Nimitietokanta www.behinfthename.com ei tuntenut nimeä Jabrel mutta toki Jabril tai Jibril joka on arabiankielinen muunnos nimestä Gabriel joka on Raamatullinen nimi ja tarkoittaa "Jumalan miestä" . Dilniasta, Jovystaja Kayhin-nimestä ei ollut mainintaa. Khira-nime löytyy muodossa Kira ja on venjänänkielinen muunnos nimestä Kyra, joka on sama nimi kuin Cyros, tai Kyros. Kyros on persialainen kuninkaan nimi jonka alkuperä ei ole selvä. Varhaiskristillisenä aika nimeä yhdistettiin kreikankielen Kyriokseen joka tarkoittaa Herraa.
Internetin laajoissa nimikirjoissa löytyy paljon nimiä mutta kaikista ei ole lainkaan merkitystä tai alkuperää mainittuna.
Katso lisää:
http://www.behindthename.com/
Kirjastoista löytyy useita eri nimikirjoja.
Meiltä löytyy tuolta ajalta mikrofilmattuna mm. Helsingin Sanomat sekä Satakunta. Lehdet ovat luettavissa pääkirjaston toisessa kerroksessa lehti- ja musiikkiosastolla. Mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita; kopion hinta on 50 senttiä itse otettuna, palvelukopion hinta on 2 euroa.
Törmäsin samaan ongelmaan eli lähes kaikki lapsia ja mediaa käsittelevät kirjat ottavat kasvatuksellisen tai psykologisen näkökulman ja keskittyvät vain median vaikutuksiin lapsen kehittymiseen.
Patricia Holland on käsitellyt tutkimuksissaan lasten mediakuvaa eli sitä millä tavoin lapset kuvataan mediassa. Hänen teoksiaan ei ole suomennettu, mutta Suomen tieteellisistä kirjastoista löytyy ainakin kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa kirjaa:
-Holland, Patricia: "Picturing childhood: the myth of the child in the popular imagery" (Tauris, 2004)
-Holland, Patricia: "What is a child?: popular images of childhood" (Virago, 1992)
Ensin mainittu kirja löytyy Helsingin, Vaasan ja Turun yliopistojen kirjastoista. Jälkimmäinen löytyy Joensuun ja...
Aleksi artikkeliviitetietokanta antaa seuraavan Museolehden artikkelin:
Komendantshuset 1755-2005, Tekijä Wilhelmson, Pia Aikakauslehti Museo ISSN 0781-0032 Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 2 ; 42-43 Huomautus Huset fungerar idag som Lovisas stadens museum
Arto tai Aleksi tietokannat eivät valitettavasti anna aiheesta artikkeleja puutarha-alan lehdistä.
Loviisan kaupungin museosta (=Komendantintalo)
muisteltiin , että Komendantintalosta olisi ollut puutarha-alan lehdessä luultavasti joko Kotipuutarhassa tai Viherpihassa mainosluontoinen artikkeli, jossa kerrotaan myös Komendantin puutarhasta.
Loviisan kaupungin museo
http://www.loviisa.fi/index.php?mid=348
Museosta kertoivat, että asiaa kannattaisi kysyä vielä toimittaja Maria Schulginilta,...
Lähde-runo löytyy Skolimowskin kirjasta Ekojooga : harjoituksia ja meditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi (Kirjayhtymä, 1996), jonka on suomentanut Anuirmeli Sallamo.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tähän lauluun nuottia. Kaikki kotimaiset laulut ja kappaleet eivät välttämättä koskaan tule nuottijulkaisuihin painetuiksi, ja on mahdollista, että tällekin laululle on käynyt niin.
Keijukirjallisuutta löytyy runsaasti asiasanoilla keijut ja/tai satuolennot ja/tai taruolennot mm.
-Varsinais-Suomen kirjastojen Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
-Lastenkirjaintituutin Onnet-tietokannasta
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
-Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Lehtiä voi varata netin kautta HelMet-verkkokirjastossa edellyttäen tietenkin, että asiakkaalla on kirjastokorttiin tunnusluku. Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan eri tavalla kuin kirjojen varaaminen. HelMet-verkkokirjaston ohjeista löytyvät ohjeet myös lehtien varaamiseen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero". Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden...
Hankintajärjestelmämme mukaan kyseinen kirja on jo saapunut Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolle, joten eiköhän se kohta tule HelMet-palveluunkin. Muihin kaupunkeihin se ei ole vielä tullut.
Suomenkielisen kirjan ilmestymisestä kestää yleensä noin kaksi viikkoa, ennen kuin se on lainattavissa kirjastosta. Kirjat täytyy muovittaa ja luetteloida ennen kuin ne saadaan asiakkaille.
Kyseessä täytyy olla Päiväntasaajan Guinean Eric Moussambani. Hänen aikansa vuonna 2000 pidettyjen Sydneyn olympiakisojen 100 metrin vapaauinnin alkuerissä oli 1.52,72. Tällä ajalla hän oli alkuerien ylivoimaisesti hitain. Toiseksi hitain aika alkuerissä oli 1.02,45. Moussambanin aika oli itse asiassa noin seitsemän sekuntia hitaampi kuin 200 metrin vapaauinnin voittajan aika.
Moussambani pääsi kisoihin ns. villillä kortilla, joiden avulla Kansainvälinen olympiakomitea pyrki saamaan enemmän kehitysmaiden urheilijoita olympiakisoihin.
Sydneyn kisojen miesten 100 metrin vapaauinnin tulokset löytyvät osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Swimming_at_the_2000_Summer_Olympics_%E2%8…
Eric Moussambanista on lyhyt artikkeli suomenkielisessä...
Kasvitieteilijä FT Sinikka Piipon kirja Suomalaiset marjat: kaikki metsän ja puutarhan lajit (2010) keskittyy marjojen terveysvaikutuksiin. Mustaherukasta on oma lyhyt lukunsa, lisäksi kirjassa kerrotaan yhteisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Dosentti Riitta Törrösen ja Simo Moision kirjassa Luonnonmarjat (2008) kerrotaan Suomen luonnonmarjojen terveysvaikutuksista. Mustaherukasta ei ole erillistä lukua, mutta sitä sivutaan tekstissä useassa kohdassa ja se on mukana luvussa jossa kerrotaan yleisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Internetistä löytyi myös Törrösen laatima diasarja marjojen terveysvaikutuksista. Siinä mustaherukka on mukana. http://www.tkk.utu.fi/extkk/ruokasuomi/materiaalit/materiaalit_hankesem…
Olisiko kolikko sama kuin linkin kuvassa oleva suomalainen juhlaraha -100 markkaa?:
http://www.kolikot.com/raha/752
Rahaa on myyty ainakin hintaan 16,90 euroa:
http://www.matinmarkka.com/100-Markkaa-1992-Itsenaeinen-Suomi-75-vuotta…
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo ”Anni kirjoittaa äidille”. Runo on julkaistu vuoden 1916 Joulupukki-lehdessä. Siitä ei valitettavasti löydy viitetietoja, olisiko runo julkaistu jo aikaisemminkin jossain kokoelmassa.
Joulupukki-lehden kyseinen vuosikerta näyttäisi löytyvän ainoastaan Suomen Kansalliskirjastosta. Runo on lehdessä aivan täsmälleen samassa muodossa kuin netistä löytyvässä blogissa, johon on linkki alla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://onnitteluruno.blogspot.fi/2011/05/anni-kirjoittaa-aidille.html
Tämän laulun suomennos on julkaistu seuraavissa kokoelmissa, joista ainakin toivelaulukirjassa on perinteisesti helpohko pianonuotinnos:
1. Suuri pop-toivelaulukirja 1 (1)
2. Suomipopin helmiä 10 (tässä on vain melodianuotinnos)
3. Hitit : Rautainen 1970-luku (tässä on vain melodianuotinnos)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044
- Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587
- Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665
HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia.
Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat:
- Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306
- Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055
- Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C...
Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (...
Kyseessä taitaa olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin kirjoittama ja Maija Rannan kuvittama Ensiaapinen. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja toinen painos otettiin seuraavana vuonna.
Kuvaus kirjasta ja lista sen sisältämistä aakkosloruista löytyy Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. Netistä löytyy kuvahaulla helposti kuvia Ensiaapisesta. Kirja näyttää löytyvän myös oman alueesi kirjastoverkosta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
http://vaarakirjastot.fi/
Runo on Niilo Rauhalan ja löytyy ainakin kokoelmista Meidän isä : runoja isälle, toim. Tuula Simola (Otava, 1998) ja Meren läheisyys : runoja / Niilo Rauhala (Otava, 1975).
