Tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole ko. teosta. Todennäköisesti se tulee meille jossain vaiheessa, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Mikäli haluat jättää siitä ennakkovarauksen, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Hei! Seuraavista kirjoista saat norsutietoa:
Taylor, Barbara: Norsut ja Redmond, Ian: Norsut sekä Masson, Jeffrey: Kun norsut itkevät sekä Petty, Kate: Norsut. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista, tässä linkki: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=norsut&searchscope=9&m=1&l=fin…
Mammuteista taas löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Lister, Adrian: Mammutit: jääkauden jättiläiset ja linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mammutit&searchscope=9&m=1&l=f….
Lisäksi löytyy tietoa suurista eläinkirjoista, joita on monia sarjoja kirjoastoissa, esim. Uusi zoo ja Maailman eläimet.
Todennäköisesti ilmiön takana on ollut kosketushäiriö sähkölaitteen liitännöissä tai piirilevyn juotoksissa ym. Tyypillisesti kontakti on "kopauttamalla" saatu hetkellisesti palautettua esimerkiksi kuvaputkellisen television pystypoikkeutuksen häiriön yhteydessä. Vika ei ole siis varsinaisesti korjaantunut kopauttamalla.
Esim. kylmä juotos, hapettuminen tai juotoksen murtuminen levyn lämpömuutosten vuoksi on mahdollinen kontaktihäiriön aiheuttaja.
Emme löytäneet varmaa tietoa, jonka mukaan Olkiluoto 3:sta olisi suunniteltu kaukolämpöputkea Helsingin Energialle. Helsingin Energiasta emme myöskään saaneet vahvistusta asiaan.
Tässä keskustelussa mainitaan kaukolämpöputken rakentamisesta Olkiluodosta Helsinkiin: "Kaukolämpöputki Helsinkiin maksaa kuitenkin Helenin ja Pöyryn arvioiden mukaan kaksi miljardia..."/Piia J. Häkkinen
http://greenpeace.cc/finland/2010/01/13/onko-uusiutuva-energia-liian-ka…
Aika ajoin on ollut puhetta kaukolämpöputken rakentamisesta Loviisan ydinvoimalasta. Loviisan Sanomissa julkaistussa artikkelissa on arvioitu, että kaukolämpötunnelin ja –putkiston rakentaminen Loviisasta Helsinkiin maksaisi noin 10 miljoonaa euroa/kilometri eli noin 700 miljoonaa euroa....
Lahden Vesijärven satamaan on vedetty teollisuuspistoraide vuonna 1869 ja samana vuonna on rakennettu asemarakennus. Asemaa on laajennettu 1895 ja 1917. Lähteiden perusteella ymmärtäisin, että asema on alkuperäisellä paikalla, vaikkakin eri käytössä nykyään kahvilana.
Lähteet:
Erkki Hölttä: Kariniemen laidalta Vesijärven asemalle, 1995.
Lahden kaupunginmuseo: Lahti-Pietari kulttuurirata, 2006.
Seuraavassa netistä löytyneestä artikkelissa kerrotaan tarkasti kirjojen säilytyslämpötilasta ja kosteudesta:
http://archives.alabama.gov/officials/cleanbooks04.pdf .
Museoviraston sivuilla mainitaan, että paras paikka kirjoille on auringonvalolta suojattu tila, jossa lämpötila on tasaisesti 17-18 astetta ja kosteus noin 50 %. http://www.nba.fi/fi/vanhatkirjat .
http://dlis.dos.state.fl.us/archives/preservation/books/index.cfm
Valkeat ristit -kappale, jonka sanoittajana on Arvo Karppinen, sisältyy äänitteeseen. Tieto löytyi VIOLA-tietokannasta:
Karu, Olavi, säv.
Valkeat ristit
Esittäjät:Korpi, Kalevi (laulu). Karppinen, Arvo, san.
Julkaisussa:Matkalla valoon.
Arvo Karppiselta ei löydy kirjastojen luetteloista runoja eikä tästä kappaleesta ole myöskään nuottia. Äänitteestä voi kirjoittaa ylös sanat, elleivät ne ole äänitteessä mukana.
Matkalla valoon -äänite löytyy LP-levynä ja kasettina kirjastoista. Voit saada sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Englanninkielinen teos on ilmeisesti tiivistelmä kolmiosaisesta suomenkielisestä sarjasta ”Yleisradion historia”. 1920-lukua löytyisi osasta ”Yleisradion historia. 1. osa : 1926-1949” (Yle, 1996). Kolmas osa ”Yleisradion historia. 3. osa : 1926-1996” (Yle, 1996) käsittelee osittain samaa aikaa mutta tekniikan näkökulmasta. Vilho Suomen ”Suomen Yleisradio 1926-1951” (Yleisradio, 1951) saattaa olla myös tutustumisen arvoinen vanhempi historiikki. Jonkin verran alkuaikojen historiaa ruotsinkielisten näkökulmasta löytyy lisäksi Ville Zilliacuksen teoksesta ”Kaksikielinen Yleisradiomme” (Yleisradio, 1988).
Kirjastoalan ammattitaito ei ole salaisuus: kirjastot.fi-sivustolta löytyy kattava paketti alan koulutuksesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Samalla sivulla on myös linkki kirjastoalan koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksiin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Korkeakoulututkinnosta on paljonkin apua, pätevöitymisessä se otetaan huomioon ainakin yliopistossa opiskeltaessa.
Tutkinto voi olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.
Helsingin seudulla ei järjestetä yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason koulutusta, lähimmät paikkakunnat ovat Tampere ja Turku. Kursseja on joinakin vuosina ollut mahdollista suorittaa...
Vili Auvisen ohjaama Seikkailu Olavinlinnassa -lastenelokuva valmistui vuonna 1984. Sen saa lainaan VHS-kasettina monesta kirjastosta. Kysy omasta lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Muussa muodossa sitä ei kirjastoissa ole.
Ylen Elävän arkiston kautta elokuvasta voi katsoa muutamia jaksoja:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/paikka/Savonlinnan%20tori
Myytävää versiota ei löytynyt.
Jos Kurenniemen satu tekstina on mukana kilpailuaineistossa, sen käyttämiseen on pyydettävä lupa kirjoittajalta (jos hän on Sanasto ry:n jäsen, lupa hoituu sen kautta). Jos satuun vain viitataan ja oletetaan, että kilpailijat etsivät sen itse käsiinsä, erillistä lupaa ei tarvita. Vaikka sadun teksti julkaistaan ja tekstin julkaisemiseen hankitaan lupa, on teoksen ja kirjoittajan nimi aina ilmaistava hyvän tavan mukaisesti.
Heikki Poroila
Perhevalmennuskurssin tarkoituksena on valmentaa perheitä vauvan tuloon. Perhevalmennus ja niihin liittyvät kurssit ovat etupäässä äitiysneuvoloiden asiantuntemusalaa, joissa valmennus toteutetaan mm. terveydenhoitajien, kätilöiden ja psykologien avulla.
Perhevalmennuskursseista voi tiedustella omasta terveyskeskuksesta. Äitiysneuvolat järjestävät ajoittain kursseja myös mm. englanninkielisenä. Äitiysnevolaan on syytä ottaa yhteyttä heti raskauden alussa, koska siten saa kaikki äitiyteen liittyvät edut. Alla esimerkkinä osoite Jalasjärven terveyskeskuksen äitiysneuvolan malliohjelmaan.
http://www.jalasjarvi.fi/terveyskeskus/palveluyksikot/kansanterveystyo/
neuvola/perhevalmennus.htm
Uudentyyppisenä palveluna perhevalmennuksessa on Elämisen...
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Piniltä on suomennettu viisi albumia:
Ryöstöretki 1990, Pako tulen alta 1990, Haaste 1991, Suden laulu 1993 ja Auringon ääni 1993.
Saatavilla näyttäisi olevan ainoastaan Suden laulu ja Auringon ääni .
Tarkoittanet kappaletta "You're the one that I want", jonka suomenkielinen nimi on "Sinut haluan vain". Sen esittivät Grease-elokuvassa Olivia Newton-John ja John Travolta. En löytänyt tästä John Farrarin säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta sellaista nuottia, jossa olisi suomenkieliset sanat, mutta englanninkielisin sanoin nuotti löytyy monesta julkaisusta, esimerkiksi nuoteista "100 most delightful songs ever : piano, vocal, guitar" (Hal Leonard HL00145438), "The million sellers : Official Charts Company : [the UK's greatest hits]" (Wise AM1005664) ja "50 West End shows, 50 West End songs : piano, vocal, guitar" (Hal Leonard Europe HLE90004024) vain muutamia mainitakseni. Kaikissa näissä nuoteissa on kappaleesta englanninkieliset...
Runoantologiasta Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät (WSOY, 1997) voit lukea Anna Ahmatovan runoelman Requiem kokonaisuudessaan Pentti Saaritsan suomentamana.
Marja-Leena Mikkolan suomennos Requiemistä on luettavissa teoksesta Anna Ahmatova: Valitut runot (Tammi, 2008).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kaikkia jääkiekko- ja jalkapallotuloksia ei ole arkistoitu tai niistä uutisoitu, joten vastaus on hieman epävarma. Kuitenkin vaikuttaisi siltä, että maaleja tehdään eniten peleissä, joissa joukkueiden väliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Pakistanin naisten sarjassa eräs peli päättyi 25-0, ja Madagaskarilla yksi ottelu 149-0. Joitakin 5-5-tasapelejä on pelattu ainakin Yhdysvaltojen koulufutiksessa, ks. esim.: https://utepminers.com/news/2005/8/20/Soccer_Intra_squad_Game_Ends_In_5_5_Tie.aspx
Jääkiekossa tasapelit ovat vielä harvinaisempia, koska niissä pelataan usein jatkoaika ja mahdollisesti myös rangaistuslaukaukset, jos peli näyttää jäävän tasan. Tiettävästi ainakin yksi 9-9-tasapeli on pelattu.
Jalkapallon...
Viime aikoina taidehuutokaupoissa Armas Raunion maalausten lähtöhinta näyttäisi liikkuneen välillä 10-400 €. Verrattaessa hintoja vuosituhannen vaihteen paikkeella julkaistuissa Taidepörssi-hakuteoksissa julkaistuihin, näyttäisi siltä, että Raunion taulujen arvo on pikemminkin lasku- kuin noususuunnassa. Vuosina 1997-2003 Raunion taulujen myyntihinnat vaihtelivat välillä 320-454 €.
https://vantaa.huutokauppaekman.fi/auk/w.object?inC=HEO&inA=20210122_1705&inO=6
https://hkaleksi.fi/tuote/5809/armas-raunio-signeerattu-oljy
https://www.hagelstam.fi/armas-raunio-24199de83aaaca9bdc024cb0fa8a70c7?SID=335jldk4oa90p7r69hd29jqn37
https://www.bukowskis.com/fi/bukipedia/16877-armas-raunio
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy...
Sellaisten asutus- ja sukunimiemme kuin Haikala, Haikola, Haikka, Haiko ja Haikonen taustalla on ilmeisesti vanha saksalaisperäinen henkilönnimi, josta tavataan esimerkiksi muotoja Haic, Haica, Haika, Haico, Haicko ja Haike. - Sukunimenä Haikala keskittyy Lappeenrantaan, olkoonkin, että se on levinnyt monelle paikkakunnalle Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Ouluun asti.
Oulun edustalla olevan Hailuodon nimi ei kuitenkaan liity tähän nimipesyeeseen. Sen alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jossa 'haili' merkitsee silakkaa. Sanaa ei tunneta Oulun seudulla, mutta se on yleinen Suomenlahden pohjukan murteissa, joiden alueella on myös useita Haili- ja Hai-alkuisia paikannimiä. Perämeren Hailuodon otaksutaan olevan...
