Mainitsemanne CD Monastic Song: 12th Century Monophonic Chant on lainattavissa Helmet-kirjastojen musiikkivarastosta Tikkurilasta. Voitte tehdä omassa lähikirjastostanne kaukopalvelutilauksen levystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Enligt Viola-databasen har ingen tonsättare gjort en visa med orden av Topelius' "Vintergatan" (Och nu är lampan släckt och nu är natten tyst och klar).
Kunde det vara, att mormor och morfar sjöng "Vintergatan", en vals med melodi av Jules Sylvain (Axel Stig Hansson) och text av Sven-Olof Sandberg från 1927? https://sv.wikipedia.org/wiki/Vintergatan_%28vals%29
Texten börjar så här: "Stjärnorna glimma i midvinternatt och som en sagornas silverne skatt snön blänker vit över skogar och fjärd
i en trollbunden, sovande värld." Hela texten finns här: http://archive.is/YcFS9#selection-791.0-803.32
Heikki Poroila
Kouvolasta noita ei löydy. Poliijutun osat 1-3 löytyisi Raision kirjastosta videotallenteena. Rinnat löytyy Ylen elävästä arkistosta.
Noita muita voisi tiedustella Ylestä. Ohjeessa sanotaan:
Jos haluat tilata ohjelman yksityiseen käyttöösi tai yhteisösi sisäiseen tiedotuskäyttöön kopion, sekin voi olla mahdollista. Tee silloin tiedustelu tai tilaus kopiosta Yle Arkistomyyntiin alla olevalla lomakkeella. Arkistomyynti hoitaa keskitetysti Ylen sisältöjen luovutuksesta yhtiön ulkopuoliseen käyttöön.
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://...
Suoranaista opasta aiheeseen liittyen ei löytynyt, mutta seuraavista saattaisi olla apua :
The laminated wood boatbuilder : a step-by-step guide for the backyard builder / Hub Miller. International Marine 1993.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1409691__Slaminated%20wood…
Veneen huolto ja kunnostus / Dave Gannaway ... [et al.] | Art House | 2004.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1667715__Sveneen%20huolto%…
Pääkkö, Jarmo : Laminointi ei ole vaikeaa. Julkaisussa: Kippari : moottoriveneilyn erikoislehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - 0780-5373. - 15 (1996) : 7, s. 6-7.
Helmet-haku : puuveneet :
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuuveneet__Orightresult__U?…
Hyviä neuvoja saattaisi saada myös...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on jonkin verran lainattavia diakuvia. Suurin osa niistä on lastenkirjoista tehtyjä. Rikhardinkadun kirjastossa on muutamia diakuvasarjoja Englannin kaupungeista. Espoon maakuntakirjastossa Espoon keskuksessa (avoinna 8-15.45, puh. 81657648) on dioja muutamista Etelä-Suomen kaupungeista. Lisäksi joissakin Espoon kirjastoista (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Nöykkiö) on Unicefin tekemiä diasarjoja mm. Zimbabwen, Andien ja Malesian lapsista. Soittamalla näihin kirjastoihin voit pyytää lähettämään diat lähikirjastoosi.
Sienten tunnistus noin kuvailun perusteella on aika haastavaa...
Nurmella kasvava, valkoinen, maanmyötäinen, pinnalta kova voisi olla esim.
Lehtorousku https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtorousku tai joku muun noin seitsämästä vaaleasta rouskusta.
Lehtokärpässieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtok%C3%A4rp%C3%A4ssieni
Valkoukonsieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoukonsieni
Valkovahakas https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkovahakas
tai parhaassa tapauksessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmiherkkusieni
Kannattaa pistäytyä kirjastossa ja etsiä hyvä sienikirja, jossa on valokuvakuvitus esim. Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo : Suomen sieniopas
Tai joku muu näistä: http://haku....
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin...
Työterveyslaitoksen tietopalvelusta löytyy seuraava video:
Salmisen painajainen, käsikirjoittajat Tyni, Kristiina - Tyni, Kari, Tampere 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto)
Videon voi tilata esim. meidän kauttamme kaukolainaksi, toimitusmaksu on 50 mk. Muiden kirjastojen kokoelmista en mitään vastaavaa löytänyt, tosin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteistietokannassa näytti tänään olevan teknisiä ongelmia eikä haku onnistunut. Mikäli video löytyisi heidän kokoelmistaan, voisit säästää kustannuksissa! Voit itsekin tarkistaa tilanteen Plussasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/, sitten kun tietokanta taas toimii ongelmitta.
Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2000 löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/kkansl/julkaisut/ta00/index.htm . Budjetin loppusumma on 15 833 869 000 markkaa, jakautuminen eri toimialoille kannattaa katsoa ko. verkkosivuilta.
Ihan sellaisia teoksia kuin Kirjastonhoidon käsikirja ja Kirjastotyön perusteet ei ole tainnut ilmestyä ainakaan suomenkielisenä. Kirjastotyöhän on muuttunut huomattavasti viime vuosina ja mm. seuraavanlaisia kirjoja on tullut:
- Tiedon tie : johdatus informaatiotutkimukseen /Ilkka Mäkinen, Kirjastopalvelu, 1999.
- Kirjastot verkossa /toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula. Kirjastopalvelu, 1999.
- Kokkonen, Oili: Kirjastot ja uusi kirjatalous. Tampere : Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999.
- Kirjasto koulussa : opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon. Hki : Kirjastopalvelu, 1999.
- Kivelä, Katja: Neuvonta- ja arkistopalvelun strategia. Hki: Eduskunnan kirjasto, 1999.
- Verkostoituvat kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (...
Google-haku antaa mahdollisuuden kielivalintaan.
-klikkaa kieliluettelosta esim. venäjä ja voit surffailla ja katsoa tietoa valitsemallasi kielellä:
http://www.google.fi/language_tools?hl=fi
Hyvää kevättä!
Ensimmäisen oman talon työväenyhdistys osti vuonna 1900 lukkari Ketoselta. Taloa laajennettiin vuosina 1906 (juhlasali, vihittiin käyttöön 30.9.1906) ja 1912 (lisärakennukseen elokuvateatteri ja voimisteluseuralle painihuone). Vuonna 1918 työväentalo paloi.
Uuden työväentalon avajaisjuhla pidettiin joulukuussa 1925.
Lähde:
Sari Tupakka: Lappeenrannan työväenyhdistyksen rooli Lappeenrannan kunnalliselämässä 1893-1993.
Et kerro mihin tarkoitukseen tietoa tarvitset, joten tässä vain muutamien Italiaa esittelevien yleisteosten nimiä. Maailma tänään, Maailma nyt ja Maailmantieto -sarjojen kirjoissa on hyviä lyhyitä eri maiden esittelyitä. Suppea katsaus Italian historiaan löytyy esim. Risto Karin kirjoittamasta kirjasta nimeltä Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot 2. Lisäksi kirjastossa on runsaasti Italiaa käsitteleviä matkaoppaita, taidekirjoja, romaaneja, matkailuvideoita, elokuvia, italian kielen kielikursseja, Italian historiaa (esim. antiikin Roomaa) käsitteleviä teoksia jne. Voit selata kirjoja ja muutakin Italiasta löytyvää aineistoa kirjaston aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi. Valitse tarkennettu haku ja kirjoita asiasanat-...
Kirja lienee Aarno Plantingin kirjoittama nuortenromaani Lohet nousevat vastavirtaan. Se on julkaistu Otavan nuortenkirjoja -sarjassa vuonna 1962. Kirja kuuluu edelleen Lempäälän kirjaston kokoelmiin. Sen pitäisi olla hyllyssä Lempäälän pääkirjaston varastossa.
Annie Daltonin kirjoittamaa Enkeliakatemia -sarjaa on julkaistu suomeksi neljä osaa. Englanniksi sarjassa on nyt ilmestynyt yhdeksän osaa. Sarjaan on tulossa kirjailijan mukaan ainakin 12 osaa. Tietoa sarjan seuraavista suomennoksista voit kysyä suoraan kustantajan (WSOY) nettisivulla olevalla palautelomakkeella
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Enkeliakatemiasta ja Annie Daltonista voit lukea lisää seuraavilta englanninkielisiltä nettisivuilta
http://www.harpercollinschildrensbooks.co.uk/authors/default.aspx?id=13… ja http://www.angelsunlimited.co.uk/
Varastokirjastosta saa kirjoja kaukolainaksi asioimalla lähimmän kirjaston kanssa. Eräiden yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen asiakkaat voivat tilata Varastokirjastosta kirjoja Yhteislaina –toiminnolla. Esim. Oulun yliopiston kirjaston asiakkailla on tällainen mahdollisuus http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=163 . Celia – Näkövammaisten kirjaston asiakkaat voivat myös olla Varastokirjaston yksityisasiakkaita.
Ensimmäiseksi kannattaa uusia laina, jos se vain on mahdollista. Näin saa lisäaikaa etsimiselle, eivätkä myöhästymismaksut lisäänny.
Jos et kuitenkaan sitä löydä, mene puhumaan asiasta siihen kirjastoon, josta olet kirjan lainannutkin. Ylensä kirjan voi korvata hankkimalla uuden kirjan tai maksamalla kirjan hinnan. Monia kirjaston kirjojahan ei saa enää kirjakaupasta ostetuksi, joten maksamalla korvaaminen lienee tavallisin tapa.
Kirjastosta löytyy julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta (kolme aikasarjaa 1961-1980, 1961-1990, 1971-200). Tilastoja löytyy mm.lämpötilasta, ilmankosteudesta, ilmanpaineesta, tuulesta, sateesta. Katselin läpi havaintoasemat, Keminmaalta ei ihan löytynyt mutta ympäröivistä kunnista kylläkin.
Kirjastoon on tilattu myös Ilmatieteen laitoksen julkaisu Ilmastokatsaus, joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Siinä havaintoasemia mukana huomattavasti vähemmän.
Lisäksi kirjastosta löytyy myös Hydrologinen vuosikirja, viimeisin kattaa vuodet 2001-2005.
