Tampereen yliopiston ylläpitämä, sangen hyvä Euroopan unionin sähköisten lähteiden hakemisto on osoitteessa www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html. Tästä pääsee myös suomenkieliselle virallisen lehden tilaussivulle klikkaamalla EUDOR (www.eudor.com).
Euroopan unionin virallinen hankintoihin liittyvä web-sivusto on SIMAP osoitteessa http://simap.eu.int, jossa on kielivalikko josta pääsee suomenkielisille sivuille. Ehkä kannattaa katsoa myös englanninkielistä sivua osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg15/en/publproc/index.htm
Hyödyllinen osoite on http://www.europeonline.com/int/cce/index.htm, josta klikkaamalla EUBUSINESS pääsee klikkaamaan EU DOCUMENTS. Europeonlinen index-sivulta (ks. edellä) voi klikata myös viralliselle...
Näin tarkkaan rajatusta aiheesta ei yleisten kirjastojen käytössä olevien tietokantojen avulla löydy suomeksi mitään. Lisätiedoissa ehdotit hakusanaksi RTO (Regenerative Thermal Oxidizer). Sekä lyhenne mutta etenkin koko fraasi onkin hyödyllinen sekä Internetin hakupalveluista että ulkomaisten lehtien kokotekstitietokannasta (=EBSCO,Internetin kautta käytössä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla) haettaessa. Lyhenne on sikäli ongelmallinen koska sitä käytetään muissakin yhteyksissä (esim. realtime operating / rannikkotykistön taisteluohjesääntö).
Erilaiset hakupalvelut löydät kätevimmin sivulta http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku. Tee fraasihaku eli laita sanat lainausmerkkeihin, niin saatu tulos on tarkempi. Näin löydät...
Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston Agri-tietokannasta voi hakea kirjoja ja artikkeleita asiasanoilla voimaperäinen tuotanto ja laajaperäinen tuotanto. Agri-tietokanta löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/lumme/ ja se on vapaasti käytettävissä.
Näin löytyvät mm. seuraavat: Ajankohtaista maatalousekonomiaa - [Helsinki]: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, 1993 - 70 s. (Tiedonantoja / Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 190) ISBN 952-9538-36-7 // Luonnonmukaisempaan viljelyyn / Hovila, Mikko; Suomen luonto 52 (1993) : 8, s. 12-13 // Monikäyttökasveja puoliviljellen / Saario, Meeri; Maatilan Pirkka : K-maatalous- ja konekauppiaitten aikakauslehti 1995 : 4 , s. 50-53
Jos näillä asiasanoilla saadut viitteet eivät...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy muutama Hampuria käsittelevä teos, esim. Jörg Albrecht: Hamburg: reseguide med kartor (1994) ja Hamburg (Insight city guide, 1992). Myös koko Saksaa koskevista teoksista voi löytyä tietoja Hampurista, esim Ari Taipale: Saksan matkaopas (1995) ja Steve Fallon (toim.): Germany (Lonely Planet, 1998).
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on...
Mikäli saat ilmoituksen postitse, sinulla on viikko aikaa hakea varaamasi levy. Jos saat ilmoituksen sähköpostiisi, saat päivän enemmän aikaa, koska kirjeposti on myöhemmin perillä kuin sähköposti. Molemmissa vaihtoehdoissa hakuajan viimeinen päivä on sama.
Kirjallisuutta aiheesta siis löytyy suomen kielellä esim. Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta (1991) ja Huotari, Tauno-Olavi: Kiinan kulttuuri (1999),
sieltä osasto Kiinan kieli ja kalligrafia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy muitakin vastauksia kiinan kielestä, voit hakea fraasilla (eli lainausmerkkien sisällä) kiinan kieli, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Myös linkkejä englanninkielisille sivuille löydät arkiston aiemmista vastauksista.
Kirjastoista löytyy sekä Jarmo Perälältä sekä kirja Maakilpikonnat että Punakorvakilpikonna. Kirjastojen aineistotietokannat löytyvät kätevästi Kirjastot.fi-sivuston kautta, kohdasta Kirjastot tai monihaun kautta.
http://www.kirjastot.fi/kirjastot
http://monihaku.kirjastot.fi
HELMET-tietokannasta, http://www.helmet.fi, löytyy Venezuelassa puhutun espanjan kielen kielikursseja ja sanakirjoja hakulausekkeella latin-american spanish. Useimmat ovat tällä hetkellä lainassa, joten pyytämiäsi esimerkkejä kannattaa ehkä hakea on-line sanakirjasta osoitteesta http://education.yahoo.com/reference/dict_en_es
Tutustu myös seuraaviin osoitteisiin:
http://www.factmonster.com/spot/hhmaccents1.html
http://www.askoxford.com/languages/culturevulture/spain/worldspanish/?v…
Yleisten kirjastojen kirjakokoelmista löytynee vain lyhyehköjä luonnehdintoja kielten välisistä eroista, esim. "Concise compendium of the world's languages" -kirjassa on lyhyesti selitetty ääntämiseen liittyvistä asioista.
Parhaat neuvot työtäsi varten saat...
Sosialismin historiasta löytyy runsaasti aineistoa. Löydät kirjaviitteet www.helmet.fi-hausta.
Kokeile seuraavat haut:
Aihehaku. Kirjoita hakusanaksi sosialistiset maat (kokeile myös hakusanoilla sosialismi ja kommunismi).
Sanahaku. Kirjoita peräkkäin sanat sosialismi historia
Näillä hauilla löytyy kymmeniä kirjaviitteitä.
Kuten Vesa Paraston internet-sivulla kerrotaan http://www.sunpoint.net/~vesa_perasto/ (harjoitustyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusmedia-kurssille) Stephen Kingistä on olemassa vain vähän suomenkielistä tietoa internetissä. Aamulehden lyhyt kuvaus Kingistä http://www.aamulehti.fi/profiili/lehdet/uusi/spot2.shtml ja Kalevan arkiston juttu http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=209989 .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma kirjailijoista http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm .
Entäs kirjat, esim. teos Paljaat luut: Stepen King ja kauhun anatomia, 1991. Stephen Kingin muistelmat: Kirjoittamisesta : muistelmia leipätyöstä, 2000. Myös Kingiä koskevia lehtiartikkeleita on. Esimerkkejä muutamista:
- Jukka...
Näköalahissien mitoituksesta (myös potkulevysuositus) löytyy Rakennustieto Oy:n RT-kortistosta. TalotekniikkaRYL 2002 osassa 2 on yleensä hissien ja maisemahissien mitoituksesta.
Muumikirjojen kääntämistä käsittelevä uusin teos lienee Yvonne Bertillsin vuonna 2003 ilmestynyt väitöskirja "Beyond identification:proper names in children's literature". Virpi Kurhelan toimittamassa teoksessa "Muumien taikaa. Tutkimusretkiä Tove janssonin maailmaan" käsitellään kääntämistä melko seikkaperäisesti.
Tove Janssonin kirjojen suomentamisesta on tehty useita opinnäytetöitä ja useita artikkeliviitteitä löytyy myös. Hyviä tiedonlähteitä ovat tietokannat LINDA ja ARTO, ks. finna.fi.
Kouvolan käännöstieteen laitoksen opinnäytetöiden listan saa esille osoitteesta http://rosetta.helsinki.fi.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta voit hakea ketkä kaikki ovat kääntäneet Muumikirjoja. Osoite on http://dbgw.finlit.fi/...
Kovin vähän kirjoja aiheesta löytyy. Tampereen kaupunginkirjastossa on vain Maureen Wheelerin Travel with children vuodelta 1995. Pari gradua löysin aiheesta:
Maarit Lamminmäen Lapsi matkanjärjestäjän asiakkaana. Helsingin yliopisto 1997 ja Siru Piekkolan Matkailu avartaa - mutta miten. Narratiivinen tutkimus ulkomailla lomailleiden lasten matkakertomuksista. Oulun yliopisto 2005.
Lisäksi Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo)
löytyi Juha Kaukasjärven teos Mitä lapset odottavat lomalta. Haaga instituutti 1995. Noita teoksia saa kaukolainaksi.
Kirjastojen työasemilla on käytössä myös artikkelitietokantoja. Aleksista sain jopa 63 viitettä ja Artostakin 12. Niitä kannattaa käydä katsomassa kirjastossa.
Helsingin, Tampereen ja Lappeenrannan kirjastoista löytyy muutamia Gilmore girls -kirjoja, esim. I do, don't I?; I love you, you idiot; Like mother, like daughter ja The other side of summer, mutta Gilmore girls Dream Journal -kirjaa ei ole ainakaan vielä hankittu mihinkään kirjastoon.
Toiminto on otettu tänä vuonna käyttöön HelMet tietokannassa, mutta vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Ohje oman lainaushistorian käyttöön ottoon löytyy tästä
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Hei!
Kirjallisuutta tai artikkeleita ei löydy, tämän vahvisti myös soitto kampaajalle. Hän neuvoi kysymään siitä kampaamosta, joka locksit on sinulle tehnyt. Kampaajan mukaan netin ohjeiden ristiriitaisuus johtuu siitä, että asiasta todella on erilaisia mielipiteitä. Netin keskustelupalstojen perusteella takkupäät pesevät hiuksensa hyvin erilaisilla shampoilla, kuitenkin tuntuivat olevan ihan tavallisia marketin ja lähikaupan tuotteita. Wikipedian ohje "Päänahka kannattaa pestä shampoolla, jolla ei ole hiuksia hoitavia ominaisuuksia ja joka ei sisällä silikonia, väri- tai hajuaineita" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastatukka) siksi, että hius pysyisi takussa, tuntui kampaajan mielestä järkevältä. Toisaalta hiukset ja päänahka voivat kuivua...
Osoitteesta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/fi_FI/kirjaudu_kehoituksella/ löytyvät kirjautumisohjeet Maaseudun tulevaisuus -lehden verkkoarkistoon. Sinne on mahdollista tilata kertalukuoikeus. Arkistosta löytyvät näköislehtien artikkelit vuoteen 1999 asti.
