Kyllä vain. Vaikka avotulen teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan edellyttää maanomistajan lupaa, pakkotilassa eli hengen tai terveyden suojelemiseksi tulen voi tehdä rikoslain (4 luku 5 §) nojalla. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. jäihin putoaminen tai eksyminen.
Lähde: Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Ympäristöministeriö 2012. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38797/SY30_2012_Jokami…)
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimet Aalto ja Aaltonen ovat yleisempiä nuorista harkiten otetuista nimistä, joilla on korvattu useita ruotsalaisia sukunimiä vuosina 1906-1936.
Mikkosen teoksessa on myös tieto: "nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän".
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/"
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneet ovat palvelinjärjestelmässä. Kaikki ohjelmat on asennettu keskitetysti. Asiakkaat eivät pysty asentamaan niihin mitään ohjelmia.
Halutessasi voit käyttää kirjaston langatonta verkkoa, kun asennat kyseisen ohjelman omalle koneellesi. Ohjelma löytyy esimerkiksi seuraavalta nettisivulta http://spss.fi.softonic.com .
"Matti, Musti, Mirri ja Teppo" –satu sisältyy vanhaan lukukirjaan Hyvästi aapiskukko (toim. Aarni Penttilä, Gummerus, useita painoksia).
"Pikku-Mari taikinatiinussa" on luettavissa esimerkiksi teoksista Pieni aarreaitta. 1 / koonneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto (WSOY, 1991) ja Käkikoski, Hilda: Satuja, joita isoäiti rakasti (Otava, 1963, 3.p, Sarjassa Meidän lasten kirjasto).
Myös Zacharias Topeliuksen klassikkosadun "Koivu ja tähti" voi lukea Korolaisen ja Tuluston toimittamasta teoksesta Pieni aarreaitta. 1. "Koivu ja tähti" sisältyy myös lukuisiin muihin antologioihin ja lukukirjoihin. Satu löytyy esimerkiksi teoksista Kansakoulun lukukirja. 1 (toim. K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa, WSOY, useita painoksia),...
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut...
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Mirva - https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittavat-nimet-mirva-monir
Tellervo - https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-tellervo-hannele-helena-timo
Tässä tapauksessa paras vaihtoehto on ottaa yhteyttä Ylen kirjasto-tietopalveluun, koska heillä on paremmat mahdollisuudet ja keinot selvittää tämäntyyppiset tiedonhaut.
Sähköposti: kirjasto.tietopalvelu@yle.fi
puh. 09-1480 5620
Kyllä meiltä löytyvät molemmat teokset. Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen-kirjaan on kolme varausta. Niteitä järjestelmässä on kolme.
Kasvun ja osallisuuden edistäminen löytyy myös ja siihen on seitsemän varausta. Kirjoja Kyydissä on neljä.
Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen...
Sukunimi-info kertoo, että sukunimen suojaustarvetta ei ole, koska kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja sukunimiä. Nimilain mukaan ilman erityistä syytä ei voi ottaa sellaista sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään tai jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Digi- ja väestötietorekisterin nimipalvelusta näkee, että sukunimi Walker on Suomessa käytössä 67 henkilöllä. Näin ollen et voi ottaa Walkeria sukunimeksi, jollei sinulla ole jotain syytä.
Elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain, jos:
1) hakija osoittaa haetun sukunimen kuuluneen hänelle tai hänen esivanhemmalleen korkeintaan...
Suomen naapurimaat ovat Suomea lähinnä olevat itsenäiset valtiot.
Naapurissamme ovat (kaikki eivät ole ihan vieressä, mutta lähellä) pohjoismaat eli Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua sekä Itämeren rantavaltiot Venäjä, Puola ja Saksa.
Jos haluaa tietää maat, jotka ovat Suomen kaltaisia, voisi perehtyä vaikkapa World Population review - sivustoon. Siellä on listattu mm. 10 parasta maata asua (Suomi on sijalla 11 eli hyvin kärjessä)
Kyseessä on pellavaöljysaippua. Sitä löytyy monilta eri valmistajilta sekä kiinteänä että nesteenä. Sitä myydään myös nimellä pellavaöljysuopa.
Lähde
Pellavaöljysaippua - Pirkka
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
Heikki Paunosen Helsingin slangin sanakirjan mukaan naisen sukupuolielimen nimityksenä alun perin kenttäpakkia tarkoittanut römpsä on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla.
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Nämä kirjat löytyivät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta:
Cook: Illustrated Jaguar buyer's guide (Hakunilan kirjasto), Lademanns bil-lexikon - Jaguar (Martinlaakson kirjasto), Lyons: Jaguar - Performance and Pride (Leppävaaran kirjasto), Whyte: Jaguar (Rikhardinkadun kirjasto), Harvey: Jaguar (Itäkeskuksen kirjasto). Whyten kirja on lainassa tällä hetkellä. Näistä kirjoista yksi on ruotsinkielinen ja muut englanninkielisiä. Kirjastojen yhteystiedot ja puhelinnumerot löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastohaku.asp?hid=
Pukeutumisen ja muodin historiasta löytyy yleisesti tietoa esim. seuraavista teoksista: Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan Klassisismia ei näissä kuitenkaan mainita erillisenä muodin tyylisuuntana, kuten taiteissa, vaan esim. 1600-luvun alku on myöhäisrenessanssia ja ajanjaksoa 1620-1715 kutsutaan barokiksi. Netistä löydät linkkejä muodin historiaa käsitteleville sivuille Makupaloista.
Kyseinen lp-levy löytyy esim. Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit saada sen lainaksi Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa / kirja. Kaukolainapyynnön voit tehdä oheisella lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Levy on myös Kansan arkistossa Helsingissä.
http://www.kansanarkisto.fi/
Kirjastot toimivat koko maan kattavana kirjastoverkkona. Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Asiakas saa siis kirjaston omista kokoelmista puuttuvan teoksen kaukolainattua lähikirjastoonsa.
Miksi sitten kaikkien kirjastojen kokoelmat eivät ole kattavat? Kirjastolaki- ja asetus määrittelevät yleisten kirjastojen toiminnan tehtävät ja puitteet. Kuntalaisille kirjastojen käyttö on pääsääntöisesti maksutonta. (Kirjastolaki nro 904/1998, §5).
Kirjastotoiminta rahoitetaan verovaroin. Kunnat vastaavat yleisten kirjastojen rahoituksesta. Kunnat saavat kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta. Kunnat voivat...
Halla-yönä, jonka on kirjoittanut Samuli S. on ilmestynyt vuonna 1905 Porvoossa. Useimmiten kirjailija kirjoitti nimellä K.G.S.Suomalainen mutta käytti myös seuraavia nimiä tai nimimerkkejä: K.G.S., K.S., Samuli S., S.S. ja
K.K.S. Suomalainen. Kirjailijan virallinen nimi on Karl Gustaf Samuli Suomalainen. Tiedon löytyvät hakuteoksen Ssuomen kirjailijat 1809-1916 sivulta 733.
Japanin kielellä Pirjo voidaan kirjoittaa käyttämällä katakana-tavumerkkejä. Japanin kielessä käytetään katakana-merkkejä vierasperäisten lainasanojen ja nimien kirjoittamiseen. "Pirjo" voidaan muodostaa käyttämällä tavuja PI, RI ja YO tai vaihtoehtoisesti PI, RU ja YO. Mutta ehkä tuo ensin mainittu muoto vaikuttaa luontevammalta suomalaisen korvaan.
Koska japanilaisia merkkejä ei voi lähettää mutkattomasti sähköpostitse, kannattaa katsoa merkkien kirjoitustapa joko sanakirjasta tai joltakin internet-sivustolta. Hyvä katakana-merkkien luettelo löytyy sivustosta http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm . Sivuston kaavion vasemmalla puolella on aina tavun alkukonsonantti ja yläosassa tavun loppuvokaali. Esimerkiksi tavu NI kirjoitetaan...
