Alla muutamia opinnäytetöitä ja kirjoja, joissa on tietoa jalkapalloilijan kuntosali- ja muusta voimaharjoittelusta. Tarkempia tietoja näistä kirjoista ja lisää tietoa Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta. Hakusanoina voisi käyttää hakusanoja jalkapallo voimaharjoittelu. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=voimaharjoittelu+jalkapallo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
- Jalkapalloilijan voimaharjoittelu : maalivahdin ja kenttäpelaajan näkökulma / Ville Priha, Ville Rapeli (2007, AMK-opinnäytetyö)
- VOIMA VAUHDITTAA PALLOA : OPAS 12–15 -VUOTIAAN JALKAPALLOILIJAN VOIMAHARJOITTELUUN / Sami Soppela, Juha Koivuporras (2013, AMK-opinnäytetyö)...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy vain yksi nuottijulkaisu, johon Natten har tusen ögon sisältyy: Dansbandhits - på begäran 2. Tämä nuotti on Kauniaisten kirjaston kokoelmassa, se on tällä hetkellä lainassa. Varauksen voi käydä tekemässä missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastossa.
Valitettavasti kaikista pääkaupunkiseudun kirjastojen videoista ei ole erillistä luetteloa, koska tiedot löytyvät aineistorekisteristämme. Esim. Helsingin ja Espoon kirjastot pitävät kuitenkin netissä omia videoluetteloitaan (ks.http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h27/q330.htm ja http://espoonkirjasto.mork.net/kinokirjasto/index.htm).
Kyllä kirjastoilla on lupa myydä poistettuja kirjoja ja useimmat niin tekevätkin. Varmuudella en pysty sanomaan, mikä on oman kotikuntasi käytäntö.
Mars-sarjaa on varmasti siksi vähän liikkeellä, että siitä ei ole hiljattain otettu uusintapainoksia ja toisaalta se on klassikko, joka mielellään halutaan kokoelmissa pitää. Varmasti jossain vaiheessa, kun uusi painos tulee markkinoille, vanhoja alkaa tulla myös poistokirjojen joukkoon. En osaa muuta neuvoa antaa, kuin että koeta jaksaa vielä odotella.
Antikvariaateista olet varmaan jo etsinytkin. Vielä kehottaisin sinua kysymään suoraan omasta kirjastostasi heidän myyntikäytäntöään. Jotkut kirjastot ottavat myös varauksia joihinkin kirjoihin siten, että kun ne lopulta tulevat poistoon, on...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat ulkomaisia etunimiä esittelevät kirjat, jotka tosin eivät ole suomenkielisiä.
Raguin, Philippe: Le guide des prenoms de France, 1997
Norman, Teresa: A world of baby names, 1996
Hanks, Patrick: Babies' names, 1995
Mcleod, Iseabail: The Wordsworth dictionary of first names, 1995
Dunkling, Leslie: The Guinness book of names, 1995
Kirjojen saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Aika mukavat etunimisivut ovat esim. osoitteessa:
http://www.behindthename.com/
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Heitä luetaan -kirjasta (Kustannus-Mäkelä, 1990). Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin Kontakti-sarjassa (Kauppiaitten Kustannus, 1970), jolloin J-P Toivonen oli vasta 11-vuotias. Kontakti-sarjassa ilmestyi myöhemmin useita hänen kirjojaan. Ne herättivät silloin suurta huomiota. Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on siltä ajalta Pirkka-lehdestä ja Turkulaisesta koottuja lehtileikkeitä.
PIKI-kirjastojen haulla (Vesilahti kuuluu tähän kirjastokimppaan) löytyy hakusanalla tuolijumppa kaksi DVD:tä
Varttuneiden jumppa. Osa 1 ja 75+ senioreiden tuolijumppa ; 75+ seniorijumppa istuen ja seisten sekä kaksi kirjaa
Meidän kodin jumppahetki : periaatteita ja ideoita ja Kotinainen : ikivireiden kunto- ja kotivoimisteluohjelma tuolia apuna käyttäen.
Kansalliskirjaston Melinda-haulla ja samalla tuolijumppa asiasanalla löytyy jo kymmenen viitettä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TKRT2UVSXCYV2MH73EP9IHNT8BNMD9P3E…
Youtubessa on pikaisella katsomalla parikymmentä sopivaa videota.
Haku "tuolijumppa istuen vanhuksille" näyttäisi tuovan esiin sopivimmat: https://www.youtube.com/results?...
Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta
Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.
Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
Parhaiten asiasi hoituu mielestäni, kun seuraat kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokantaa osoitteessa http://porsse.porvoo.fi:8003/
Sain sieltä tarkasta hausta asiasanalla viikinkiaika 47 teosta.
Tuo Vuoden kirjat -luettelo, jonka mainitsit on melko laaja, siihen sisältyy Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien (viime vuonna yli 40 kpl) tuotanto. Luettelo löytyy myös verkosta osoitteesta http://credosun.credo.fi/vuodenkirjat/ Toki siitä puuttuu kustantajia. Laitan tähän muutamien nettiosoitteita (nämä kustantamot kylläkin keskittyvät enemmän kaunokirjallisuuteen) Like http://www.likekustannus.fi/ Revontuli http://www.revontuli.net/ Sammakko http://www.sammakko.com/ Vastapaino http://www.vastapaino.fi/
Sivulta http://www.booknet.fi/...
Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi uusia internetin kautta viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia. Viidennen kerran jälkeen kirjat tulee viedä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista palautettaviksi, jotta näemme, että ne ovat olemassa ja kunnossa.
Mikäli niistä ei ole varauksia, voitte lainata ne samantien uudelleen ja jälleen uusia netin kautta viisi kertaa. Kirjojen varaustilanteen voi tarkistaa HelMet-palvelusta. Mikäli kirjoista on varauksia, joudutte tekemään oman varauksen ja odottamaan palautuvaa kappaletta.
Osoitteesta:http://kirjailijat.kirjastot.fi/ eli Sanojen aika-sivustosta voi hakea esim. novellin tai novelleja
mukaan. Sanojen aika-sivusto on hyvä sivusto suomalaisista kirjaiijoista ja heidän tuotannostaan.
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös...
Elli on lyhentymä nimestä Eleonora joka tulee arabian Ellinorista tarkoittaen Jumala on valoni. Nimi on levinnyt Eurooppaan maurien välityksellä 1000-luvun alussa.
Näin kirjoittaa Pentti Lempiäinen kirjassaan Suuri etunimikirja.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/eleanor
The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Pienetkin lapset kuuntelevat mielellään runoja ja loruja, varsinkin jos niihin liittyy jokin leikki tai laulu. Monet kirjastot ovat koonneet sivuilleen tietoa ja suosituksia lasten runoista. Vaikkapa näiltä sivuilta löytyy hyviä vinkkejä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/lasten/kirjat.aspx?TopicID=3
http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/index.htm
http://www.runoraitti.fi/index2.htm
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan hyväkuntoisia kirjoja. Jokainen kirjasto harkitsee kuitenkin itse, sopiiko tarjottu aineisto kokoelmiin. Mitä tuoreemmasta kirjasta on kyse, sitä varmemmin se otetaan vastaan. Tšekinkielisille kirjoille on valitettavasti aika vähän kysyntää, mutta kenties Pasilan kirjaston yhteydessä toimiva Monikielinen kirjasto voisi olla kiinnostunut niistä, etenkin jos ne ovat uusia tai muuten kiinnostavia.
Jos kirjoja ei ole aivan valtavaa määrää, voit vaikka tuoda ne johonkin kirjastoon. Isot kirjastot ottavat luultavasti varmemmin englanninkielistä aineistoa. Helsingissä sellaisia ovat Pasilan, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastot. Mikäli kirjoja ei oteta kokoelmiin etkä tarvitse niitä itse, voit...
