Kuolemansyytiedot säilytetään Tilastokeskuksessa. Niitä koskevat salassapitosäännökset, joissa kerrotaan, missä tilanteessa tietoja voidaan luovuttaa, (459/1973) 1, 2 ja 15 §. Tilastokeskukseen voi siis ottaa yhteyttä, http://www.tilastokeskus.fi/ .
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta löytyy kankaanpainanta-asiasanalla 24 viitettä, mm. alla mainitut teokset. Kolme ensimmäistä kirjaa ovat mielestäni lähinnä oppikirjoja, neljäs kankaanpainannan harrastajille tarkoitettu opaskirja.
Forss, Maija
Värimenetelmät : Värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000. - 239 s.
Asiasanat: tekstiilit : värit ; värjäys : menetelmät ; kankaanpainanta ; tekstiilit : värjäys ; värit : tekstiilit ; tekstiilit : maalaus ; kankaat : värjäys ; painomenetelmät
Forss, Maija
Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993. - 226 s. Asiasanat: väriaineet ; värjäys : tekstiilit
Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan : Kankaanpainamisen värimenetelmiä / toimittanut Kaarina Kellomäki, 1993. - 116 s. Asiasanat:...
Voit hakea espanjankielistä kaunokirjallisuutta kirjaston aineistohausta (weborigo.lappeenranta.fi) seuraavasti:
Mene tarkennettuun hakuun. Valitse kohdasta luokka: kaunokirjallisuus, kohdasta pääkielet: espanja ja kohdasta aineistolaji: kirja-aineisto. Saat tulokseksi 60 teosta, jotka löytyvät kirjaston ylimmästä kerroksesta hyllystä numero 84.63.
Jos meidän valikoimat eivät riitä, kirjoja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Tilaukset jätetään meille ja kirjat toimitetaan tähän. Tilaukset maksavat 2 euroa/kpl.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kokoelmat näet osoitteesta www.helmet.fi. Mene sanahakuun ja kirjoita hakupalkkiin kaunokirjallisuus, valitse kieleksi espanja ja aineistoksi kirjat.
Rovaniemestä lötyy kuvia esimerkiksi Rovaniemen kaupungin verkkosivuilta, http://www.rovaniemi.fi . Internetistä voit etsiä kuvia Rovaniemestä esimerkiksi Googlesta, valitsemalla kuvat-haku ja kirjoitamalla hakulaatikkoon Rovaniemi. Valokuvateos Rovaniemestä löytyy myös, mutta sillä on jo jonkun verran ikää, Saanio, Matti, Rovaniemi / [kuvat]: Matti Saanio, [sanat]: Jorma Etto. [Oulu] : Pohjoinen, 1979.
Etsimäsi nuotti löytyy tällä hetkellä Kirjasto 10:n hyllystä. Parhaiten nuotteja kannattaa Helmetissä hakea sanahaun avulla. Rajaa aineisto nuotteihin ja kirjoita hakukenttään haluamasi artistin nimi.
Varsinaista tutkimusta aiheesta ei näyttäisi ainakaan Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisluettelosta Lindasta löytyvän. Sen sijaan hygienian puhtauden ja terveyskasvatuksen historiasta löytyy runsain mitoin aineistoa, esimerkiksi Turun yliopitossa vuonna 2003 tehty Suomen historian pro gradu: Kotilehto, Riitta: "Siis yleinen puhdistus toimeen!" : uuden terveyskäsityksen vaikutuksia ja puhtaanapitoon liittyviä toimenpiteitä Raumalla 1880-1917. Lisäksi löytyi Turun yliopiston hoitotieteen pro gradu vuodelta 1996 Silvan, Maija: Leikki-ikäisten lasten vanhempien käsityksiä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvästä kirjallisesta terveyskasvatusaineistosta
Aihetta sivuavia artikkeleita:
Lääketiede saduissa
Duodecim nro 23, vuosi 1998...
Hei!
Sanalla kiire on tavallisen merkityksen 'käytettävissä olevan ajan niukkuus' lisäksi vanhempi merkitys 'päälaki'.
Joku on siis pukeutunut päälaesta kantapäähän.
Sana kiiri on taas jiirin rinnakkaissana ja tarkoittaa rakennusalalla
listojen, kehyslautojen tms. viistoa liitesaumaa.
Lähteenä käytetty: Suomen kielen perussanakirja, osa 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990
Kansalliskirjaston tutkimuspalveluista kerrottiin, että kansalliskokoelmasta löytyvät "Muistolehtiä Vaasasta"- sarjaan kuuluvat kaksi painatetta, jotka mainitsette viestissänne ja että muita sarjassa ei liene ilmestynytkään.
Toinen painatteista on nimeltään: Vaskiluodon radan rakentaja Herman Erik Gummerus. Kirj. O.A. (O.A. = O. Ansas).Julkaisu on mikrokuvatti filmikorteille, jotka ovat käytettävissä kirjaston lehtilukusalissa käsifilmistössä. Filmikortti löytyy hakusanalla Gummerus, Herman.
Tarvittaessa julkaisusta voi Kansalliskirjaston kaukopalvelun kautta tilata myös paperikopion.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/kaukopalve…
Ikävä kyllä näitä verenhimoisia sammakkohumanoideja ei ole oikeasti olemassa. Sen sijaan murlocit ovat yleisiä fantasiakirjallisuudessa ja -peleissä.
Lisätietoja ja kuvia:
http://www.wowwiki.com/Murloc
Kuvailemaasi runoa ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löytynyt kännösrunoja sisältävästä runotietokannasta eikä Nerudan suomennettuja teoksia selaamalla. Valparaiso esiintyy esim. Nerudan (suomentamattomassa) Canto General -teoksessa.
Käännösrunoutta voit etsiä tästä tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tuija Lehtisen Suklaapolkuja-kirja ilmestyi Otavan kustantamana v. 2008 (ISBN 978-951-1-23006-9) ja seuraavana vuonna pokkaripainoksena (Loisto-pokkari).
Kirja kertoo meteorologi Elsa Karimosta, joka kaipailee parisuhteeseensa uusia tuulia. Hänen miehensä ekologi Turo Marttilan mielenkiinto suuntautuu Elsan sijasta lähinnä hyönteisiin, joita mies reissaa tutkimassa maailmalla.
Kulttuuritoimittaja Ismo Loivamaa kirjoittaa Ilkka-lehden kulttuuripalstalla kirjasta tiiviin selostuksen ja arvion, jonka löydät täältä:
http://www.ilkka.fi/teemat/teematarticle.jsp?article=374189
Tässä vielä linkki yhteen blogitekstiin, joka kertoo Suklaapolkuja-kirjasta:
http://vauhko.vuodatus.net/blog/1541948/tuija-lehtinen-suklaapolkuja/
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Kysymääsi kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennicasta, josta periaatteessa löytyy kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siksi vähän epäilen, onko kirjaa edes lainkaan ilmestynyt tuolla nimellä. Internetissä ainoa varsinainen viittaus kirjaan on osoitteessa https://avoin.korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?…, jossa kirjan mainitaan ilmestyvän elokuussa 2009. Toimittajiksi mainitaan Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti. Samojen henkilöiden toimittamana on ilmestynyt vuonna 2009 artikkelikokoelma ”Yhteistä kieltä luomassa: suomea opetteleva opetusryhmässäni” (Opetushallitus, 2009). Mahtaisiko kyse olla juuri tuosta teoksesta? Tulisi nimittäin mieleen, että kenties kirjan nimi olisi saattanut vaikka vaihtua ennakkoon...
Grimmin veljesten satuja on suomennettu paljon ja kirjoista on useita painoksia eri vuosilta. Ja niitä on myös eri satukokoelmissa. Siksi on vaikeaa etsiä juuri 1980-luvun alussa ilmestynyttä painosta. Satu Kaksitoista tanssivaa prinsessaa on mukana satukirjassa Satujen maailma vuodelta 1984. Kuvittaja on Caroline Sharpe. Sadut ovat kyllä aika lyhyitä versioita, mutta kuvitusta on paljon. Myös kirjassa Perinteisiä satuja kyseinen satu on mukana. Kansi on kyllä punataustainen.
Vanhasta jo 1950-luvulla ilmestyneestä sinikantisesta Grimmin satuja -kirjasta on tehty useita painoksia, myös 1980-luvulla. Siinä on kiehtova kuvitus, kuvittaja Arthur Rackman. Mutta siinä ei esiinny mainitsemaasi satua.
Kelpaisiko tirppa l. kirppa?
"Leikkivälineitä kaksi lyhyttä ja kaksi pitempää keppiä. Leikkijöitä kaksi. Maahan asetetaan 'napa'. Leikkijät heittävät yhtä pitkän matkan päästä kumpikin pienemmän keppinsä ja se, joka saa heitetyksi keppinsä lähemmäksi 'napaa', pääsee ensiksi lyömään. Isommalla kepillä lyödään, vasemmalla kädellä nostatetaan pienempää. Toinen pelaajista koettaa saada kepillänsä kosketuksi edellisen lyömää 'kirppaa'. Jos hän osuu siihen ilmassa saa hän 10:n, maassa vielä liikkeessä 5. Nyt ulkona oleva saa heittää 'kirpan' 'navan' luo, siitä paikasta mihin 'kirppa' tuli maahan. Jos hän saa heitetyksi 'kirpan' lähemmäksi 'napaa' kuin pitempi keppi on pääsee hän lyömään. Leikin alussa on määrättävä kuinka paljon on saatava...
VHS digitointi näyttää olevan mahdollista useammassakin lastu kirjastossa:
http://www.lastukirjastot.fi/digitointi
Ainakin Asikkalan, Nastolan kirjastoissa sekä Lahden pääkirjastossa.
Giovanni Boccaccion Decameronen kertomuksilla ei ole suomennoksessa nimiä, kuten ei ole alkuteoksessakaan. Kertomukset on "nimetty" päivän ja kertomuksen järjestyksen mukaan: Ensimmäinen päivä - Ensimmäinen kertomus jne.
Viidennen päivän kahdeksannen kertomuksen päähenkilö on Nastagio degli Onesti. Kertomuksen esittelevä johdanto alkaa: "Nastagio degli Onesti rakastaa Traversaron sukuun kuuluvaa naista ja tuhlaa omaisuutensa saamatta vastarakkautta."
http://www.letteraturaitaliana.net/pdf/Volume_2/t318.pdf
http://www.liberliber.it/mediateca/libri/b/boccaccio/decameron_branca/p…
Boccaccio, Giovanni: Decamerone (suom. Ilmari Lahti, Vilho Hokkanen, Tammi, 1983)
Kirjastoissa on useidenkin eri kustantajien julkaisemia "easy readereina" tunnettuja teossarjoja, joissa on ilmestynyt monenlaista kaunokirjallisuutta helpotetussa muodossa. Kirjoissa mainitaan, mitä tasoa kukin teos edustaa. Esimerkiksi perinteinen sarja, jonka nimi on yksinkertaisesti Easy Readers, on jaoteltu neljään tasoon:
A-taso perustuu 650 sanan sanavarastoon
B-taso: 1200 sanaa
C-taso: 1800 sanaa
D-taso: 2400 sanaa
Vastaavasti Penguin Readers -sarjassa on kuuden tasoisia teoksia:
1 Beginner: 300 sanaa
2 Elementary: 500 sanaa
3 Pre-Intermediate: 1050 sanaa
4 Intermediate: 1650 sanaa
5 Upper Intermediate: 2300 sanaa
6 Advanced: 3000 sanaa
Muita vastaavia sarjoja ovat esimerkiksi Collins English Readers,...
Kyllä väritulosteina voi tulostaa, tulosteen värillisyyden voi valita tulostamisen yhteydessä. Voit tulostaa enintään 20 sivua. Kopiointi ja tulostaminen on maksutonta. Voit kysyä lisää kirjastosta, tässä linkki yhteystietoihin https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhtey…
