvä, Tee-nimisessä lehdessä oleva,...
Hei,
Eri maiden ruoan tuonti- ja vientitilastoja sinun on helpoin lähestyä ensin Tilastokeskuksen "Kansainvälistä tilastotietoa" -portaalin avulla => http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/
Valitse sieltä osio "Kansainvälisen tiedon taulukot" => http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/pxweb.html => http://pxweb2.stat.fi/Database/Kansainvalisen_tiedon_tietokanta/databas…
Hakupuusta löytyy aihealue "Maa-, metsä- ja kalatalous" ja taulukko FAO:n "Maataloustuotteiden tuonti ja vienti (tonnia) 2006-2010".
Aloita oman taulukon teko valitsemalla osataulukko.
Jos haluat käyttää FAOn alökuperäislähdettä FAOSTAT -tilastotietokantaa löydät sen osoitteesta => http://faostat.fao.org/
Itsemuokattavien tilastotaulukoiden lisäksi FAOSTAT -...
Vaski-kirjastoissa käyttäjätunnuksesi on kirjastokorttisi numero. Sen lisäksi tarvitsen tunnusluvun (eli salasanan). Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tunnuslukua tarvitset verkkokirjaston kirjautumiseen, kun haluat tutkia omia lainaajatietojasi, uusia lainojasi, varata aineistoa tai perua varauksia. Tässä lisätietoja http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Satu Pekka Pikkaraisen lentomatka löytyy kirjasta Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Tekijöinä ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Uudistettu painos on vuodelta 1967, näköispainos tästä v. 2001. Aapisen tekstistä ja sisällysluettelosta ei ilmene tämän kyseisen sadun kirjoittajaa tarkemmin. Kustantajan eli Otavan kautta voit pyytää tarkempia tietoja kirjoittajista.
Voisitte kokeilla Ville Tantun kirjaa Tiikerisydän.
(Paloheinässä hyllyssä)
Hieman "romanttisemman" lähestymistavan tarjoaa Monica Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä.
(myös hyllyssä Paloheinässä)
Suomeksi breakdancesta löytyy ehkä parhaiten lehtiartikkeleita. Ainakin näistä voisi katsoa:
Helsingin sanomat 30.7.2000
Kodin kuvalehti 1999, numero 7, sivut 94-104
Kodin kuvalehti 1998, numero 6, sivut 70-71
Tanssi 1998, numero 1, sivut 26-27
Hip hopista, johon break dancekin kuuluu, löytyy suomeksi ainakin Rumba-lehden erikoisnumero tältä vuodelta (numero 14) ja Heikki Hilamaan kirja nimeltään
Musta syke - funkin, diskon & hiphopin historia. Molempia voi kysellä yleisistä kirjastoista täältä Helsingistä, samoin yllä mainittuja lehtiä.
Myös Internetistä löytyy tietoa, tosin suomalaiset sivut tuntuisivat olevan aika vaatimattomia. Tässä kuitenkin pari linkkiä:
http://www.aamulehti.fi/patioposti/lehdet/uusi/ha1.shtml
http://www....
Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo.
Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä...
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä.
Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Oletan, että kyse on Laitilan seurakunnasta. Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja säilytetään Turun alueellisessa keskusrekisterissä noin vuodesta 1860 lähtien. Tätä vanhemmat kirkonkirjat ovat Kansallisarkiston Turun yksikössä. Itse et pääse katselemaan kirkonkirjoja, mutta voit lähettää keskusrekisteriin maksullisen sukututkimuspyynnön. Tiedot sukututkimuspyynnöistä on koottu sivulle: Sukututkimus - Turun ja Kaarinan seurakunnat (turunseurakunnat.fi)
Jos on kyse vuotta 1860 vanhemmista kirkonkirjoista, voit ottaa yhteyttä Kansallisarkiston Turun toimipisteeseen. Yhteystiedot: Aukioloajat - Kansallisarkisto
Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja on myös digitoituna ja vapaasti luettavana Suomen...
Kyseessä voisi olla Elonkerjuun kappale Pieni pala maailmassa paikallaan, jossa lauletaan "noheva tyttö, roheva poika".
https://www.youtube.com/watch?v=irY-jnsQuGg
Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin...
Verkkotiedonhakuun liittyvää opastusta on osoitteessa Kirjastot.fi -> Tiedonhaku -> Tiedonhaun opastus, https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus. Sivuilla ei kuitenkaan käsitellä itse verkossa opettamiseen liittyviä asioita.
Valitettavasti ei yksikään lastenkirjallisuuden asiantuntijoistamme muistanut kysymääsi satua. Mikäli satu löytyy myöhemmin, lähetän tiedon sähköpostitse.
Tampereella oleva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm) on paikka, josta voi myös kysyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta koskevia asioita, myös tätä. Heidän sähköpostiosoitteensa on sni@sci.fi Laajoista tietopalvelutoimeksiannoista SNI perii maksun, mutta he arvelivat ettei tästä yhdestä sadusta veloiteta; ehkä on paras varmistaa kysyessä.
Pigge Lunk on suomeksi Pontus Pii ja siitä kerrotaan kirjassa Pontus Pii: sukkelan siilin seikkailut, joka löytyy ainakin täältä Seinäjoen kirjastosta.
Kurre Smackia sen sijaan ei löytynyt suomeksi. Soiteltiin myös Vaasaan ja Pietarsaareen, eikä sielläkään tiedetty. Todennäköisesti sitä ei ole suomennettu ollenkaan. Alla kuitenkin luettelo niistä ruotsinkielisistä kirjoista, joissa Kurre Smack esiintyy.
Kurre Smack lär sig klockan, 1962
Sverige runt med Kurre Smack, 1962
Stort och smått med Kurre Smack, 1963
Året runt med Kurre Smack, 1963
Jorden runt med Kurre Smack, 1964
Kurre Smack och alla husdjuren, 1964
Terveisin,
Hanna Kotila Seinäjoen kirjastosta
Hiukan tietoa löytyy nettisivulta http://www.raahe.fi/~sya/culture/kirj14.html . Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa jnenonen@raahe.fi. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummeruksen ( http://www.gummerus.fi ) että WSOY:n ( http://www.wsoy.fi ) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja.
Seuraavalta verkkosivulta löytyy tietoa huoneenvuokralaista, vuokra-asuinnoista, vuokrasopimuksen teosta, vuokran korotuksesta, eri alueiden vuokrista ja niiden vertailusta jne.
http://www.vuokralaistenkeskusliitto.fi/
Ulla-Liisa Heinokin on suomentanut Anna Kareninan. Kaliman käännöshän on jo 1910-luvulta, mutta WSOY on ottanut siitä yhä uusia painoksia. Otavan kääntäjä on Ulla-Liisa Heino ja Kariston Lea Pyykkö. En osaa suositella mitään käännöstä toista paremmaksi. Tietysti uusimpien käännösten kieli on modernimpaa kuin Kaliman, mutta toisaaltahan kyseessä on klassikko.
