Objektiivisesti oikeata vastausta kysymykseen ei ole olemassa, koska ei ole mitään tapaa tutkia kaikkien maailman ihmisten tietämystä ja mielipidettä. Vastaus riippuu aivan varmasti siitä, missä päin maailmaa kysymykseen vastataan, koska jonkun julkisuuden henkilön tunnettuus on kovin kulttuurisidonnainen asia.
Internetissä on runsaasti erilaisia sivuja, joissa on tehty listauksia jollain tavalla tunnetuimmista nimistä. Esimerkiksi tällä sivustolla http://listverse.com/2013/03/22/top-10-most-famous-people on listattu internetin käyttäjien Google-palvelun kautta tekemiä hakuja, ja saatu sillä perusteella tunnetuimmaksi Jeesus Nasaretialainen (muutkin kärjessä ovat uskonnollisia vaikuttajia, kuten profeetta Muhammed, Abraham, Moses,...
Suomen joulu on skandinaavinen, todennäköisesti ruotsin kautta tullut laina, joka on ollut meillä käytössä ainakin niin pitkään kuin suomea on painettu kirjoihin eli Mikael Agricola (kuoli 1557) on sen jo tuntenut. Sana on lainautunut myös lähisukukieliin: inkeroisen, vatjan ja karjalan joulu sekä viron jõul, (useimmiten monikossa) jõulud. Samasta alkulähteestä on edelleen pohjoissaamen juovllat.
Samaa alkuperää on myös sana juhla. Todennäköisesti tämä sana on tullut kieleemme jo ennen joulua. Joissakin suomen murteissa juhla tarkoittaa nimenomaan joulua.
Etäisimmissä sukukielissä sana ei esiinny. Todennäköisesti ne käyttävät venäjästä lainattuja sanoja, esim. karjalan roštuo, roštuva, marin рошто/rošto. Nykyvenäjässä joulu on рождество/...
En tiedä, mihin kirjastoissa tapahtuvaan "standardikoon laskemiseen" kysymyksessä täsmällisesti ottaen viitataan, mutta yleisellä tasolla kirjastot ovat varautuneet siihen, että useimmat kirjat ovat kokoryhmissä A5-B5. Niitä isompien kanssa joudutaan hyllysäilytyksessä erityisratkaisuihin.
Kirjoilla ei ole yksiselitteistä standardikokoa, vaikka voidaan toki sanoa, että useimmat kirjat ovat kokoa A5 tai B5 jne (ks. tarkemmin https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216). Kustantajilla, kirjailijoilla ja kirjapainoilla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta pitäytyä näissä standardipaperikokoluokissa, vaan julkaisuja voidaan tehdä ja tehdään myös vapaammin leikattuina.
Käytännössä koko A5 (148 × 210 mm) ja B5 (176 × 250 mm) ovat suomalaisissa...
Vanhojen ompelukoneiden kaltaisilla esineillä ei ole objektiivista arvoa tai hintaa, vaan sellainen muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Esimerkiksi Huuto.netissä on tällä hetkellä tarjolla neljä vanhaa poljettavaa Singeriä, joitten hintapyynnöt ovat 60 eurosta 390 euroon (kallein hinta pyydetään laitteesta, jonka mallinumero 15 ja valmistusvuosi 1929 ovat tiedossa). Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä. että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. On yleinen väärinkäsitys, jota ehkä hiukan keinotekoisesti pidetään myös yllä hintatason kohottamiseksi, että jokin tietty valmistajanimi tai ikä takaavat...
Kyseessä lienee perinteinen laulu, joka esiintyy nimillä "Enkeli" ja "Laulu enkelistä". Siitä on varsin monia levytyksiä, joista tosin suurin osa ns. omakustannuslevyjä, joiden tavoittaminen voi olla vaikeaa. Seuraavaan listaan olen koonnut julkaisujärjestyksessä eri esittäjien tulkintoja, jotka on julkaissut jokin levy-yhtiö. Ainakin osa näistä löytyy kyllä kirjastojenkin kokoelmista:
* Seppo Kohvakka: Kooste parhaista (Ristin Voitto, 1990, Prisma RVCD-1099)
* Nekut: Enkeli valkosiipinen (VL-Musiikki 2003, VLCD-1993)
* Suojelusenkeli : Kauneimmat pyhäkoululaulut (VL-Musiikki 1996, VLCD-1024)
* 40 rakkainta iltalaulua : Kaikki herkimmät lastenlaulut (VL-Musiikki, VLCD1060D)
* Hanna Ekola: Enkelin siipien havinaa (Sony 2000, Columbia...
Suomessa mereen hautaaminen on luvanvaraista ja merihautauksia tehdään vain tietyille alueille, että hautaustoimilain edellyttämä sijainti on tiedossa. Esim. Helsingin hautauspalvelu suorittaa merituhkauksia ja saat lisätietoa siitä osoitteesta http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=merituhkaus
Hautaustoimilaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030457
Jos tuhkan haluaa sirotella esim. metsään, niin lupaa voi kysyä Metsähallitukselta. Lisätietoa tästä löytyy osoitteesta http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Luvatjapaatoks…
Viittauksia Reitalan omistamaan vaatekauppaan en löydä mistään, mutta samaisen suvun aloittama mattokauppa perustettiin Viipurissa jo vuonna 1935. Aikaisimman merkinnän Turun alueella sijaitsevasta Reitalan matto- ja kotiteollisuusliikkeestä löysin vuoden 1942–43 puhelinluettelosta. Tällöin liike sijaitsi Yliopistonkadulla, Turun keskustassa. Vuoden 1957 puhelinluettelosta yritys löytyy Reitalan kauppayhtiön (matto- ja vuodevaatteet) nimellä. Tällöin liikkeitä oli jo kaksi; Yliopiston-kadun lisäksi toinen löytyi Brahenkatu 14:sta. Puhelinluettelosta löytyy myös Reitala ja K:nit matto- ja patjavalmistamo, joka oli osa samaista yritystä. Viimeisin sijainti yritykselle oli Voimakatu 15 (Itäharju), johon löytyy viittauksia jo ainakin 1980-...
Speak softly, love (säv. Nino Rota) nuotit löytyvät muun muassa Helsingin kaupungin kirjastosta seuraavista kokoelmanuoteista: Great songs of the seventies--(Piano, vocal, guitar) Hal Leonard Europe, [S. l.], 1997; 100% films--Parle plus bas, Chanson de Lara, My heart will go on... et autre themes celebres, Carisch France, Paris, c1999; The Big book of movie music, Hal Leonard Europe, [S.l.], [1996]; Speak softly love--Memorable ballads--Includes Always on my mind, Without you, Saving my love for you, Strangers in the night, Tears in Heaven..., Wise, London, [1999]; Traditional & popular wedding music collection / Compiled and arranged by Jack Long, Wise, London, c1998. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannastamme http...
1980-luvun vaatemuodista löytyy mm. seuraavia kirjoja. Mikäli näitä kirjoja ei löydä oman paikkakuntasi kirjastosta, voit tilata niitä muualta Suomesta kaukolainoina. Kyseiset kirjat löytyvät esim. Helsingin kaupunginkirjastosta.
Peacock, John. 1998. Fashion sourcebooks: The 1980s. ISBN 0-500-28076-2.
Ruby, Jennifer. 1994. The 1970s and 1980s. ISBN 0-7134-7218-9.
Harrison, Martin. 1991. Appearances - fashion photography since 1945. ISBN 0-224-03067-1.
Carnegy, Vicky. 1990. Fashions of a decade - the 1980s. ISBN 0-7134-6436-4.
Lisäksi aiheesta löytyvät seuraavat artikkelit:
Tetri, Marja. Nuorisomuoti. Nykytekstiili 1985:9, s. 20-24.
Saarinen, Sari. Nuorisomuoti - ajan peili. Nykytekstiili 1987:2, s. 12-16.
Ruohonen, Sinikka. Farkkujen...
Lauri Pohjanpään runo Palokärki alkaa säkeillä "Kuka metsissä illoin huutaa? / Kenen valitus kaukaa soi?". Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989).
Antiikkiliike Wanhan Eliaksen julkaisemassa Arabian taiteilijoiden signeerausten luettelossa ei tällaista pelkästä W-kirjaimesta muodostuvaa signeerausta löydy. Myöskään Designmuseon haulla ei löydy tätä esinettä niitten taiteilijoiden kohdalta, joitten sukunimi alkaa W-kirjaimella (Gunnar Wahlroos, Nils Wasastjerna, Helena Wilenius ja Peter Winquist). Leiman perusteella esine kuuluu vuosien 1964 - 1971 tuotantoon, mutta Designmuseon millään haulla ei löydy kysyjän lähettämän kuvan kaltaista astiaa. Tässä kohdassa kirjastonhoitajan asiantuntemus valitettavasti päättyy, sillä mitkään kuvahautkaan eivät tuottaneet tulosta. Asiasta kannattaa kysyä antiikkiliikkeistä tai Arabialta.
Esimerkkejä kirjoista, joissa on tietoa rahan arvoista
- Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
- Suomen rahat arvioihintoineen 2008, keräilijän opas
- 2009 standard catalog of world coins
- Standard catalog of world paper money
Numismaatikkoliiton sivut
http://www.numismaatikko.fi/
Oulun Numismaattisen kerhon sivuilla on tietoa rahojen ostosta ja arvioinnista
http://www.oulunnumismaatikot.fi/arviointi.htm
Oulun Numismaattisen kerhon linkkilistoissa oli myös tietoa rahojen myymisestä
http://www.oulunnumismaatikot.fi/linkit.htm
Sukunimi 'Valtonen' on ollut yleinen sukunimi Etelä-Karjalassa 1500-luvun puolen välin tienoilla. 1900-luvun alkupuolella Valtosia asui runsaasti Saimaan alueella, luovutetun Karjalan alueella ja jonkin verran Pohjois-Karjalassa ja Savossa, sekä runsaasti Länsi-Suomessa. Nimeä on selvästi omaksuttu samaan aikaan 1800-luvun loppupuolella usealla eri paikkakunnalla. Valtosten määrä on kasvanut myös niin sanotun suurnimenmuuton yhteydessä 1900-luvulla. Valtoseksi on vaihdettu esimerkiksi seuraavia nimiä: Forsman, Karlsson ja Jonasson.
Valtonen-nimen merkityksestä ei suoraan löytynyt tietoa, vaan nimen merkityshistoria liittyy sukunimiin 'Valta' ja 'Valtanen'. Näiden nimien taustalla saattaa esimerkiksi olla 'Valta'-alkuinen asuinpaikan nimi...
Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri".
YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Kunkin alueen ev.lut. seurakunnalla on oma keskusrekisterinsä. Esim. Helsingin alueen seurakuntien keskusrekisteristä voi tilata sukuselvityksiä myös Internetin kautta, linkki sinne: http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Liikkeelle kannattaa lähteä sieltä seurakunnasta mistä tutkittava suku on lähtöisin, jos haluat tietoja Jyväskylän alueelta, tässä sinulle linkki Jyväskylän alueen seurakuntien sukututkimus-sivuille http://www.kirkkojyvaskyla.net/
Sieltä voit kysyä asiaa tarkemmin.
Mistään tarkistamistani sanakirjoista ei löytynyt merkitystä sanalle evakointi. Evakuointi sen sijaan mainittiin kaikissa. WSOY:n sivistyssanakirja vuodelta 2001 antaa sanalle evakuoida merkitykset 1) tyhjentää 2) poistaa ilma tai kaasu umpinaisesta säiliöstä 3) siirtää sodan, tulipalon tai muun vaaran vuoksi ihmiset turvallisempaan paikkaan 4) (ark.) ottaa omavaltaisesti.
Etsitty kirjailija on Jukka Itkonen. Lepakko-runo löytyy Itkosen uusimmasta runokokoelmasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja (Kirjapaja, 2010):
Suussa piikkihampaat,
siipipari nahkaa.
Se lentää tutkan avulla,
eikä päätäpahkaa.
Kysymykseen ei pysty antamaan aivan tyhjentävää vastausta. Napoleonin sotien sekä Krimin sodan aikaisista asepuvuista löytyy kuvamateriaalia, mutta välissä oleva suhteellisen rauhan kausi on niukempi. Jotakin kuitenkin pystyy kirjallisuudesta päättelemään.
Aikakauden venäläiset jalkaväen asepuvut vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaarti, krenatöörit, fusilieerit, rakuunat tai linjajalkaväki, vaikka funktionaalisesti ne olivatkin meidän näkökulmastamme jalkaväkeä. Matti Närhi kertoo Venäjän varuskuntajoukkoina Suomessa toimineen erilaisten linnoitusjoukkojen lisäksi 1840-luvulle asti 23. jalkaväkidivisioona. Oletettavasti sen rykmentit olivat linjajalkaväkeä.
Venäläisen jalkaväen asetakin väri oli vanhastaan tummanvihreä. Kaulukset ja...
Sampo-nimeä käytti ensimmäisen kerran etunimenä Sakari Topelius sadussa Sampo Lappelill vuonna 1866 (suomeksi Sampo Lappalainen). Almanakkaan se otettiin vuonna 1929. Sampo on yleisnimenä tuttu Kalevalasta, jossa se tarkoittaa taianomaista, haltijalleen kultaa ja muuta arvokasta tuottavaa esinettä (Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön).
Yleisnimenä sampo liittyy myös sanaan sammas. Molemmat sanat ovat tarkoittaneet rajapyykkiä, rajakiveä, pylvästä, patsasta ja paalua jo ainakin 1700-luvulla. Sana esiintyy myös monissa suomen sukukielissä. Yleisnimenä sammas- ja sampo-sanoja on tutkittu paljonkin. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä. etymologinen sanakirja: 3 R-Ö).
Yhteydestä Shakespearen Hamletiin...
