Google-haku antaa mahdollisuuden kielivalintaan.
-klikkaa kieliluettelosta esim. venäjä ja voit surffailla ja katsoa tietoa valitsemallasi kielellä:
http://www.google.fi/language_tools?hl=fi
Hyvää kevättä!
Ensimmäisen oman talon työväenyhdistys osti vuonna 1900 lukkari Ketoselta. Taloa laajennettiin vuosina 1906 (juhlasali, vihittiin käyttöön 30.9.1906) ja 1912 (lisärakennukseen elokuvateatteri ja voimisteluseuralle painihuone). Vuonna 1918 työväentalo paloi.
Uuden työväentalon avajaisjuhla pidettiin joulukuussa 1925.
Lähde:
Sari Tupakka: Lappeenrannan työväenyhdistyksen rooli Lappeenrannan kunnalliselämässä 1893-1993.
Et kerro mihin tarkoitukseen tietoa tarvitset, joten tässä vain muutamien Italiaa esittelevien yleisteosten nimiä. Maailma tänään, Maailma nyt ja Maailmantieto -sarjojen kirjoissa on hyviä lyhyitä eri maiden esittelyitä. Suppea katsaus Italian historiaan löytyy esim. Risto Karin kirjoittamasta kirjasta nimeltä Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot 2. Lisäksi kirjastossa on runsaasti Italiaa käsitteleviä matkaoppaita, taidekirjoja, romaaneja, matkailuvideoita, elokuvia, italian kielen kielikursseja, Italian historiaa (esim. antiikin Roomaa) käsitteleviä teoksia jne. Voit selata kirjoja ja muutakin Italiasta löytyvää aineistoa kirjaston aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi. Valitse tarkennettu haku ja kirjoita asiasanat-...
Kirja lienee Aarno Plantingin kirjoittama nuortenromaani Lohet nousevat vastavirtaan. Se on julkaistu Otavan nuortenkirjoja -sarjassa vuonna 1962. Kirja kuuluu edelleen Lempäälän kirjaston kokoelmiin. Sen pitäisi olla hyllyssä Lempäälän pääkirjaston varastossa.
Annie Daltonin kirjoittamaa Enkeliakatemia -sarjaa on julkaistu suomeksi neljä osaa. Englanniksi sarjassa on nyt ilmestynyt yhdeksän osaa. Sarjaan on tulossa kirjailijan mukaan ainakin 12 osaa. Tietoa sarjan seuraavista suomennoksista voit kysyä suoraan kustantajan (WSOY) nettisivulla olevalla palautelomakkeella
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Enkeliakatemiasta ja Annie Daltonista voit lukea lisää seuraavilta englanninkielisiltä nettisivuilta
http://www.harpercollinschildrensbooks.co.uk/authors/default.aspx?id=13… ja http://www.angelsunlimited.co.uk/
Varastokirjastosta saa kirjoja kaukolainaksi asioimalla lähimmän kirjaston kanssa. Eräiden yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen asiakkaat voivat tilata Varastokirjastosta kirjoja Yhteislaina –toiminnolla. Esim. Oulun yliopiston kirjaston asiakkailla on tällainen mahdollisuus http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=163 . Celia – Näkövammaisten kirjaston asiakkaat voivat myös olla Varastokirjaston yksityisasiakkaita.
Ensimmäiseksi kannattaa uusia laina, jos se vain on mahdollista. Näin saa lisäaikaa etsimiselle, eivätkä myöhästymismaksut lisäänny.
Jos et kuitenkaan sitä löydä, mene puhumaan asiasta siihen kirjastoon, josta olet kirjan lainannutkin. Ylensä kirjan voi korvata hankkimalla uuden kirjan tai maksamalla kirjan hinnan. Monia kirjaston kirjojahan ei saa enää kirjakaupasta ostetuksi, joten maksamalla korvaaminen lienee tavallisin tapa.
Onko sinulla käytössäsi Firefox -selain? Firefox -selaimella on ilmennyt satunnaisia ongelmia varausta tehdessä, ongelma on tiedossa ja sitä selvitellään. Firefoxia käytettäessä kannattaakin ensin kirjautua omiin tietoihin ja tehdä varaus sen jälkeen. Voit myös kokeilla jotain muuta selainta.
Vieraan sivilisaation asuinpaikassa olisi oltava ainakin paperikirjan valmistukseen tarvittavia valmistusaineita kuten puumassaa tai muita kasvikuituja, jotta minkäänlainen tieto voitaisiin niihin säilyttämistä varten painaa. Tietoa on täällä meidän planeetallamme ennen paperikirjaakin säilytetty, ja lukuisia tapoja säilyttää sitä muulla tavoin on kehitetty paperille painamisen jälkeen.
Meidänkin planeetallamme on siis keksitty monia tapoja säilyttää tietoa. Paperikirjan tai jonkin vaihtoehtoisen tiedon säilytystavan keksiminen jossakin muuallakin maailmankaikkeudessa on varmaankin mahdollista, mutta todennäköisyydestä on vaikea sanoa mitään...
Vantaan HelMet-kirjastojen järjestämät lukupiirit löytyvät Internet-sivulta:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/
Sieltä löytyvät myös ohjeet ilmoittautumista varten. Lähikirjastosta voi myös kysellä mahdollisesti alkavista lukupiireistä ja sinne voi ehdotella sellaisen perustamista.
Vantaan Aikuisopiston syksyn 2012 opinto-ohjelma on myös ilmestynyt ja sieltä löytyy ainakin keskiviikkoisin 14-15.30 Myyringissä kokoontuva lukupiiri.
Vantaan aikuisopiston opinto-ohjelmaa on jaettu koteihin ja jaetaan kirjastoissa paperiversioina. Se löytyy myös Internetistä:
http://www.vantaa.fi/aikuisopisto/
Ohjelmassa ovat tarkemmat tiedot ilmoittautumista varten.
Kysytty laulu "Rakkain on mennyt" on Hannen tulkinta Roberto Danovan & Ken Gibsonin kappaleesta A woman without love. Suomenkieliset sanat on tehnyt Vexi Salmi. Se löytyy laulettuna muutamalta levyltä, mutta nuottia ei laulusta näköjään ole julkaistu. Laulun sanoja ei tunnu löytyvän myöskään internetistä, joten jäljelle jää kuunteleminen ja kopsaaminen levyltä.
Tätä laulua ei kuitenkaan löydy CD-levyltä, eikä sitä ole kukaan ladannut myöskään YouTubeen. Muut julkaisut ovat:
C-kasetti Hanne: "12 suosittua laulua 3" (1982)
LP "Jokamiehen listahitit 3" (Mars ML138, p1980)
LP Hanne: Olet ystäväin (Levytuottajat 1981, Gold Disc GDL2029)
Single Hanne: "Dosvidaanja / Rakkain on mennyt" (1980)
Tätä LP-levyä Olet ystäväin ei valitettavasti...
Hei
Valitettavasti en löytänyt paljoakaan tietoa nimestä.
Telmar-etunimi on hyvin harvinainen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Telmar on ollut vain muutamalla vuosien 1900-1939 välillä syntyneellä ihmisellä ja samoin alle kymmenellä 1960-1979 välisenä aikana syntyneellä henkilöllä. Telmar on ollut nimenä sekä miehillä että naisilla.
Kotimaisten kielten tutkumuskeskuksen nimiarkistossa on mittavat kokoelmat etunimiä. Nimistönhuollon neuvontapuhelin vastaa tiedusteluihin numerossa 0295 333 203 (maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Hei,
säädöslähteiden pohjalta emme pystyneet selvittämään, mihin yksinoikeus on perustunut. Kävisikö se ilmi tuosta Vasaman pro gradu -työstä? Yksinoikeuksia ja monopoleja poistettiin 1990-luvun puolivälissä, kun Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen. Sopimuksen 16 artiklassa kielletään monopolit yritystoiminnassa. Sen perusteella mm. Helsingin yliopiston joutui luopumaan kalenterin julkaisumonopolista. Wahlmanin monopolin kumoamisesta ei löydy säädöstä.
Filippo Tommaso Marinettin Le Figarossa vuonna 1909 julkaiseman Futurismin manifestin suomennos löytyy tosiaankin kokonaisuudessaan mm. teoksesta Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975). Teoksen on suomentanut Jouko Sarakorpi.
Saat kyseisen sitaatin suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975)
Sukunimistä ja niiden merkityksistä ja alkuperästä löytyy tietoa Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet . http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1408953
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511149369&qtyp…
Apua voi löytyä myös väitöskirjasta ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen. Luettavissa sivulta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41762
Kannattaa tutustua myös Suomen Sukututkimusseuran sivuihin http://www.genealogia.fi/
Runoilija Sirkka Seljan (oik. Sirkka-Liisa Tulonen) vanhemmat olivat maanviljelijä Jalmari Tulonen ja Hilja Auroora Eerola. (lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944, 1981) Sisaruksia ei mainita.
Sirkka Selja syntyi Hämeenkoskella vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi Lahden yksityisestä tyttölyseosta vuonna 1942. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa historiallis-kielitieteellisellä osastolla. Lähde: kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175989474530#.VL-…
Yksityiselämästään Selja ei ole paljon kertonut. Kotiliesi-lehdessä (1986, nro 14, s. 2-5) on hänen haastattelunsa, jossa hän mm. kertoo, että yksinäisyys ja hiljaisuus ovat kirjoittamisen edellytys. Mutta että runoilijakin tarvitsee...
Kyydistä löytyy vanhempaan (1991-1997) Audi A6:een korjausopas, mutta kaukolainanaksi on Porin kaupunginkirjastossa tarjolla tällainen: Audi A6 service manual : 1998, 1999, 2000, 2001, 2001, 2003, 2004 including S6, allroad quattro, RS6 : c5 platform
Julkaisuvuosi: 2006
Kieli: englanti
Aineistolaji: Kirja
Kustantaja: Bentley
ISBN: 978-0-8376-1670-4
Kaukolainapyynnön voit täytää lähimmässä kirjastossasi.
Alla on lastenkirjoja, joissa käsitellään toisen huomioon ottamista ja muita käytöstapoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia.
- Maukka ja Väykkä / Timo Parvela
- Kuningas Tollo ja Alavian asukit / Monica Vikström-Jokela
- Tipsu ja oivallusten opus / Sari Markkanen
- Karhu ja rohkea jänis / Bates, Ivan
- Pasi yllättää äidin / Weninger, Brigitte
- Risto Räppääjä ja kaksoisolento / Sinikka Nopola & Tiina Nopola
- Paavo on reilu kaveri / [teksti] Thierry Robberecht ; [kuvat] Philippe Goossens
- Kuka saa päättää? / kirjoittanut Ulrike Fischer
- Hilma ja pingviini / Timo Parvela
Kyllä saa, tekijänoikeuslain 12§:n nojalla. Asiakas saa myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään kopion puolestaan millä tahansa tekniikalla. Asiakas X kirjastossa B voi pyytää kirjaston C henkilökuntaa skannaamaan kartan ja lähettämään skannatun kuvan tai PDF:n sähköpostitse suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen.
Kartat rinnastuvat kirjallisiin teoksiin, ne eivät saa mitään erityistä suojaa kuten elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat.
Heikki Poroila 10.8.2017 klo 15.33
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin...