Kirjoista hyödyllinen voisi olla Uimaopetuksen käsikirja (Docendo 2011, myös aiempia painoksia). Internetissäkin tietoa on, esim. Ylen Olotilasta löytyy 10-osainen artikkeli- ja videosarja Lasten uimakoulu: http://olotila.yle.fi/category/asiasanat/lasten-uimakoulu. Oman paikkakunnan liikuntatoimesta voi myös tiedustella, järjestetäänkö lähistöllä ohjattuja uimakouluja.
Suomessa oli keskiajalla kruununtiloja vain noin 1 % kaikista tiloista. 1700-luvulla talonpojat alkoivat lunastaa sukuoikeuksia kruununtiloihin, mutta lunastusmaksu oli korkea ja harvalla olikin siihen mahdollisuus. Vuonna 1741 lunastussumma alennettiin kolmen vuoden veroiksi ja perinnöksi ostettujen tilojen määrä kasvoi ja Ruotsin vallan lopulla Länsi-Suomessa tiloista oli noin 20 % kruununtiloja. Lukuja löytyi vuodelta 1805, jolloin kruununtiloja oli 8304 kappaletta ja torppareita 23924.
Seuraavalla sivustolla löytyi lukuja vuodelta 1720, jolloin oli Satakunnassa 3100, Hämeessä 3093 ja Savossa 2344 kruununtilaa.
http://www.kauhanoja.fi/index.php?toiminto=juttu&tietoID=71674133&raken…
Lähteet: Rainer Fagerlund: Kuninkaita ja...
Tietoa-linkistä löytyy SuomiSanakirja.fi:ssä on mukana olevia. http://www.suomisanakirja.fi/tietoa.php
Tarkempia tietoja palvelusta kannattaa kysyä suoraan "Lähetä palautetta lomakkeella" http://www.suomisanakirja.fi/palaute.php
Palvelu ei löydy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä.
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) on Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä ovat yritykset ja yhteisöt, jotka on merkitty kaupparekisteriin.
http://www.ytj.fi/
Alla on kirjoja, jotka käsittelevät kunniaa tai syyllisyyttä. Kaikkien näkökulma ei ole pelkästään antropologinen, mutta sitäkin sivuava.
- Kunnia konfliktina : näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn : Amoral-hankkeen loppuraportti / [julkaisija:] Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ; Tanja Tauro & Marjo van Dijaken (toim.) (2009)
- Häpeä vähän! : kriittisiä tutkimuksia häpeästä / toimittaneet Siru Kainulainen & Viola Parente-Čapková (2011)
- Häpeä! : nöyryyttämisen ja häpeämisen jäljillä / Satu Lidman (2011)
- Kunniaväkivalta / Raija Ala-Lipasti ; Anneli Bauters (toim.) (2009)
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola (2003)
- Syyllisyys,...
Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,...
Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena.
Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä:
- Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari)
- Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara)
- Kimmo Kara, Vaakunaselitys
- Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer)
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aiheen perusteella on syytä uskoa, että kyseessä on ns. arkkiveisu, pitkä eeppinen tarina, jollaiset olivat sata vuotta sitten suosittuja ja 1800-luvulla jopa yksi uutisten välityksen keino.
Kirjastojen kokoelmissa on erilaisia vanhojen laulujen, myös arkkiveisujen, kokoelmia, mutta tilanne, jossa laulusta muistetaan vain kertosäe, on aina ongelmallinen. Kirjastot luetteloivat laulut normaalisti vain nimen (otsikon) perusteella. Kertosäkeen avaaminen on poikkeuksellista.
Se, ettei SKS löytänyt tällaista tekstiä tietokannastaan, on melko huolestuttavaa, koska heillä on lähtökohtaisesti valtava määrä tietoa juuri tällaisista teksteistä. SK julkaisi 1900-luvun alussa sarjaa "Suomen kansan sävelmiä", jonka puitteissa ilmestyi lukuisia laajoja...
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Hei
Catherine-sarjan oikea järjestys on seuraava:
- Catherine
- Catherine ja herttua
- Kaunis Catherine
- Catherine rakkaani
- Catherine ja rakkauden aika
- Catherine ja vapaus
- Catherine, linnanrouva
Helsingissä Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoissa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää.
Espoossa Entressen, Sellon, Kivenlahden, Nöykkiön, Soukan, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastot tarjoavat paperisilppurin asiakkaiden käyttöön.
Listan Helmet-kirjastojen palveluista löydät palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjastojen yhteystiedot voit tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin kaupunginkirjaston Tilastoja 1999 -julkaisu (Helsingin kaupunginkirjaston julkaisuja 41) kertoo seuraavaa: Video nimekkeitä 31.12.1999 oli yhteensä 6975 kappaletta, tässä luvussa mukana ovat kaikki toimipisteet, sekä kirjastoautot ja laitoskirjastot. Nimikkeiden määrä löytyy tarkemmin jaoteltuna toimipisteittäin.
Videoiden aiheen mukainen jaottelu on tehty niteittäin, eli yksittäisten videokasettien kohdalta. Koska useammassa toimipisteessä saattaa olla sama video, aiheenmukaisen jaottelun niteiden määrä on suurempi kuin todellinen nimikkeiden määrä.
Niteiden osalta aikuisten videokokoelman fiktiivisiä ohjelmia on 9826, asia-ohjelmia 7217, myös näissä luvuissa ovat mukana kaikki toimipisteet. Kokoelmaa tilastoidaan...
Lapio on kivikautinen keksintö. Se kehittyi suurten eläinten lapaluista tehdyistä työkaluista, joita käytettiin piikiven louhimiseen. Lapion etäinen edeltäjä oli kaivukeppi, jolla entisaikojen maanviljelijät rikkoivat maanpinnan ennen kylvötöitä.
Britanniassa käytettiin kaivutöissä puisia lapioita noin 1300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Teräslapaisen lapion toivat Eurooppaan luultavasti roomalaiset n. 2150 vuotta sitten. Roomalaiset käyttivät myös puisia lapioita, joiden lavan alareunassa oli teräsvahvistus.
Lähde:
Keksinnöt kautta aikojen
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla lukee koronaviruksen tarttumisesta mm. seuraavasti:
"Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu.
"Herkillä laboratoriomenetelmillä on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä." Tästä pääset THL:n sivulle.
Koronavirus ei säily tartuttamiskykyisenä kovin pitkään elimistön ulkopuolella, joten se tuskin selviää viikkojen tai kuukausien pakastimessa oleskelusta. Virukset eivät varsinaisesti ole...
Hei,
Singer 29 K-koneita on valmistettu eri vuosina 1900-luvun alkupuolella. Ompelukoneen valmistusnumero määrittelee valmistusvuoden. Voit tarkistaa valmistusvuoden esimerkiksi
ismacs.net-sivustolta valmistusnumeron mukaan. Alla on lisää käyttökelpoisia hakulinkkejä.
Malliin Singer 29K1 ei löydy suoraan käyttöohjetta. Ohje löytyy esimerkiksi Singer 29K-sarjaan ja Singer 29K71-sarjaan.
- Singer 29K-ohjekirja 'Käyttö-ohje Singer luokka 15 K 26, 16 K. 33, 29 K., 66 K. 2, 66 K. 4 ompelukoneelle' / SingerSewingMachine 1924-[1926],
on saatavana kaukolainaksi Jyväskylän yliopistosta. Kirjaa voi tilata kotikirjastosi kautta kaukolainaksi. Kaukolainaus on aina maksullista palvelua.
- Singer 29 K71 ohje löytyy...
Vuonna 2019 Radio Novan Sunnuntaibrunssi-ohjelmassa haastateltu The 69 Eyes-bändin nokkamies Jyrki 69 kertoi, että nimi oli tarkoitettu tilapäiseksi nimivaihtoehdoksi mainosta varten, kun bändi sai keikan Lepakkoluolaan.
Lehtiartikkeli: https://www.voice.fi/viihde/a-184393
Itse podcast jaksosta: https://radioplay.fi/podcast/sunnuntaibrunssi/listen/2019809/
Kaikkia noita kysymyksiä on tutkittu. Tutkimusten tulokset hieman vaihtelevat ja tuohon miltä se tuntuu -kysymykseen lienee hankala vastata.
Kaksikielisyys on mahdollisuus, muttei koskaan itsestäänselvyys. Jopa lapsena useammalle kielelle altistuneista ei väistämättä tule kaksikielisiä. Kielikello 4/2016
" Lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen ja lapsella voi olla useampi kuin yksi äidinkieli, mutta kielen oppiminen edellyttää kielen käyttämistä. Monikieliseksi kasvamiseen tarvitaan tilaisuuksia kuunnella, puhua, lukea ja kokea useampia kieliä. Jos huoltajan kieli on muu kuin asuinympäristössä pääasiallisesti käytetty kieli, on olennaista, että huoltajat tiedostavat vastuunsa oman kielensä osalta lapsen kielen...
Keramiikan singneerauksia voi itse selvitellä erilaisien listaussivujen avulla.
Esim.https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
https://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/ tai https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_keramiikkataiteilijat.
Asianatuntijan apua voi tiedustella useimmilta huutokauppakamareilta. Monilla on ilmainen arviointi palvelu.
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2023 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2023.
