Suomen kansallisbiografia on internetissä käytettävissä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen asiakaskoneilla http://www.kansallisbiografia.fi
Kirjoittakaa hakuruutuun Wiklund. Voitte tulostaa artikkelin. Suomen kansallisbiografia on myös useissa kirjastoissa kirjana käsikirjastossa. Saatavuustiedot löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Voit tehdä kaukolainatilauksen tällä lomakkeella:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Espoon kaukopalvelu on kuitenkin valitettavasti suljettuna 13.07.2009 - 31.07.2009. Voit silti lähettää tilauksen, mutta tilaukset käsitellään saapumisjärjestyksessä 3.8.2009 alkaen.
Jos asialla on kiire, tilauksen voi tehdä myös Helsingin kaukopalveluun, mutta silloin kirja on noudettava jostakin Helsingin kirjastosta, samoin palautettava se sinne. Helsingin kaukopalvelulomake on tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kaukolaina maksaa 4 e, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
Hei!
Paljettipukujen teko-ohjeita löytyy käsityölehdistä, tuorein tieto, jonka löysin, oli Suuri käsityölehti 11-12/2007. Siinä on artikkeli
Valmiina loistojuhliin. Lehti näyttää olevan paikalla Vesilahden kirjastossa.
Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2?
Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja
1)punasininen
2)purppuranpunainen
3)helakanpunainen
4)(kerrattu) valkoinen
Vuonna 1992
1)sinipunainen
2)purppurainen
3)karmiininpunainen
4)hieno kerrattu
Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin)
tekelät
argaman
tola'at
šani
Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn.
Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen...
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä...
Yleisten kirjastojen kaukopalvelun kautta voi tilata esim. korkeakoulujen kirjastoissa olevia kirjoja. Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa ehtona on ettei teosta ole missään paakaupunkiseudulla sijaitsevassa kirjastossa. Lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista on kirjaston internetsivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikean yläkulman 'Hae sivustolta' hakuruutuun voi kirjoittaa 'kaukopalvelu' tai etsiä tiedon hakuruudun alapuolella olevan aakkosellisen hakemiston kautta.
Helmet-kirjastoissa Enontekiön sanomia ei ole luettavissa.
Enontekiön sanomat on luettavissa Kansalliskirjastossa Unioninkatu 36:ssa mikrofilmiltä. Tuoreimmat ovat noin vuoden takaa.
Lehti on luettavissa myös verkkojulkaisuna Kansalliskirjastossa, mutta tämä tarkoittaa digitoituja vanhoja lehtiä ennen vuotta 1920.
http://finna.fi
Liittyisiköhän tämä adoptionismiin l. adoptianismiin. Se on 700-luvun opinsuunta, jonka mukaan Kristus ei ole Jumalan Poika, vaan on Hengen täyttämänä siveellisenä ihmisenä nostettu jumalalliseen arvoon.
Otavan Suuri Ensyklopedia 11, 1982.
Virheellisten tietojen merkitsemistä julkaisuihin ei voi mitenkään estää, kuten ei myöskään virheellisten tietojen monistumista, kun ne saadaan tietosanakirjan tai Teoston kaltaisesta auktoriteettilähteestä. Tämä on ikävää, mutta valitettavasti myös vääjäämätön tosiasia.
Silti tällaisista asioista kannattaa sitkeästi julkisuudessa muistuttaa, koska se on ainoa keino edes rajata haittoja ja lisätä oikean tiedon esiintymistä. Tässä suhteessa kustantajat ja esimerkiksi juuri Teoston rekisteri ovat tärkeässä asemassa.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa on perushankaluutena se, ettei nimeen "Suonio" satunnaisesti törmäävä välttämättä tiedä, että kyseessä on tavallisen suomalaisen sukunimen lisäksi taiteilijan salanimi, vaan olettaa löytäneensä...
Räkköläinen-sukunimi on esiintynyt Kaukolassa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Parikkalassa ja Räisälässä. Valkjärven Räkkilän talossa on mainittu 1600-luvulla sukunimi Bräcki. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole, mutta sillä saattaa olla yhteys Rakkolainen-nimeen, josta on tietoja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta alkaen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000)
Missään ei ole määritelty että arkunkantajan pitäisi olla mies. Asia on omaisten päätettävissä. Nettipalstoilla kysytään silloin tällöin seurakunnilta voiko nainen kantaa arkkua hautajaisissa, ks. esim. http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011294
Kurdistaniksi nimitetään Lähi-idässä sijaitsevaa maa-aluetta, jonka asukkaista pääosa kuuluu kurdeihin. Alueen rajoja on vaikea määritellä: se kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista, Syyriasta ja Armeniasta. Kurdeja on arviolta 30-35 miljoonaa. Mikään valtio ei ole tunnustanut Kurdistaniaa maantieteellisenä tai väestöllisenä kokonaisuutena, mutta Iranissa ja Irakissa kurdeilla on pieni itsehallintoalue. Lisää tietoa löydät esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan tai viime vuonna ilmestyneestä kirjasta nimeltä Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä? (kirjoittaja Kristiina Koivunen, julkaisija Edita 2013).
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltään The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930. Kirja on kuvauksesi mukainen ja kansikuvaa voi katsella vaikkapa osoitteesta:
https://www.google.com/search?q=The+evolution+of+fashion+:+pattern+and+…
Teoksessa on myös kaavapiirroksia historiallisista puvuista.
Teoksen tarkemmat tiedot:
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 tp 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin
14th imp. 1995
ISBN 0-7134-5818-6 (sid., UK)
ISBN 0-89676-099-5 (sid., USA)
Ensimmäinen katkelma on Friedrich Nietzschen omaelämäkerrallisesta teoksesta Ecce homo : Wie man wird,was man ist (1908), suom. Ecce homo: Miten tulla sellaiseksi kuin on, kappaleesta Miksi olen niin älykäs. Teoksesta on kaksi suomennosta. Tuikku Ljungbergin suomennoksessa vuodelta 2002 kyseinen kohta on sivulla 37. Ljungbergin käännöksen sanamuoto on hiukan toinen. Teoksesta on olemassa myös Antti Kuparisen suomennos, sekin vuodelta 2002. Kuparisen suomennoksen julkaisi Summa-kustantamo.
Toinen katkelma on Nietzchen teoksesta Die Fröchliche Wissenschaft ("La gaya scienza", 1882), sen neljännestä kirjasta, Sanctus Januarius, luvusta 338. Teos on saanut suomenkielisen nimen Iloinen tiede ja sen on suomentanut J. A. Hollo. Vuoden...
Kyllä väritulosteina voi tulostaa, tulosteen värillisyyden voi valita tulostamisen yhteydessä. Voit tulostaa enintään 20 sivua. Kopiointi ja tulostaminen on maksutonta. Voit kysyä lisää kirjastosta, tässä linkki yhteystietoihin https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhtey…
Tarkoitat ilmeisesti kaunokirjallisia teoksia, joilla on enemmän kuin yksi tekijä. Tietokirjallisuudessahan on yleistä, että teos syntyy usean tekijän yhteistyön tuloksena. Monen kirjoittajan teokset eivät ole epätavallisia kaunokirjallisuudessakaan. Itse asiassa monet renessanssiajan näytelmistä ovat enemmän kuin yhden tekijän luomuksia.
Myös romaanikirjailijat ovat tehneet yhteistyötä stimuloidakseen luovuuttaan, halusta työskennellä ystävän kanssa tai koemielessä. Kokeellisia romaaneja on kirjoitettu jopa yli sadan kirjoittajan yhteistyönä. Kirjoittajat ovat voineet kirjoittaa ovat voineet kirjoittaa aivan eri osia kirjasta löyhän kokonaiskäsityksen puitteissa tai sitten tehneet läheistäkin yhteistyötä, jossa toinen osapuoli on...
Seena ei valitettavasti löytynyt mistään tutkimistani nimikirjoista. Nimeä eniten muistuttavat muodot ovat vironkielinen Senna sekä englanninkielinen Sheena, joka on muunnelma skottilaisesta nimestä Sine. Nimi esiintyy mm. elokuvassa Sheena - Viidakon kuningatar.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan nimen ovat saaneet Suomessa alle 15 miestä ja alle 55 naista. Katso tarkemmin sivulta https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Pihla on alun perin lyhentymä sanasta pihlaja. Tiettävästi ensimmäiset Pihla-nimelliset ovat syntyneet 1940-luvulla. Nimen käyttö lisääntyi voimakkaasti 1900-luvun loppupuolella ja se lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 2005.Pihla on Väestörekisterin mukaan annettu nimeksi 4621 tytölle, joista yli puolet on syntynyt 2010-luvulla.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 2004.
Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. Otava, 2005.
Väestörekisterikeskuksen etunimipalvelu.
Jos on matkanjärjestäjä, se taho on velvollinen hankkimaan tarvittavat tiedot. Jos matka on omatoiminen ja koskee Pohjois-Amerikkaa, kannattaa tutustua osoitteeseen http://www.usembassy.fi ja edetä sitten kohtaan links ja edelleen travel. Tällöin onkin jo huomattavien osavaltiokohtaisten tietoresurssien äärellä. Tietoa löytyy myös siitä, mitä automatkailijan on syytä ottaa huomioon erilaisilla rajoilla. Jos matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, niiden aikataulutietoihin on myös linkkejä, kuten myös hotellitietoihin.
Myös voi käväistä United States information sevicen kirjastossa (Fabianinkatu 35, ma-pe 9-18)tutustuakseen siellä olevaan materiaaliin tai soittaa sinne puhelimella numeroon (09) 1912 40 48, mutta kannatta muistaa, että...
