Haku PIKI-verkkokirjastostamme antaa haun tulokseksi useitakin versioita etsimästänne tarinasta.
Uusin versio on vuodelta 2003, joten sitä kannattaa vielä kysellä kirjakaupoista.
Tässä tarkat tuotetiedot :
PÄÄTEKIJÄ KARVONEN, Reijo (esitt.)
NIMEKE Kuka lohduttaisi Nyytiä? [Äänite] / Tove Janssonin kertomuksen mukaan
MUUT TEKIJÄT Lundblad, Peter (säv.)
Jansson, Tove
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Warner Music Finland, p2003
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS 5050466-8806-2-8
HUOMAUTUKSET Julkaistu alunperin v. 1979
Esitys: Reijo Karvonen (voc), Peter Lundblad (g, b, keyb, voc), Torbjörn Eklund (keyb, fl, amadinda), Backa-Hans Erikson (b, soittorasia), Henrik Hillden, Sniff (dr), Opa (perc), Hans Olsson (org, amadinda), Jan...
Viittomakielen ohjaajan tutkinto on vielä melko uusi, sillä ensimmäiset viittomakielen ohjaajat valmistuivat keväällä 2004. Tutkittua tietoa ohjaajien sijoittumisesta työelämään ei vielä löydy paljoa.
Aihetta käsitellään seuraavassa Turun kristillisen opiston opinnäytetyössä:
Kauranen, Noora & Lindholm, Heidi
Mitä huominen tuo tullessaan? viittomakielen ohjaajan
tulevaisuudennäkymät
Opinnäyte on lainattavissa Diakonia-AMK:n Turun kirjastosta.
Viittomakielen ohjaajan opintoja ja työelämään sijoittumista esitellään mm. seuraavilla sivuilla:
http://www.psko.fi/viitomaperus.html
http://www.tk-opisto.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010388
Vieska-sanan alkuperää on selvitetty varsin perusteellisesti Ylivieskan kirja nimisessä teoksessa s. 35-36, josta seuraavia lainauksia.
Vieska-sanan alkuperästä on esitetty useita teorioita. Viessoa- eli viessata -verbi tarkoittaa miettiä, tuumia. Toisen teorian mukaan Viessominen on myös sauvomistapa, jolla asukkaat tulivat Ylivieskaan ja Alavieskaan.
Kolmas teoria lähtee siitä, että Ylivieskan alueella ennen asuttamista liikkuneet lappalaisetja heidän poronsa olisivat jättäneet maastoon jälkiä, joista seutu olisi saanut sittemmin nimensä. Vieska-sana näet tarkoittaa poron kaivamaa jäkäläkuoppaa, paikkaa jossa poro kaivaa jäkälää ja aluetta missä porolauma on laiduntanut. Kalajokilaakson oloissa vieska on tarkoittanut poropolkua tai...
La Boheme är gammal produktion från äret 2000, original premiär var den 10 mars 2000. Tidningarna har inte recenserat produktionen andra gången.
Recensioner finns i följände källor:
Harri Kuusisaari: "Oopperan tunteet pannassa" i Rondo 4/2000
Kimmo Korhonen: "Vaihtoehtoinen La Bohème" i Classica 2/2000
Veijo Murtomäki: "Epäsentimentaalinen musikaaliooppera" i Helsingin Sanomat 12.3.2000
Aleksi-lehtiartikkelien viitetietokanta antaa asiasanalla Aulis Sallinen 71 viitettä. Aleksia voi käyttää esim. Kotkan kaupunginkirjaston tietokoneilla. Tässä alla muutama poiminta noista 71:stä viitteestä:
-Paastela, Alli
Ratsumies vei unen ja toden rajamaille (Musiikki joka muutti minut)
Rondo2006 ; (44) ; 1 ; 21
-Häyrynen, Antti
Legenda palaa Savonlinnaan
Rondo 2005 ; (43) ; 6 ; 24-27
-Sirén, Vesa
Sallisen kuningas lähtee levylle
Helsingin sanomat (HS) 2005-04-07
-Pietilä, Riitta
Aulis Sallinen täyttää 70 vuotta : kaaoksesta kohti kauneutta
Rondo 2005 ; (43) ; 4 ; 14-15
-Lehtonen, Matti
Säveltäminen on Aulis Salliselle leikkiä. Ratsumiehen luoja täyttää ensi viikolla 70 vuotta
Turun sanomat (TS) 2005-04-01
-Sirén, Vesa
Sinfonikko...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Franz Schubertilta D-duuri kvintettoa, jollaista en teosluettelostakaan löydä. Täältä löytyy vain Schubertin C-duuri kvintetto (D956) kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle sekä A-duuri kvintetto (D667) pianolle, jousitriolle ja kontrabassolle (Forelli).
Korttitemppukirjat ovat kirjastossa luokassa 79.85 Taikatemput. Kirjoja on sekä aikuisten että lasten ja nuortenosastolla. Korttitemppuja löytyy mm. seuraavista kirjoista: Iiro Seppäsen magian maailma ja Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja.
Kirjastokorttisi pitäisi vaihtaa uudelle nimelle ja päivittää myös kirjaston asiakasrekisteriin nykyinen sukunimesi. Se onnistuu nopeasti, kunhan käyt missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan uudelle nimelle annetun henkilöllisyystodistuksen tai virallisen todistuksen nimenmuutoksesta. Nimenmuutosta ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi voi tehdä Internetin kautta.
Kirja on suomennettu nimellä Mistä on pienet vauvat tehty?
Muita vastaavia kirjoja:
Nilsson, Lennart: Syntyy uusi ihminen, 2009
Mistä vauvat tulevat? 1995
Kun meille tulee vauva, 1995
Nilsson, Lennart: Perheeseen tulee vauva, 1995
Jos muistat kirjastokorttisi numeron, voit tilata uuden tunnuksen sähköpostiosoitteellasi, mikäli se on liitetty asiakastietoihisi. HelMet-ohjeissa neuvotaan seuraavasti: "Napsauta painiketta Omat tietoni ja sen jälkeen linkkiä Unohditko tunnuslukusi? Syötä kirjastokorttisi numero sille varattuun kenttään ja napsauta painiketta Jatka. Saat viestin asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Seuraa viestissä olevia ohjeita vaihtaaksesi PIN-koodisi. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
Mikäli et muista korttisi numeroa, saat uuden tunnusluvun mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Ja mikäli kirjastokorttisi on tosiaankin kadonnut, voit samalla hankkia uuden kortin.
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Hei!
Alle 18-vuotiaan työntekoa sääntelee laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Nuorten työntekijöiden tekemää työtä sääntelevät myös seuraavat asetukset: valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007).
Lisätietoa löytyy mm. teoksesta Työpaikan ja luottamusmiehen lakikirja, Veltor 2008 (sivu 138 nuoret) sekä työsuojeluhallinnon internet-sivuilta osoitteesta: http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuoret_tyontekijat
Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi, ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi. Lait ja asetukset löytyvät mm. internetistä osoitteesta www.finlex.fi (ajantasainen...
Tässä joitakin uintitekniikkakurssitietoja pääkaupunkiseudulta:
http://www.urheiluhallit.fi/Default.aspx?id=473423
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;127;2620;9619;9620;96…
http://www.simmiswanda.fi/ee/index.php/site/uimakoulut
Kurssit taitavat tältä keväältä olla loppumassa, joten lisää vinkkejä sinun kannattanee etsiä vasta loppukesästä. Kaupunkien lisäksi kursseja järjestävät uintiseurat. Linkki suomalaisten uintiseurojen luetteloon löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_uimaseuroista
Jos etsit kursseja myös Ruotsista ja Virosta, sinun kannattaa hakea ruotsin ja viron kielillä.
Melontakursseja ja -retkiä järjestetään todella paljon, ja kattavan luettelon löytäminen ei taida onnistua. Alla...
Internetistä löysin lausahduksesta tällaisen suomenkielisen version: "Jokainen idiootti osaa kritisoida ja tuomita. Ja useimmat tekevätkin niin."
Kirjastossa on Dale Carnegien kirja Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. Yritin selailla kirjaa, mutta ainakaan nopealla vilkaisulla en löytänyt siitä kyseistä lausahdusta. Kirja löytyy kuitenkin kirjaston hyllystä, jos haluat vielä itse katsoa sitä tarkemmin.
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi...
Carnegien suomennetussa kirjassa Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa on kyseinen lause. Kirjan viidennen painoksen (v. 1994) sivulla 80 lause kuuluu: "Saat enemmän ystäviä kahdessa kuukaudessa kiinnostumalla toisista ihmisistä kuin kahdessa vuodessa yrittämällä saada toiset kiinnostmaan itsestäsi". (Lause ei jatkunut tästä, vaan oli kappaleen viimeinen virke.)
Kirjastoihin voi lahjoittaa kirjoja tai muuta aineistoa ilman rahallista korvausta.
"Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren...
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ löytää aineistoa lähes kaikista suomalaisista kirjastoista. Sen kautta löytyi myös tämä Larin-Kyöstin näytelmän saatavuus. Se sisältyy Larin-Kyöstin teokseen Maassa ja tähdissä, joka Kymenlaakson alueella kuuluu Kotkan, Karhulan ja Kouvolan kirjastojen kokoelmiin. Kirjaa on myös useissa muissa Suomen kirjastoissa. Kymenlaakson alueella kirjan voi varata (1€ varausmaksu) ja se toimitetaan omaan lähikirjastoon.
Ulkosaarelaiset-näytelmästä on myös yksittäisteos, mutta sitä ei ole Kymenlaakson kirjastoissa.
Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Nemo
