Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kysymyksen Haavikko-sitaatti ei ole peräisin runosta, vaan proosateoksesta Rauta-aika, sen viimeisestä luvusta. Näillä sanoilla alkaa Ilmarin viimeinen repliikki:
- Kuolema. Että pelkäänkö minä sitä. Mitä minä sitä pelkäisin. Eikö se työnsä osanne. Ei kai se tätä asiaansa matkalla unohda. Ei unohda! Ei tämä huono elämä ollut. On nähty huonompiakin. Ei tämä huono ollut. On se kaiken ottanut minkä se on antanutkin. Tasan se meni. Ei se huono ollut. Tuli vain kaikki tehdyksi. Tehköön se työnsä nyt, kuolema. Minä tahdon nukkua, hyvin, pitkään. Hyvin pitkään. Väsyttää.
Tietokannoista löysin vain yhden uuden kirjastojen palvelujen laatua käsittelevän tutkimuksen (haettu asiasanoilla 'kirjastopalvelut' ja 'kirjastot' & 'palvelut' tietokannoista Linda, Manda, Fennica):
Miettinen, Heikki: Kirjastopalvelut yhdeksässä kunnassa 1999 : kyselytytkimuksen tulokset. Helsinki: Efektia, 1999.
Tutkimusta on referoitu Kuntalehdessä 1999; 6, s. 32.
Lääninhallitukset ja opetusministeriö keräävät vuosittain tilastotietoja yleisten kirjastojen toiminnasta ja palveluista. Tilastot löytyvät Internetin kautta osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ ja http://www.fla.fi/kirjastolehti/faktat/tilastva.html . Jälkimmäisestä sivustosta löytyy näiden tilastojen yhteenvetoa ja tulkintaa....
Periaatteessa tiedon voi saada Puolan ajoneuvo- ja kuljettajarekisterikeskukselta. Tietojen saaminen edellyttää kuitenkin joko sähköistä kirjautumista tai kirjeitse tehtyä tietopyyntöä, jossa annetaan henkilötiedot. Tietopyyntö pitää perustella ja tietojen saaminen on maksullista. Sivusto on valitettavasti vain puolaksi.
http://www.cepik.gov.pl/dla-obywateli/wniosek-o-dostep-do-cepik#/tabs-1
Ensimmäinen katkelma on Friedrich Nietzschen omaelämäkerrallisesta teoksesta Ecce homo : Wie man wird,was man ist (1908), suom. Ecce homo: Miten tulla sellaiseksi kuin on, kappaleesta Miksi olen niin älykäs. Teoksesta on kaksi suomennosta. Tuikku Ljungbergin suomennoksessa vuodelta 2002 kyseinen kohta on sivulla 37. Ljungbergin käännöksen sanamuoto on hiukan toinen. Teoksesta on olemassa myös Antti Kuparisen suomennos, sekin vuodelta 2002. Kuparisen suomennoksen julkaisi Summa-kustantamo.
Toinen katkelma on Nietzchen teoksesta Die Fröchliche Wissenschaft ("La gaya scienza", 1882), sen neljännestä kirjasta, Sanctus Januarius, luvusta 338. Teos on saanut suomenkielisen nimen Iloinen tiede ja sen on suomentanut J. A. Hollo. Vuoden...
Pihla on alun perin lyhentymä sanasta pihlaja. Tiettävästi ensimmäiset Pihla-nimelliset ovat syntyneet 1940-luvulla. Nimen käyttö lisääntyi voimakkaasti 1900-luvun loppupuolella ja se lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 2005.Pihla on Väestörekisterin mukaan annettu nimeksi 4621 tytölle, joista yli puolet on syntynyt 2010-luvulla.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 2004.
Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. Otava, 2005.
Väestörekisterikeskuksen etunimipalvelu.
Onnistuin löytämään YouTubesta pari versiota:
Marion Rung: Minuuttivalssi, Lasse Mårtenson: Unkarilainen gulassi No. 5
Minuuttivalssin suomalaiset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari (lähde: https://pomus.net/001576), Unkarilainen gulassi taas on Jukka Virtasen kynästä lähtöisin (lähde: https://www.discogs.com/release/2845071-Lasse-M%C3%A5rtenson-Kaikessa-S…). Nämä sanat eivät kuitenkaan sisällä tuota muistelemaasi pätkää.
Useimmille näitä tutumpia käännöskappaleita ovat 1970-luvun "suomi-iskelmät", joita julkaistiin varsinkin Finnhits-kokoelmalevyillä. Tätä suoranaista ilmiötä on käsitelty perusteellisesti Ylen dokumenttisarjassa Iskelmä-Suomi, joka on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Kake Randelinin Tilipäivä koittaa on alunperin Venäläinen laulu nimeltään (translitteroituna) Ponedeljnik. Kappaleen on tekijät ovat Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Jezewski, P. Zhagun, Valitettavasti tarkempaa tietoa tekijöistä ei löytynyt. Kappaleen alkuperäinen esittäjä on Igor Sklyar. Kappale löytyy esimerkiksi Youtubesta haulla Igor Sklyar ja Ponedelnik.
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Tietoja Yrjö Kokosta löytyy niin kirjoista kuin internetistä. Kirjailija Jukka Parkkisen perusteellinen esitelmä Kokosta löytyy sivulta
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/News/764F7A421CC36844C2256AF6002C9CB3?O…
Lyhyt Kokon esittely puolestaan on sivulla
http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/ykokko.htm
Kokon muistelmateos Sota ja satu (WSOY) ilmestyi vuonna 1964. Pekka Tarmio on ohjannut videon Kirjailijakohtaloita - Yrjö Kokko (1990). Molempien saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Plussa-aineistohausta nettiosoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Maahanmuuttajista löytyy Tilastokeskuksesta tietoa syntymämaan, kansalaisuuden tai kielen mukaan. Kuitenkin, kun kyseessä oli pieni määrä henkilöitä vuosina 1960, -70 ja -80, niin ne kirjattiin väestötilastoihin ryhmään 'muut maat'.
Siirtolaisuusinstituutin nettisivuille, http://www.migrationinstitute.fi/ , on koottu Tilastokeskuksen väestötietoa osoitteessa http://www.migrationinstitute.fi/db/stat/fin/ .
Aiheesta löytyy useita nimekkeitä, mm:
Focus on South Africa, ed. by Viviane de Klerk.
Mccormick, Kay: Language in Cape Town's district six. Language in South Africa, ed. by Rajend Mesthrie.
Smit, Ute: A new English for a new South Africa?
Kirjat saatavana Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Lainattavissa olevaa aineistoa läytyy kyllä.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat tarjota tietoa aiheesta:
Antennijärjestelmät, Espoo 2004
Naskali, Veikko: Antennijärjestelmät ja valmistautuminen digiaikaan, Helsinki 2004
Teleasennusopas, Espoo 2005
Yhteisantenniopas : kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Helsinki 2004
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus julkaisee Maatilatilastollista vuosikirjaa. Uusin on ilmestynyt 2006.
Sen mukaan lampaita - 1000 kpl on Pohjois-Pohjanmaalla
uuhia 4,4, muita lampaita 2,2 ja vuohia 0,1.
Vanhempiin vuosikirjoihin voi tutustua ilmaiseksi internetissä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/kotielai…
Suomen lammasyhdistyksistä löytyy yhteystietoja maakunnittain:
http://www.proagria.fi/suomenlammasyhdistys/
Vuohien ystävät ovat perustaneet oman järjestön:
http://www.vuohet.net/vuohi.html .
Kirjallisuutta aiheesta:
- Aaltonen, Uma: Kuttu ja kutunpito, 2005
- Einola, Jalo: Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet, 2004
Porttina runouden ymmärtämiseen voi käyttää runoilijaprofessori Unto Kupiaisen (1909-1961) tuotantoa. Hän tuli tunnetuksi paitsi runoilijana, kääntäjänä, kirjallisuudentutkijana ja opettajana myös monipuolisena kulttuurivaikuttajana.
Runouden sanastoon voi perehtyä hänen yli puoli vuosisataa sitten laatimansa ja edelleen käyttökelpoisen runousoppinsa avulla, joka on nimeltään Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet, WSOY.
Unto Kupiaisen teosten luettelo on nähtävissä osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Kupiainen , (Wikipedia, vapaa nettitietosanakirja).
Samoin runouden perusteoksena voi pitää Vilho Vikstenin Runo ja tulkinta-vihkosta, WSOY 1971.
Suomalaiseen vanhempaan runoilijapolveen kuuluvien runoilijoiden...
Molemmista löytyy suomennokset:
Liskojen yö
Kissa kuumalla katolla
Näytelmät löytyvät Näytelmäkulman haulla http://www.dramacorner.fi/index.php?
Tilausehdot ovat Näytelmäkulman sivuilla.
Näytelmä Kissa kuumalla katolla löytyy Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan myös Kokkolan ja lahden kaupunginkirjastoista http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&s…
Kustantaja WSOY ei ole ilmoittanut mitään joten ainakaan heillä ei taida olla suunnitelmissa julkaista jatko-osia. Pitäisi kysyä kaikilta mahdollisilta kustantajilta heidän aikeistaan. Kustantajilla on useimmiten nettisivut, siellä olevien yhteystietojen kautta voisi koittaa saada tiedon irti kaikilta. Tässä linkki josta pääsee eteenpäin: http://www.kustantajat.fi/ sekä http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat/
Jorma Marttalan kirjassa Armin kultaiset vuodet ( Edita1999) on kerrottu Armi Kuuselan auton kolarista ja kirjasta löytyy myös pieni lehtikuva aiheesta. Kolari oli sattunut 8.2.1953 iltapäivällä Armi Kuuselan ajaessa Helsingistä Porvooseen. Onnettomuus sattui Vantaan sillan risteyksessä jäisessä kurvissa ja toisena osapuolena oli Helsinki- Tikkurila –vuoron linja-auto. Talbotin etuosa lytistyi kasaan ja ohjauskelvoton auto oli hinattava paikalta. Linja-autoon tuli vain pieni kuhmu.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy tuon ajan lehdet mikrofilmattuina.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
