1940-luvulla ei Mäntsälässä vielä ilmestynyt omaa paikallislehteä. Eniten Mäntsälän asioista kertoi Porvoossa ilmestyvä Uusimaa. Konservatiivinen Uusimaa avasi Mäntsälän kirkonkylässä oman toimistonsa vuonna 1949. Samalla levikkialueella ilmestyi myös keväällä 1930 Uusimaa-lehden linjaan pettyneiden liberaalien sen kilpailijaksi perustama Uudenmaan sanomat.
Paikallislehti Mäntsälään syntyi vasta vuonna 1963 ja tämän jälkeenkin paikkakunta on aika ajoin ollut ilman omaa lehteään.
Lähteet:
Mäntsälän historia. III
Suomen lehdistön historia : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985
Hei !
Vantaan kaupunginkirjasto on mukana omalta osaltaan toteuttamassa kaupungin talous- ja velkaohjelmaa, mikä tarkoittaa, että myös kirjaston palveluita arvioidaan uudelleen. Kyseessä on prosessi, jossa koko palveluprofiili tarkistetaan. Työntekijöiden eläköitymisen myötä vapautuvia virkoja täytetään tarpeen mukaan koko kirjastoverkon tasolla. Pointin Avoin kirjasto-kokeilun tarkoitus ei ole henkilökunnan vähentäminen vaan palvelun parantaminen. Asiakkaat voivat käyttää kirjaston tiloja joka päivä aamusta iltaan silloinkin, kun henkilökunnan työaika päättyy. Aukiolo siis laajenee, eikä tässä vaiheessa ole suunnitteilla muutoksia henkilökunnan määrään. Tarkoitus on, että rutiinitöiden muuttuessa entistä enemmän sähköisiksi tai...
Kyseessä saattaa olla Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas. Hissillä ei
tosin ole siinä nimeä, mutta kirjan kansi on keltainen ja kuvitettu. Dahlilla on myös lastenkirja nimeltä Jali ja lasihissi.
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on asiakkaiden toiveesta otettu käyttöön varausten nouto itsepalveluna. Nykyinen vanhentunut kirjastojärjestelmämme ei mahdollista muuta systeemiä asiakkaan identifioimiseen. Varattu aineisto ei näy muille asiakkaille, vain asiakkaan nimi. Vähentyneiden henkilöstöresurssien vuoksi joudumme miettimään uusia tapoja tuottaa palveluita asiakkaille ja tämä kokeilu on yksi niistä.
Jos asiakas ei halua käyttää itsepalvelunoutoa, hänen tulee valita noutopaikaksi pääkirjaston media- ja musiikkiosasto tai joku lähikirjasto, josta saa jatkossakin palveluna varauksensa.
Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966.
Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
Työterveyslaitoksen ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen (sisältäen mm. kirjojen käsittelyn) kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen löytyy osoitteesta:
http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/Do…
Turun kaupungin ympäristötoimialan ympäristöterveydenhuolto on myös julkaissut internetissä ohjeen irtaimiston käsittelystä homevaurioiden korjauksen yhteydessä. Ohjeesta löytyy neuvoja myös kirjojen käsittelyyn.
Irtaimiston käsittely homevaurioiden korjauksen yhteydessä:
http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//irtaimiston_kasitt…
Kannattaa kuitenkin olla yhteydessä vielä johonkin asiantuntijatahoon ja tiedustella tarkemmin irtaimiston tutkimisesta.
Helsingin kaupungin asumisterveysneuvonta...
Valitettavasti emme laulua tunnistaneet. Radio Dein sivuilta löytyy kuuntelijan toivelista. Löytyisikö etsimäsi laulu niiden joukosta? Muutaman sopivan nimisen laulun tekstejä löytyikin, mutta niiden joukossa ei ollut kysymiäsi sanoja:
http://extra.radiodei.fi/KL/KL.html
Ehkäpä kannattaisi kysyä radiokanavalta:
http://www.radiodei.fi/
Porin kaupunginkirjastossa hankintaehdotukset toivotaan jätettäväksi aikuisten osaston tietopalveluun, jossa voidaan mm. tarkistaa, onko ehdotettavaa teosta jo tilattu. Porin kaupunginkirjasto hankkii kokoelmiinsa suuren osan suomeksi ilmestyvästä yleisestä tietokirjallisuudesta. Aivan kaikkia oppikirjoja ja kurssikirjoja sen sijaan ei voida hankkia. Hankintaehdotukset voi lähettää tietopalvelun sähköpostiosoitteeseen tietopalvelu@pori.fi. Hankittavaksi toivotusta teoksesta olisi hyvä ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, esim. ISBN. Ehdotuksen voi jättää milloin vain.
Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen.
Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on...
Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Radio- ja televisioarkisto RITVAn mukaan Sub Juniori -kanavalla on tosiaan esitetty Punapää-sarjaa. "Punapää on rohkea ja eloisa 10-vuotias poika, joka katsoo maailmaa hymyssä suin vaikka aina ei olekaan helppoa. Punapää ei oikein tiedä miten tulla toimeen äitipuolensa kanssa, mikä johtaakin monenlaisiin hankaliin tilanteisiin, mutta hyvällä tahdolla asiat järjestyvät parhain päin."Sarjan alkuperäinen nimi on arkiston tietojen mukaan "Carrot Top". https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/6063330
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole pianonsoiton harjoitustilaa. Töölön kirjastosta voi varata käyttöönsä sähköpianon, mikä ei kuitenkaan liene sinulle avuksi.
Eläintietokirjasarjojen nisäkkäitä käsittelevistä osista
(Esim. Maailman luonto tai Uusi ZOO,tarkista saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta http://www.Libplussa.fi ) löytyy jonkin verran suomenkielistä tietoa pussihukasta,mutta Jaguarundista löydät parhaiten tietoa internetistä.
Jaguarundista löytyvä tieto on valitettavasti pelkästään englanninkielistä.
Laittamalla esim.Googlen tai Altavistan hakuun hakusanaksi Jaguarundi saat monipuolista tietoa sekä kirjallisesti että kuvina.
Vanhoja Taloussanomat-lehden numeroita säilytetään Pasilassa sijaitsevassa pääkirjastossa, osoite Rautatieläisenkatu 8. Ko.lehtiä ei voi lainata mukaan mutta paikan päällä niihin voi tutustua. Säilytettävistä lehdistä osa on mikrofilmimuodossa.
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Kaikkea aina suunnitellaan, mutta ainakaan lähitulevaisuudessa ei erääntyvistä lainoista tule muistutusta sähköpostiin. Omat lainat ja niiden eräpäivät voi kätevästi käydä tarkistamassa HelMet-aineistohaun "Omat tietoni"-kohdasta. HelMet-aineistohaku löytyy seuraavasta linkistä: http://www.helmet.fi .
Runo Taikurinoppilas on julkaistu ainakin kirjassa Goethe: Runoja. Kirja on Otavan kustantama vuodelta 1980 ja sitä on saatavana useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
