Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuston mukaan "alaikäiset voivat tehdä ilman huoltajan suostumusta vain heille tavanomaisia ja vähämerkityksellisiä ostoksia, eikä verkko- tai mobiilimaailma tee poikkeusta tähän periaatteeseen." Alle 18-vuotias henkilö on alaikäinen.
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/lapsi-kuluttajana/mobiilipalvelut-ja-internet/
https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Uutiset/2016/19.9.2016-viikon-vinkki-millaisia-ostoksia-alaikaiset-saavat-tehda-ilman-vanhempien-suostumusta/
Naurua on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Jääpeili (1928). Runon voi löytää myös Hellaakosken kootuista runoista.
Runon alku kuuluu seuraavasti:
"Niin hassunkurisen touhun nään:/
suu tuoss' on sepposenseljällään,/
suu pieni ja hampaaton./
Se naurua on!"
Runon viimeinen säkeistö kuuluu:
"Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat./
Sinä siunaat kättemme toukomaat./
Nyt vasta ne tähkän kantaa:/
sinä annat meidän antaa."
Vanhojen rahojen arvoja kysytään tällä palstalla usein. Tarkkaa arvoa tietystä kolikosta ei voi antaa, koska kolikon kunto ja mahdolliset virheet ratkaisevat sen arvon. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 annetaan vuoden 1867 10 pennin kolikolle arvo 2 €. Huutokaupoissa ja yksittäisillä keräilijöillä arvo voi nousta suuremmaksikin. Lisätietoja rahojen kuntoluokituksista ja huutokaupoista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi
Netistä en löytänyt sanoja kyseiseen kappaleeseen.
You Tubesta voi kuunnella kappaleen
http://www.youtube.com/watch?v=irJYxnugbHc
Nuotissa Suomen hauskin laulukirja ; baarikärpänen Meksikon pikajunassa on kyseisen kappaleen sanat ja nuotit. Kirjaa löytyy esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan mahdollisesti sopivien äitiysvaatteiden (mekot, hameet, tunikat) kaavoja löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Suuri käsityölehti:
2/2011: hihaton leveähelmainen polvipituinen mekko
5-6/2010: salsahame, väljä tunika
1/2008: muotisuunnittelija Hanna Sarénin moderni äitiysvaatemallisto, jossa mm. hihaton paljettikoristeinen tunika
2/2007: kietaistava äitiysmekko
10/2004: nilkkapituinen mekko; tunika, jossa V-pääntie ja taakse solmittava vyö
10/2003: hihaton tunika
4/2003: hieman polven yli ulottuva hame
5/2002: tunika
2/2001: liivihame
1/1999: mekko ja tunika
2/1996: liivihame ja mekko
Muotimuksu 2/2003: suoralinjainen olkaimellinen äitiysmekko
Mekko- ja hamemuoti on viime vuosina ollut melko väljä, joten...
Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (...
Ikävä kyllä tietoa taiteilijasta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista matrikkeleista, taidehistorioista tai nettilähteistä.
Jokin lisätieto voisi auttaa, esim. tieto siitä, onko (oliko) taiteilija suomalainen?
Silmäilin tällä hetkellä kirjastossa paikalla olevia murrosiästä kertovia kirjoa, ja näyttää tosiaan siltä, että ne on tarkoitettu hieman isommille.
9-vuotiaalle voisi sopia kirja ”Mitä kummaa minussa tapahtuu?” (Sanoma Magazines Finland, 2007). Kirja on suunnattu niin tytöille kuin pojillekin.
Kirjan saatavuustiedot HelMet-verkkokirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1815234?lang=fin
Tässä olisi teoksia, joista löytyy tietoa 50-luvun muodista Suomessa:
Visio ja taito: suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä, toim. Marianne Aav ym. (Taideteollisuusmuseo, 2001)
Suomen kulttuurihistoria III, toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko Kallio
(WSOY, 1982)
Elämäni vuodet. Vuosikerta 1957: Ajankuvia vuosilta 1957-1977, toim. Outi Pakkanen, Antero Raevuori, Jukka Forslund (WSOY, 1987)
Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia: naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2000)
5O-luvulla suomalainen muoti sai vaikutteita ulkomailta, mm. Yhdysvalloista, joten näistäkin teoksista voisi olla hyötyä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia...
Kyseessä on laulu, joka tunnetaan nimillä ”Vitamiiniviisu” ja ”Viisu vitamiineista”. Laulun on sanoittanut Uuno Tupasela. Hän on myös mahdollisesti säveltänyt laulun tai vaihtoehtoisesti käyttänyt jotakin kansansävelmää sen pohjana.
Laulun sanat näyttävät löytyvän vain teoksesta "Iskelmäkalenteri" (Kanerva, 1945). Mikäli teosta ei löydy omasta lähikirjastostasi, voit tiedustella mahdollisuutta tilata se kaukolainana. Teos kuuluu esimerkiksi HelMet-kirjastojen ja Piki-kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannan mukaan William Blakelta (1757-1827) ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi yhtään kokonaista runoteosta. Sen sijaan yksittäisiä runokäännöksiä löytyy eri runoantologioista.
Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) sisältyy valikoima Blaken runoja kokoelmista Viattomuuden laulut (Songs of Innocence 1789) ja Kokemuksen laulut (Songs of Experience n. 1794) suomeksi Ahdin kääntäminä.
Toni Edelmann on säveltänyt Blaken runoja levylleen Viattomuuden lauluja (2000). Runot on kääntänyt Hector.
Kirjastoveteraanien mukaan mitkään "pöpöt" eivät säily tai pysy hengissä kirjojen sivuilla. Kirjastoissa likaisia kirjoja puhdistetaankin vain vedellä ja miedolla puhdistusaineella.
Toisen vinkin mukaan kannattaa korkeintaan tuulettaa ja pyyhkiä kirjojen kannet.
Listätietoa kirjojen käsittelystä ja säilytyksestä:
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/kasittely.htm
Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en...
Lila-nimen taustasta on olemassa erilaisia tulkintoja. Se voidaan nähdä pidentymänä tai muunnoksena Elisabetin hellittelymuodoista, kuten Lil, Lill, Lily, Lilly, Lilian ja Lillian, tai lyhentymänä lila-loppuisista nimistä, kuten Delila. Joissakin maissa nimen alkuperänä pidetään Leilaa. Suomessa Lila liittyy väriin liila ja sitä kautta nimeen Liila, joka naisennimenä on myös kansanomainen muunnos nimestä Delila.
Delilan merkitystä ei tiedetä varmasti, mutta tämän alkuperältään heprealaisen naisennimen on selitetty tarkoittavan muun muassa "hentoa, herkkää" tai "riutuvaa, kaihoisaa". Elisabetin tausta on niin ikään hepreassa ja naisennimessä Elisheba, joka tarkoittaa "Jumala on valani". Leila on alkuaan arabialainen ja...
Isoon-Britanniaan pääsee useita eri reittejä ja matkustustapoja käyttäen riippuen siitä mihin osaan saarivaltiota haluaa matkustaa ja minkä kulkuvälineen valitsee.
Nopein tapa matkustaa Suomesta Isoon-Britanniaan on lentäminen. Mikäli olet matkustamassa lentäen esimerkiksi Lontooseen, lentoja voi etsiä Googlesta hakusanoilla ”Lennot Lontoo”.
Isoon-Britanniaan voi matkustaa myös muilla kulkuvälineillä, kuten junalla tai omalla autolla. Omalla autolla matkustettaessa voi hyödyntää autolauttoja, joita liikennöi Isoon-Britanniaan useista eri Euroopan maista, kuten esimerkiksi Ranskasta, Tanskasta ja Alankomaista. Myös Ranskan Calais’ta Englannin Doveriin kulkevan ja Englannin kanaalin alittavan rautatietunnelin kautta kulkevat junat...
Reijo Mäellä ei ole kovin selkeästi erottuvia pääteoksia. Hänen tuotantonsa on ollut aika tasaista, ja on hiukan hankalaa nostaa esiin mitään tiettyjä teoksia pääteoksiksi. Ehkä kuitenkin teosten painosten määrät antavat jotakin suuntaa sille, mitkä Mäen teokset ovat nousseet suosituimmiksi. Painokset eivät kerro ihan suoraan myyntilukuja, mutta ainakin se niistä näkyy, että kysyntää on teoksilla ollut. Usein kirjailijoilla juuri heidän pääteoksensa ovat myös painosmääriltään suurimpia.
Fennica-tietokannasta poimimieni tietojen mukaan Reijo Mäen kirjoista neljä on yltänyt kymmeneen painokseen: ”Enkelit kanssasi”, ”Pahan suudelma”, ”Tatuoitu taivas” sekä ”Vares ja kaidan tien kulkijat”. Yhdeksän painosta on otettu teoksista ”Hard Luck Café...
Tätä kannattaisi kysyä joltakin rahaliikkeeltä, alla on yhden rahaliikkeen yhteystiedot. Nettihuutokauppa huuto.netissä osoitteessa on tällä hetkellä myynnissä yksi 10 ruplan seteli vuodelta 1909. Se on pantu myyntiin 20.6. hintaan 3 euroa ja 10 senttiä. Vielä ei ole tähän lähtöhintaan tullut korotuksia.
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
Fax: 09 666628
info@holmasto.com
Kuukausien nimet
Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät koko maahan painettujen almanakkojen myötä. Vielä Agricola käytti elokuusta nimiä mätä- ja kylvökuu ja joulukuusta nimeä talvikuu, mutta jo 1600-luvun virsikirjat ovat nykyisten nimien kannalla.
Sarja huhti-, touko-, kesä-, heinä- ja elokuu on syntynyt maanviljelijän työvaiheiden mukaan. Vanhan kirjasuomen pohjana ovat lounaismurteet, minkä takia kesäkuun alkuosa ei ole todennäköisesti tarkoittanut ’kesää’: tässä merkityksessä, vuodenajan nimenä, käytetään lounaismurteissa suvi-sanaa. Näin on myös vuoden 1705 almanakassa, myös yhdyssanassa suvi-ilma:
Suwesta. Se ihana ja lämmin Suwi, saa alcuns Auringon sisällekäydes ensimäisen Crapun gradin;
tänä wuonna ombi meille tulewa...
Minusta Anna-Leena Härkösen Häräntappoase (1984) on realistinen 1980-luvun nuorisokuvaus, jonka kieli varsinkin on ansiokasta. - Netistä ei varmaankaan paljon löydä tietoa näinkin vanhoista romaaneista, kirjastossa on enemmän. Viitteitä arvosteluihin on Aleksi- ja Arto-tietokannoissa, joita voi käyttää kirjastossa ja esim. julkaisussa Kirjallisuusarvosteluja B (kaunokirjallisuus). Meillä on myös saksittu lehdistä arvosteluja, ja niitä voi lainata Opintosalista. Mielenkiintoisia arvosteluja on esim. Pekka Tarkan Helsingin sanomissa 4.3.1984 ilmestynyt Sieppari Limingan heinäpellossa ja Onnimanni 2/1993 -lehdessä ollut Helena Ruuskan Murkkuromaani, kontaktikirja vai ihan oikea romaani.
