Molemmista löytyy suomennokset:
Liskojen yö
Kissa kuumalla katolla
Näytelmät löytyvät Näytelmäkulman haulla http://www.dramacorner.fi/index.php?
Tilausehdot ovat Näytelmäkulman sivuilla.
Näytelmä Kissa kuumalla katolla löytyy Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan myös Kokkolan ja lahden kaupunginkirjastoista http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&s…
Kustantaja WSOY ei ole ilmoittanut mitään joten ainakaan heillä ei taida olla suunnitelmissa julkaista jatko-osia. Pitäisi kysyä kaikilta mahdollisilta kustantajilta heidän aikeistaan. Kustantajilla on useimmiten nettisivut, siellä olevien yhteystietojen kautta voisi koittaa saada tiedon irti kaikilta. Tässä linkki josta pääsee eteenpäin: http://www.kustantajat.fi/ sekä http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat/
Jorma Marttalan kirjassa Armin kultaiset vuodet ( Edita1999) on kerrottu Armi Kuuselan auton kolarista ja kirjasta löytyy myös pieni lehtikuva aiheesta. Kolari oli sattunut 8.2.1953 iltapäivällä Armi Kuuselan ajaessa Helsingistä Porvooseen. Onnettomuus sattui Vantaan sillan risteyksessä jäisessä kurvissa ja toisena osapuolena oli Helsinki- Tikkurila –vuoron linja-auto. Talbotin etuosa lytistyi kasaan ja ohjauskelvoton auto oli hinattava paikalta. Linja-autoon tuli vain pieni kuhmu.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy tuon ajan lehdet mikrofilmattuina.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Kirjastot.fi sivustolla on kattavasti OPM:n keräämää tilastotietoa kirjastotoiminnasta. Tilastoja pääset tarkastelemaan osoitteessa
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Voit rajata ja hakea tilastotietoja useilla eri valintaperiaatteilla (vuosi, maakunta, kirjastotyyppi jne).
Suomen kansallisbibliografian mukaan 1998 ilmestynyt, Osmo Lappalaisen ja kumppanien kirja Horisontti on peruskoulun yläasteen historian oppikirja, jonka alanimeke on Historia Napoleonista nykypäivään. Siitä on otettu useita lisäpainoksia 2000-luvun puolella.
Kysymäsi 1998 ilmestynyt kirja puolestaan on uudistettu laitos 1995 ilmestyneestä, hieman laajemmasta samannimisestä oppikirjasta.
Koska kyseessä on peruskoulun kirja, sitä on hankittu kirjastoihin niukasti.
Sekä 1995 ilmestynyttä että 2003 ilmestynyttä painosta on kuitenkin vielä saatavissa HelMet-kirjastoista. Jos kirjoitat HelMetin etusivun hakukenttään sanat horisontti ja lappalainen, saat esiin molemmat nimekkeet. Vuoden 2003 laitoksessa lukee Horisontti 7/8 : historian oppikirja...
Yleisissä kirjastoissa ylempi korkeakoulututkinto ja 60 opintopistettä kirjasto- tai informaatioalan opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tuottaa pätevyyden mihin tahansa kirjastotyöhön johtotehtäviin asti. Avoimen yliopiston perus- ja aineopinnot antavat siis pätevyyden, jos niistä kertyy yhteensä tuo 60 opintopistettä. Katso kirjastolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Kyseessä lienee Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992.
Helmetistä löytyvät:
Sokal:Hiljaisuus, murha!
Chaland, Yves: Katkaistu käsi
Goffin, Alain: Luciferin merkki
Dodo: Varjojen soturit
Voit kokeilla hakea Helmetistä hakusanalla "ratkaisukirjat", sillä löytyy myös muita erilaisin lopuin kirjoitettuja kirjoja.
Hei!
Kaivostoiminnan imagosta löytyy enimmäkseen mielipiteitä sekä toteamuksia, joiden perusteita ei selitetä.
Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaisemassa kaivosteollisuuden toimialaraportissa (2012, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1605/Kaivosteollisuus2012_web.pdf) todetaan näin (s. 79): ”Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on...
Karkkila kuuluu Länsi-Uudenmaan maistraatin toimialueeseen ja sen Espoon yksikköön. Nämä kiinteistökaupassa tarvittavat otteet ja todistukset saa sen kautta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tarvittavat yhteystiedot:
http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Etela-Suomen-laani/Lansi-Uuden…
Kysyin asiaa Helsingin hautauspalvelusta, joka järjestää merituhkauksia Helsingissä. Atlantti on laaja, ja jokaisella maalla on omat lakinsa ja byrokratiansa, mutta ei välttämättä hautaustoimilakia ja mereen tuhkausta, kuten Suomella. Esimerkiksi Espanjalla ei ole vastaavaa mereen tuhkausta kuten Suomessa. Suomi on siis edelläkävijä hautaustoimilakiin liittyvissä asioissa. Helsingin hautauspalvelu kehotti ottamaan yhteyttä kyseisen maan konsulaattiin, josta saa tarkemmat ohjeet ja tiedot tarvittavista papereista, uurnan sinetöinnistä jne.
Suomen kansalaisten hautausta (Suomessa) säätelee hautaustoimilaki,johon voi tutustua Finlexissä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search%5Btype%5D=pi…
Valitettavasti näyttää siltä, että tämä Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämä laulu jälkimmäisen sanoihin "Sielläkin on joulu" (Samuli Edelman levyttänyt 2012) on ainakin toistaiseksi julkaisematta nuottina.
Laulun nuotit voisivat löytyä säveltäjiltä käsikirjoituksina. Kannattaa ehkä yrittää levytyksen tehneen Warner Music Finlandin kautta kysellä, saisiko tekijöihin yhteyden heidän kautta. Sähköpostiosoite on wm.finland@warnermusic.com, puhelin 010 841 7500. Markus Koskinen on myös Twitterissä (@m_koskinen)ja Timo Kiiskinen Facebookissa (https://www.facebook.com/timoartisti/info/?tab=page_info).
Heikki Poroila
Porvoon kirjastosta löytyi tällaista tietoa:
Porvoon Ilola on ennen vuoden 1997 kuntaliitosta kuulunut Porvoon maalaiskunnan alueeseen. Erillistä historiikkia ei näyttäisi olevan. Kotiseutukokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
- Anders Allardt: ”Borgå sockens historia” (3-osainen, v. 1925-30). Pitäjänhistoriassa on muutamia kappaleita Ilolasta (esim. Illby gård, Säterierna och donationshemmanen i Illby)
- ”Hembygdsminnen” samlade av Borgå folkhögskola. Siinä on ihmisten muistelmia esim. kulttuurisista tavoista (Gamla julseder i Illby)
- ”20 år med Postbacken 1968-1988 – en berättelse om hur ungdomsförbund med sin verksamhet räddade ett hotat backstuguområde”
Lisäksi on muutamia muita muistelmateoksia sekä lehtiartikkeleita mm. alueen...
Biologien mukaan tosiaan tilhien maksa polttaa alkoholia hyvin tehokkaasti, eikä myöskään luonnonoloissa pihlajanmarjojen alkoholipitoisuus nouse kovin suureksi.
Ainakin tilhien ja muidenkin lintujen syksyinen ikkunoihin törmäily selittynee sillä, että niitä on runsaasti syksyllä pihapiirissä itseään talven varalle lihottamassa. Mahdollisesti heijastuva lasipinta saa ne luulemaan reittiä esteettömäksi. Ikkunaan törmännyt, pökkeröinen lintu saattaa käyttäytyä humaltuneen oloisesti. Keväällä ja kesällä linnut löytävät ruokaa muualtakin kuin läheltä ihmistä, eivätkä ole pihoilla törmäilemässä.
Tästä aiheesta on ihan kiitettävä määrä kirjallisuutta. Oletko kiinnostunut Suomen vai ulkomaiden markkinoinnin historiasta? Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy esim. teokset Heinonen, Visa: Nyt uutta Suomessa! : Suomalaisen mainonnan historia. Tänä syksynä ilmestyi myös teos Leppänen, Timo: Merkilliset nimet : tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Tässä esitellään suomalaisia tuotemerkkejä ja brändejä.
Myös erilaisten yritysten omia historiikkeja on tarjolla (Marimekko, Nokia, Wal-Mart), jos olet kiinnostunut laajemmin ja syvemmin tietystä brändistä.
Näillä ehkä pääset alkuun. Voit laittaa verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/etusivu hakuun hakusanoiksi markkinointi historia, niin pääset hakemaan kaikki meillä aiheesta olevat...
Tässä joitakin runovinkkejä.
Itkonen, Jukka: Laulavat lenkkitossut
Kanto, Anneli: Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä
Koskinen, Juha-Pekka: Kauhea Gabriel Hullo
Laukkanen, Jukka: Vänkylöitä
Lehtinen, Emilia: Ohjeita lohikäärmeiden kasvattajille
Ollikainen, Aki: Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen
Parkkinen, Jukka: Sananjalkoja metsäpolulla
Suomen lasten runotar
Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen...
Tanskan musiikkikonservatorioiden ja musiikkiopintoja tarjoavien yliopistojen osoitteet ja esittely löytyvät osoitteesta http://cwis.auc.dk/ivuc/danmarkskort/frame.phtml?kategori=int . Opo-oppaan laajat sivustot, jotka koskevat opiskelua, koulutusta ja työtä Tanskassa löytyvät osoitteesta http://opo.narpes.fi:8000/Finsk/danmark.htm#t .
Valitettavasti myös tämä Mika Kuokkasen säveltämä ja Inka Nousiaisen sanoittama laulu Voisinpa luvata kuuluu siihen suureen joukkoon, jonka julkaiseminen nuottina ei ole kustantajia kiinnostanut. Ainoa keino ehkä saada nuotit on yrittää tavoittaa säveltäjä esimerkiksi levyn julkaisseen levy.yhtiö Warner Music Finlandin kautta. Myös Emma Salokoskelta itseltään kannattaa ehkä asiaa tiedustella.
Heikki Poroila
