Tarkoitat varmaankin Dr. Philin (Phillip C. McGraw) teosta ”The ultimate weight solution cookbook”, julkaistu vuonna 2004.
Harmillista kyllä, kyseistä keittokirjaa ei löytynyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä hankintatietokannasta. Teosta ei siis ole tällä hetkellä niillä listoilla, joista aineistoa kirjastoihin valitaan. Voit toki tehdä tästä Dr. Philin opuksesta hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kirjaa ei muuten taida olla ainakaan englanninkielisenä missään suomalaisessa yleisessä tai korkeakoulun kirjastossa. Ruotsia taitavat voivat kysellä tätä teosta Turun kaupunginkirjastosta:
McGraw, Phillip C.: Sjustegsmetoden...
Kansalliskirjaston tutkimuspalveluista kerrottiin, että kansalliskokoelmasta löytyvät "Muistolehtiä Vaasasta"- sarjaan kuuluvat kaksi painatetta, jotka mainitsette viestissänne ja että muita sarjassa ei liene ilmestynytkään.
Toinen painatteista on nimeltään: Vaskiluodon radan rakentaja Herman Erik Gummerus. Kirj. O.A. (O.A. = O. Ansas).Julkaisu on mikrokuvatti filmikorteille, jotka ovat käytettävissä kirjaston lehtilukusalissa käsifilmistössä. Filmikortti löytyy hakusanalla Gummerus, Herman.
Tarvittaessa julkaisusta voi Kansalliskirjaston kaukopalvelun kautta tilata myös paperikopion.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/kaukopalve…
Kirja on varmastikin Steven Callahan: Meno-paluu helvettiin. 76 päivää meren armoilla. Otava, 1987.
Helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi löydät kirjan saatavuustiedot.
Pakkokeinolain mukaan DNA-näyte voidaan tietyissä tapauksissa ottaa ja säilyttää rikoksesta epäillyltä ja rikokseen tuomitulta. Tunniste on myös poistettava rekisteristä tietyn ajan kuluttua.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450
Mitään muita syitä näytteiden säilyttämiseen ei löytynyt.
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2?
Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja
1)punasininen
2)purppuranpunainen
3)helakanpunainen
4)(kerrattu) valkoinen
Vuonna 1992
1)sinipunainen
2)purppurainen
3)karmiininpunainen
4)hieno kerrattu
Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin)
tekelät
argaman
tola'at
šani
Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn.
Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen...
Aika iso osa kaunokirjallisuudesta käsittelee juuri aikuisten ihmisten elämää ja sen haasteita. Tarkoitatkohan kuitenkin aikuistumista, aikaa jolloin nuori aikuinen on ensimmäistä kertaa aikuisuuden haasteiden edessä?
Sanojen aika: suomalaisia nykykirjailijoita -tietokannassa löytyy asiasanalla 'aikuistuminen' hakemalla seuraavanlainen kirjalista:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/hakutulos.aspx?SearchType=1&Keywo…
Voisikohan näistä löytyä etsimäsi kaltaisia kirjoja?
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Jos teillä on Lauttasaaren kirjaston antama kirjastokortti, johon haluatte uuden salasanan, niin ottakaa yhteyttä Lauttasaaren kirjastoon (lauttasaaren_kirjasto@hel.fi tai puh. 09-31085020) tai johonkin muuhun Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. He pystyvät selvittämään Omat tiedot -osastossa ilmenneen ongelman.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki yhteystiedot täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Teillä on myös Kouvolan kirjastokortti ja siihen liittyvä salasana/tunnusluku. Jos haluatte tähän korttiin uuden tunnusluvun, niin se annetaan vain henkilökohtaisesti kirjastossa. Sitä ei voi saada kirjaston nettisivun kautta tai sähköpostitse. Voitte pyytää uuden tunnusluvun mistä tahansa Kouvolan kirjastopisteestä....
Tietoa-linkistä löytyy SuomiSanakirja.fi:ssä on mukana olevia. http://www.suomisanakirja.fi/tietoa.php
Tarkempia tietoja palvelusta kannattaa kysyä suoraan "Lähetä palautetta lomakkeella" http://www.suomisanakirja.fi/palaute.php
Palvelu ei löydy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä.
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) on Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä ovat yritykset ja yhteisöt, jotka on merkitty kaupparekisteriin.
http://www.ytj.fi/
Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-...
Niin kuin Mytologian sanakirjassa (WSOY, 2000) todetaan, kreikkalaisen mytologian Ekho-hahmo on "personoitu kaiku", eli nymfin nimi perustuu ekho-sanaan - ei päinvastoin. Kreikan kaikua merkitsevä "ekho" on johdettu yleisemmin ääntä merkitsevästä sanasta "ekhe".
Asiasanalla "tapahtumamarkkinointi" ei tule Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä yhtään viitettä.
Saat kuitenkin yleistä kirjallisuutta aiheesta esim. käyttämällä asiasanoja "markkinointiviestintä", "markkinointi" + "suunnittelu" tai "myynninedistäminen". Jos on kysymys esim. messujen järjestä-
misestä kirjastossa on teos Siskind, Barry: The power of exhibit marketing (1998). Tiedottamisesta on
hyvänä esimerkkinä Ikävalko, Elisa: Käytännön tiedottaminen: yhteisöviestinnän käsikirja (1999) tai Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Yritysviestinnän ABC (1999).
Lehtiartikkeleita kannattaa hakea Aleksista, joka on CD-Rom-muotoinen artikkelitietokanta ja
asiakaskäytössä käsikirjastossamme. Hakusanoilla "tapahtuma" ja "markkinointi" tulee muutama...
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytettävissä henkilökortin lukijaa (siru- ja älykortinlukija henkilökortin käyttämiseksi kirjaston tietokoneilla). HelMet-kirjastoista ainoastaan Tapiolan kirjasto Espoossa ilmoittaa tarjoavansa henkilökortinlukijan asiakkaiden käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Pal…
Mobiilikortti löytyy Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta kirkes.finna.fi. Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse pudotusvalikosta Kirjastokortit. Näet kirjastokorttisi viivakoodeineen. Voit käyttää mobiilikorttia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla tai asiakaspalvelutiskillä.
Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus.
