Suomeksi ei löytynyt mitään tyhjentävää sivustoa säähavaintoilmapalloista mutta englanniksi kyllä:
http://www.usatoday.com/weather/tg/wballoon/wballoon.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_balloon
http://www.infoplease.com/ce6/sci/A0851701.html
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Teos ei ole vielä ilmestynyt ja täten se ei ole vielä kirjastoissa. Kustantajan (WSOY) esittelyteksti kustantajan nettisivuilla:
Hannus, Arno - Hallberg, Pekka - Niemi, Anne:
Kuntalaki (tulossa)
Kuntalaki-teos on alan keskeinen käsikirja, jossa selvitetään perusteellisesti kuntalaki ja myös muita kunta-asioiden hoitoon liittyviä lakeja ja niiden soveltamista. Kirjassa selvitetään säännösten tulkintaa ja oikeuskäytäntöä sekä perehdytään kunnallisoikeuden perusteisiin ja kunnallishallinnon ja talouden käytäntöön.
Tässä uudistetussa painoksessa on otettu huomioon kunta-alan keskeiset muutokset, esim. PARAS-hanke, kunnallisten palvelujen yksityistäminen ja kuntien yhdistymisten vaikutukset toimintaan.
Teos on kauttaaltaan uudistettu painos...
Paahtimoyhdistyksen internetsivuilta osoitteesta http://www.kahvi.net/ löytyy seikkaperäinen kuvaus kahvijuoman taustasta. Sivuston mukaan "kahvin matka pensaasta paahtimoon sisältä monta työvaihetta, joita ovat muun muassa viljely, sadonkorjuu, marjojen käsittely pavuiksi, säkitys, kauppa ja kuljetus". Näistä vaiheista saat lisätietoa em. sivuilta.
Vantaan kaupunginkirjastolla ei ole mitään erityistä nuorille suunnattua valmista materiaalia. Koululuokille ja -ryhmille tarjotaan tiedonhaun opetusta kirjastoissa, ja lisäksi HelMet-verkkokirjastossa on ohje-osio, josta toivottavasti on apua. Tämän lisäksi kirjastohenkilökunnalta voi aina kysyä neuvoa ja saada opastusta kirjastonkäytössä.
Jos eräpäivätiedotteet ovat aiemmin tulleet sähköpostiisi, niin ilmeisesti palvelussa on ollut häiriö. Eräpäivätiedotteita on joskus jäänyt lähettämättä, jos lainausjärjestelmämme on ollut kovin kuormitettu esim. versionvaihdon tai huoltotöiden takia.
Toki voi varata. Mene lähikirjastoon ja kerro henkilökunnalle, minkä kirjan haluat ja mihin kirjastoon haluat kirjan tulevan. Henkilökunta hoitaa varauksen. Jos haluat varata itse, tee se netin kautta täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X. Kirjoita haluamasi kirja kohtaan teoksen nimi. Valitse yläpalkista kohta varaa, klikkaa sitä, kirjoita kirjastokortin numero ja pin-koodi, valitse noutokirjasto, klikkaa kohtaa jatka ja teos on varattu. Mikäli ohjeet tässä tuntuvat vaikeilta, pyydä kirjaston henkilökuntaa näyttämään kirjastokäynnin yhteydessä, kuinka varaus tehdään itse. Jos sinulta puuttuu pin-koodi, saat sen henkilökunnalta. Muista ottaa mukaan henkilöpaperit, esim. passi.
Varauksesta tulee ilmoitus joko postitse tai...
Voit etsiä tarvitsemaasi aineistoa esimerkiksi yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ( http://finna.fi ). Kaikista mainitsemistasi aiheista näyttäisi löytyvän varsin suuri joukko viitteitä, joten sinun kannattaa tutkia niiden sisältöä tietokannasta tarkemmin, valita itsellesi sopivimmat ja tutkia sitten kunkin teoksen saatavuus. Voit tilata niitä oman kirjastosi kautta kaukolainoiksi, ellei niitä löydy omalta asuinpaikkakunnaltasi.
Ellet ole aikaisemmin käyttänyt Linda-tietokantaa, on hyvä tutustua sen käyttöohjeisiin: http://finna.fi
Kaikkia mainitsemiasi sanoja voit hyvin käyttää hakutermeinä ja yhdistää niihin esim. sanan tutkimu? tai opinnäyt? (kysymysmerkki toimii katkaisu- tai jokerimerkkinä).
Tässä muutamia esimerkkejä...
HelMet -verkkokirjastosta ei löydy (ainakaan kaikkien) tietoa säveltäjien syntymä ja kuolinvuosista, se tieto pitää etsiä muista luotettavista lähteistä. Yksi lähde on Sibelius-akatemian Muhi – Musiikinhistorian verkkosivut. Muhi sisältää musiikinhistoriallisten artikkelien tietokannan sekä suppean yleisesityksen länsimaisen taidemusiikin historiasta. Muhin sisältö on referoitua ja korkeatasoista edustaen parasta suomalaista tietämystä. Muhin artikkeleissa on säveltäjien syntymä- ja kuolinvuosia. Vaikkapa J.W.Bachinkin, jota pidetään jazz-musiikin "kantaisänä", häneltähän ovat peräisin monet Jazzin tahtilajit kuten 2/4,4/4 ja 6/8. Kaikki 12 jazz-musiikissa käytettyä sävellajia ovat muuten myös peräisin Bachilta.
Muhin osoite on http://muhi...
Kyseinen valokuvaaja on Clark Little. Alla on linkki Littlen kotisivulle, josta voitte lukea lisää hänen työstään ja elämästään.
Lähteet:
http://www.clarklittlephotography.com/
http://www.mtv.fi/uutiset/
Suomalaisuuden liiton julkaisemassa Teoksessa Sukunimiopas - Suojatut sukunimet vuodelta 1994 Virvell nimeä ei löydy. Tosin tuossa listauksessa ei taida olla esimerkiksi ruotsalaisperäisiä nimiä, miltä Virvell kuulostaa. Virvell nimestä ei kokonaisuudessaankaan valitettavasti löytynyt mitään tietoa, ja kannattaakin kääntyä suoraan Kotimaisten kielten keskuksen puoleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Tietoa etsitty Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin (2000)
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön.
Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979).
Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
Hei, kysyin asiaa Kolrystä, kun asia on niin uusi, ettei sitä löytynyt muualta. Tällaisen vastauksen sain:
"Sotaorpotunnusta saa käyttää arki- ja juhlapuvussa, siis myös villatakkiin kiinnitettynä.
Kun käyttää sotaorpotunnusta yhdessä muiden liittojen ja yhdistysten merkkien kanssa, sotaorpotunnus laitetaan muiden merkkien yläpuolelle ja muut merkit riviin sen alapuolelle."
Buckinghamin palatsista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Brown, Ivor: Royal homes in colour, Field, D. M.: Great palaces; Baker, Richard: Insider's London; Plimmer, Charlotte: London: a visitor's companion.
Suomeksi siitä kerrotaan (lyhyesti) Lontoota käsittelevissä matkaoppaissa ja Kotilieden artikkelissa (1993; 11 ; s. 8-11, 90-91).
Hakupalvelu http://www.Britannica.com antaa tulokseksi hakusanoilla "Buckingham Palace" sivun, josta löytyy samantyyppistä tietoa kuin edellä mainituista kirjoista. Lisäksi hakutuloksena on linkki Encyclopedia Britannican artikkeliin, ja muutama rakennusta käsittelevä kirja.
Voit katsoa Helsingin kaupunginkirjaston internetpalvelutarjontaa kirjastopalveluiden oppaasta osoitteessa: http://www.lib.hel.fi/virkku/ Kirjasto tarjoaa lisäksi -otsikon alta löytyy linkki "tietotekniikkaa ja atk-työasemia".
Jos etsit tietoa Suomen muista kaupunginkirjastoista ja niiden Internet-palveluista, käytä Mainio-kirjastotietokantaa osoitteessa http://mainio.kirjastot.fi/
Ainakin Veikko Niemelän kirjoittamasta kirjasta Paritanssin pyörteitä vuodesta 1650 vuoteen 1995 löytyy etsimääsi tietoa, tosin lähinnä Suomen osalta. Lyhyemmin aiheesta löytyy useistakin kirjoista, esim. teoksesta Eurooppa: urheileva ja leikkivä ihminen (s.116). Molempia kirjoja voi lainata Helsingin yleisistä kirjastoista. Lisäksi Otavan Isosta Musiikkitietosanakirjasta löytyy lyhyitä luonnehdintoja esim. hakusanoilla charleston, black bottom, foxtrot ja quickstep, joita tanssittiin etenkin 20-luvulla. Tätä kirjasarjaa löytyy myös kirjastoista (käsikirjastoista, joiden materiaalia ei voi lainata). Ehkäpä näistä voisi aloitta. Jos tietoa ei ole mielestäsi riittävästi, voit tulla kirjastoon kysymään lisää; samalla kannattaa mainita, mistä...
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä...
