HelMet-kirjastoissa henkilökunta ei pääse asiakkaan lainaushistoriaan käsiksi. Ainoastaan asiakas itse pystyy tarkastelemaan lainaushistoriaa kirjautumalla sinne HelMetin kautta. Lainaushistoria muutenkin tallentuu vain silloin, jos asiakas haluaa tallentaa sen. Minkäänlainen profilointi lainaushistorian kautta ei siis olisi edes teoriassa teknisesti mahdollista.
Tietyn teoksen tietojen kautta voidaan nähdä vain kaksi viimeisintä lainaajaa. Se on tarpeen, jos aineisto palautetaan turmeltuneena ja täytyy katsoa, kuka on aineistoa viimeksi lainannut eli luultavasti sen turmellut. Mitään laajempaa listaa teoksen lainaajista ei pysty saamaan järjestelmästä.
Tiedustelin HelMet-kirjastojen asiakasrekisterin Helsingin-yhteyshenkilöltä Satu...
Voisikohan kyse olla Rae Lambertin Mungo-kirjoista, joita 90-luvulla ilmestyi useampiakin, mutta joita ei tällä hetkellä ole kirjastojen kokoelmissa juurikaan. Helmet-kirjastoissa on muutama kappale ruotsin kielisenä. Muualta Suomesta joitakin Mungo-kirjoista saattaisi saada kaukolainaksi.
Suomen lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyvät tiedot viidestä Mungo-kirjasta: Mungo maailmalla, Mungo tutustuu jokilaaksoon, Mungo tutustuu metsän eläimiin, Mungo tutustuu pikku eläimiin, Mungo tutustuu sademetsään. Kaikki on julkaistu suomeksi vuonna 1994, kustantaja on Kolibri-kustantamo. Kirjoja kuvaillaan näin: "Mungo on Brasilian sademetsissä syntynyt hämähäkkiapina, joka asuinalueensa tuhouduttua on jäänyt kodittomaksi. Pikku apina...
Valitettavasti en löytänyt tietoa sanan alkuperästä. Suomalaisesta pikannimikirjastakaan ei löytynyt Ätämö sanaa. Sanan alkuperän voisi tuntea Kotimaisten kielten keskus Kotus ja Someron kaupunginkirjasto.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
http://www.kotus.fi/
http://hakemisto.kirjastot.fi/someronkaupunginkirjasto-337e2
Kristillistä lasten ja nuorten fantasiaa on todella vähän. Kristillisten kustantamoiden ohjelmassa sitä ei näytä olevan juuri lainkaan. Ainoa poikkeus viime vuosilta näyttää olevan Lasten keskuksen julkaisema Shaun Tanin kaiken ikäisille sopiva Etäisten esikaupunkien asioita, jossa on arvoituksellisia fantasiakertomuksia kauniisti kuvitettuina.
Varovasti arvioiden voisi ajatella, että esimerkiksi Tolkienin tuotanto on ainakin jossain määrin kristillistä, hyvän ja pahan taistelustahan siinäkin on kysymys. 12-vuotiaan kannattaa varmaan aloittaa Hobitista, joka on johdanto-osa Sormusten herran maailmaan. Susan Cooperin Pimeä nousee –sarjassa etsitään Graalin maljaa. Kevin Crossley-Hollandin sarja Arthur-kuninkaasta kertoo keskiajan...
Maria Jotunista löytyy paljonkin tietoa, mm. teokset: Jalkanen, Eila: Maria Jotuni 1880-1943 ja
Niemi, Irmeli: Maria Jotunin näytelmät.
Lyhyemmin tätä kirjailijaa on käsitelty teoksissa: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja, Suomen kirjallisuus (osa 5) ja Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia.
Muutokset rahan arvossa löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Tuorein painos kirjastoissa on vuodelta 1999. Teoksessa luetellaan kertoimet vuosilta 1921-1998 (s. 654 rahanarvonkertoimet). Vuoden 1997 kerroin on 1,014 kun vuoden 1998 luku on 1. Taulukossa ei ole mainittu tiedontuottajaa.
Plussa aineistohausta http://www.libplussa.fi selviää, että vuosikirja on ostettu jokseenkin kaikkiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. (Useimmissa kirjastoissa käsikirjasto-kokoelmassa, tosin joitakin lainakappaleitakin löytyy.)
Meritan sivuilla http://www.merita.fi/s/sijoita/tutkimus/rahanarvo on sama taulukko, tosin vain kahdella desimaalilla ja lisäksi laskuesimerkkejä. Meritankin taulukko päättyy...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi etsiä tietoa siitä, kuinka paljon Hiski-nimisiä on ollut viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Tarkkaa määrää Hiski-nimisistä ei tilasto kerro, mutta tilasto on kuitenkin melko hyvin suuntaa antava. Tilasto on syyskuun alusta 2018.
hiski
Syntymävuodet
Miehiä
Naisia
Yhteensä
-1899
26
0
26
1900-19
15
0
15
1920-39
alle 5
alle 5
alle 10
1940-59
7
0
7
1960-79
16
0
16
1980-99
63
0
63
2000-09
75
0
75
2010-18
50
0
50
Yhteensä
alle 257...
Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijalta Kielineuvonta-palvelun kautta (https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta). Asiantuntija vastasi seuraavasti nassu-sanan alkuperästä:
"Nassu on mitä ilmeisimmin muodostunut sanasta naama. Vastaavanlaisia leikillisiä tai lastenkielisiä sanoja ovat mm. massu (maha) ja känny (käsi), simmu (silmä); porsas-sanasta saman mallin mukaan muodostettu possu."
Kyllä vain.
Kirjatiikeri nimisessä sarjassa on suuraakkosilla kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita lukemaan opetteleville. Helmet-haku, hakusana kirjatiikeri.
Voit kokeilla Helmet hakuun myös hakusanoja tavutetut tai suuraakkoset. Löydät jonkun verran lisää kirjoja.
Valitettavasti ei löydy.
Internetistä sitä vastoin löytyy hyvinkin tietoa Cervinasta (hae esin. http://www.google.com - cervinia) mm. http://194.145.50.221/sunski/italia/cervinia/
http://www.internet-esq.com/ski/italy/cervinia.htm
http://www.ski-europe.com/resorts/cervinia.html
http://www.cervinia.it/old/index_uk.html
Vastausta kysymykseesi voi miettiä korkeintaan teoreettisella tasolla. Kuinka monta kertaa olet nähnyt siamilaiset kaksoset bussissa - tai ylipäänsä missään? Yhteenkasvaneet kaksoset selviävät harvoin hengissä edes synnytyksestä, puhumattakaan, että he kasvaisivat aikuisiksi asti. Suosittelen, että tutustut vaikkapa seuraaviin linkkeihin:
http://zygote.swarthmore.edu/cleave4b.html
http://www.twinstuff.com/conjoined.htm
Googlella ( http://www.google.com/ ) löydät lisää linkkejä sanoillla "conjoined twins".
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
En löytänyt kirjaa, jossa kerrotaan Venäjän perusterveydenhuollosta suomeksi, mutta Maailman terveysjärjestön verkkosivuilta löytyy tietoa Venäjän terveydenhuoltojärjestelmästä englanniksi ja venäjäksi: http://www.euro.who.int/countryinformation/CtryInfoRes?COUNTRY=RUS&Ctry… . Valitse sieltä kohta Country highlights on health.
Digitaalisesta valokuvauksesta on ilmestynyt kirjallisuutta melko paljon, esim. Jarkko Viljasen teos Digikuvan peruskirja. Docendo 2003. Lisää teoksia löytyy PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanalla digitaalikuvaus saa 17 viitettä, mutta kun yhdistää asiasanat digitaalitekniikka ja valokuvaus, saa tulokseksi 42 teosta, joiden saatavuutta voi tarkastella näytöltä.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteesta http://www.makupalat.fi/valokuv2.htm
Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Ainakaan kirjojen asiasanoituksen perusteella ei ole. Vuonna 2005 ilmestyi Tiina Mahlamäen väitöskirja Eeva Joenpellosta (Naisia kansalaisuuden kynnyksellä). Mahtaisiko siitä löytyä vastausta?
Lapin maakuntakirjastosta löytyvät Pohjolan Sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Niistä saa kopioita ja niitä lainataan mm. muihin maakuntakirjastoihin.
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Mikroskooppikuvauksesta kerrotaan mm. Michael Freemanin kirjassa Lähikuvaus digikameralla ja seuraavilla nettisivuilla:
http://www.vetmed.helsinki.fi/pell/anatomia/opiskelu/materiaali/mikrosk…
http://www.inspect-ny.com/digipix.htm
http://www.lmscope.com/produkt22/tipps_e.html
Teoksen tiedot voi aina tarkistaa Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan kaikki suomenkielinen kirjallisuus. Fennican mukaan teoksen on suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Reijo Valta.
Fennica: http://finna.fi
