Valitettavasti emme ole pystyneet selvittämään näiden lajien mahdollisia suomenkielisiä nimiä hakuteostemme avulla.
Kuitenkin Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos sijaitsee Viikissä, joten kannattaisi kääntyä tiedonhaussa Viikin tiedekirjaston tietopalvelun puoleen. Kirjaston yhteystiedot ovat:
Viikinkaari 11 A (PL 62)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 58040
Opettajilla on ollut oikeus keskeyttää äitiys- tai hoitovapaa samasta ajankohdasta kuin kaikilla muillakin eli helmikuusta 1985. Tiedon etsinnässä käytettiin apuna STM:n tutkimusosaston julkaisuja nro 7/1986 : Hoitovapaan käyttö: ennakkotietoja.
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Artikkeli on Nuorisotutkimus-lehdessä (nro 23 vuodelta 2005). Lehteä on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa seuraavasti: Leppävaara, Pasila, Itäkeskus, Rikhardinkatu, Tikkurila ja Myyrmäki. Lehden saa lainaksi Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastoista, muissa kirjastoissa sitä voi lukea tai kopioida kirjastossa.
Voit kyllä maksaa pankin verkkotunnuksin myöhästymismaksusi ja muut maksut, jotka eivät ole perinnässä. Se ei kuitenkaan onnistu suoraan HelMetistä vaan sinulle voidaan lähettää kirjastosta lasku, jonka voit maksaa vaikkapa verkkopankissa. Sinun kannattaa soittaa kirjastoon, sillä maksun lähettämiseen tarvitaan kirjastokorttisi numero.
Jos sinulla on kiire lainojesi uusinnan kanssa, voi olla nopeampaa, että yrität päästä kirjastoon maksamaan maksusi. Tiesithän, että myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Monissa kirjastoissa on ollut mehua tarjolla lapsille jonkin tapahtuman tai juhlan aikana. Kirjastoilla ei ole rahaa tarjoilla mehua kovin usein, mutta voithan kysyä lähikirjastostasi, olisiko se mahdollista josakin tilaisuudessa.
Sana muistuttaa latinan kielen sanaa 'stella', joka merkitsee tähteä. Sanan eri kielisiä johdannaisia löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.myetymology.com/latin/stella.html
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Din Tur –niminen yläastetasoinen ruotsin kielen oppikirja. Englannin kielen oppikirjoista This Way Up on yläastetasoinen. Matematiikan luokasta löytyy Kolmio : matematiikan tietokirja, joka vastaa peruskoulun 7. 8. ja 9. luokan oppimäärää. Vaikka varsinaisia yläasteen oppikirjoja kokoelmassa on vähän, englannin ja ruotsin kielen oppimateriaaleista löytyy muita sopivia - esimerkiksi How's Your English : englannin kurssi peruskoulun oppimäärän kertaukseen (Karasjoki, Seija : 2003).
Kirjojen laina-aika on 28 vuorokautta. Lainoja voi uusia maksimissaan viisi kertaa, mikäli niihin ei ole varauksia.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin hankkimishetkellä täytyy myös ilmoittaa Suomessa oleva osoite. Kun kortin on hankkinut ja muuttaa ulkomaille, ulkomaillakin sijaitseva osoite kelpaa silloin. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa HelMet-kirjastojen kirjastokortista.
HelMet-kirjastoilla on tällä hetkellä kolme sähköisiä kirjoja tarjoavaa palvelua, joista kahdessa on...
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
Myös Helsingin kaupunkiverstaalla (ent. Kohtaamispaikka) on VHS-digitointilaite. Siellä olevan laitteen avulla voi DVD-levylle siirtää aineistoa kamerasta, jossa on RCA-liitäntä. Näin ollen, mikäli sinulla on laite, joka käyttää mini dv- tai super 8 -formaattia ja jossa on yhteensopiva ulostuloliitäntä, sen pitäisi olla mahdollista Kaupunkiverstaan laitteella. Luultavasti tämä onnistuisi myös Nöykkiön vastaavalla laitteella.
Minidv- ja Super 8 -adaptereita ei kirjastolla näihin laitteisiin ole. Tallennetta ei pysty siirtämään DVD:lle ilman digitointilaitteen kanssa yhteensopivaa kameraa tai soitinta.
Pääkaupunkiseudulla on kymmenessä kirjastossa VHS-DVD -digitointilaite. Löydät nämä kirjastot HelMet.fi-etusivulta valitsemalla Kirjastot ja...
Sota-ajan viihdytysjoukoista kertovia kirjoja on ainakin seuraavasti:
Suomi sodan jälkeen : pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 / Antero Holmila, Simo Mikkonen, 2015
Elämää juoksuhaudoissa : sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla / Helena Pilke ja Olli Kleemola
"Jees, teatteria!" - sanoi vääpeli Ryhmy : sotateatterit 1941-1944 / Heikki Eteläpää, 2002
Kokonaismaanpuolustus : sisua ja sivistystä / Tapani Sarvanti, Timo Soininen (toim.), 2013
Niin se on poijaat : viihdetaiteilijat sodissamme 1939-1945 / Viljo Korpela, 1991
On elon retki näin, eli, Miten viihteestä tuli sodan voittaja : viihdytyskiertueita, kotirintaman kulttuuria ja Saksan suhteita vuosina 1939-45 / Maarit Niiniluoto, 1995
Niiniluoto, Maarit
Ilta-...
VHS digitointi näyttää olevan mahdollista useammassakin lastu kirjastossa:
http://www.lastukirjastot.fi/digitointi
Ainakin Asikkalan, Nastolan kirjastoissa sekä Lahden pääkirjastossa.
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
Kesäajan päättyessä kelloja siirretään tunti taaksepäin. Hyvä muistisääntö on, että muutosvaiheessa kelloja siirretään aina kesään päin eli keväällä tunti eteenpäin, syksyllä tunti taaksepäin.
Lisätietoa myös http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Taustapak/Aika0597/aika.htm
http://www.helsinki.fi/almanakka/
Voi tietysti ajatella, että on jollakin tavalla helpompaa hoitaa esimerkiksi kania, marsua tai hamsteria kuin vaikkapa kasvattaa johonkin suureen ja voimakkaaseen rotuun kuuluvaa koiraa. Helppoa lemmikkiä ei kuitenkaan oikeastaan ole eikä voikaan olla. Kun otat lemmikkieläimen, sinun pitää ensinnäkin sitoutua siihen, että pidät huolta siitä koko sen elinajan. Olipa kyseessä mikä tahansa eläin, sinun on myös huolehdittava sen hyvinvoinnista kaiken aikaa. Sinun on varmistettava, että sillä on aina riittävästi ruokaa ja juomaa, siisti, puhdas asuinpaikka, tarpeeksi lajityypillisiä toimintamahdollisuuksia ja virikkeitä, sopivasti seuraa jne.
Jos siis pääkriteeri lemmikkiä valitessa on helppous, ei varmaankaan kannata ottaa lemmikkiä...
Voit tiedustella kyseistä ohjelmaa Suomen autokoululiitosta numerosta 09-4542300 (Opetustarvike Oy). Myös osoitteesta http://www.sompsa.fi löytyy tiedot
Ajokorttikoulu-nimisestä cdrompusta, joka on myös Helsingin kaupungikirjaston kokoelmissa.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on seuraavat englanninkieliset au pair -oppaat: Griffith, Susan: The au pair and nanny's guide to working abroad ja Hempshell, Mark: How to become an au pair.
Suomeksi on Au pair -opas niminen kierreselkämuotoinen vihkonen. Lisäksi on pari aiheesta kertovaa nuorten romaania Rafaelsen, Ellinor : Katja au pairina ja Pirttimäki, Katja : Nuoren tytön aakkostanssi. Ruotsiksi aiheesta saa tietoa teoksesta Eriksson, Jannicke : Au pair- handboken.
Internetistä au pair - toiminnasta löytyy tietoa esim. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sivulta http://www.alli.fi/
Luetteloita väitöskirjoista löytyy internetistä, tekemällä haun suomalaisessa hakupalveluun (esim. Evreka http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/suomihaku.htm). Haun tuloksena näyttää tulevan listoja yliopistoittain ja tiedekunnittain. Jos mahdollista, hakua kannattaa rajata aihealueella. Väitöskirjoja löytyy myös Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot), jota voit selata kirjastoissa.
Alkoholinkäytön vaikutuksesta sikiöön on varsin runsaasti tietoa. Sikiön alkoholioireyhtymää (=FAS) käsitteleviä uusimpia teoksia ovat Merja Airinnon Alkupaukku (vuodelta 2000), FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (1999), Anneli Vainion Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä (1999) ja Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi (1999). Plussa-ainestotietokannan kautta voit tutkia aihetta itsekin käyttämällä esim. asiasanoja alkoholinkäyttö ja raskaus. Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemman vastauksen löydät arkistosta hakusanoilla sikiön alkoholioireyhtymä.
