Arvostellakseen kirjaston sivuilla CD-levyjä tai muuta aineistoa, ei tarvitse olla kirjautunut sisään Origo-järjestelmään. Arvostelu tulee näkyviin tarkistuksen jälkeen. Tarkistuksessa ei varsinaisesti puututa sisältöön, mutta tarkoituksena on, että julkinen arvostelu on kielellisesti kelvollinen, muita ihmisiä loukkaamaton ja uutta tietoa antava.
Jessica on englantilainen muunnos heprealaisesta nimestä Yiskah("Jumala katsoo puoleen"). Vanhassa testamentissa Jiska on Abrahamin veljen Haranin tytär. Suomessa nimi alkoi yleistyä 1960-luvulta lähtien, kun useissa suosituissa tv-sarjoissa esiintyi samannimisiä näyttelijöitä.
Roni on lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto.
Alkuaan kreikkalainen nimi Hieronymus merkitsee 'pyhäksi nimitetty'.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
Tornion dekkarinetin perusteella Sami Mattila -kirjat ovat ilmestymisjärjestyssä: Kolme kultaista hattua (1993), Buumimurhat (1994), Kuoleman koordinaatit (1995), Kuolema käy kirjastossa (1996), Katso koiraa syvälle korvaan (1997) ja Verta veitsen terällä (1998). Sen jälkeen ilmestyneissä kirjoissa: Tynnyrityttö (1999), Mustat jyvät (2000), Veressä virran vesi (2001), Pimeän piiri (2002), Yön syli armoton (2003), Unet ansaa asettaa (2004), Valkealla varsalla, ruskealla ruunalla (2005 ja Kyyn punainen maito (2006) ei ole mainintaa Sami Mattilasta päähenkilönä.
Kyseessä voisi olla Suomen rauhanliiton vuonna 1983 julkaisema kirjanen "Hibakushat kertovat: atomipommitusten uhrien kirjoituksia" (ISSN 0357-2656). Siihen sisältyy seitsemän henkilön kertomukset elämästään ennen ja jälkeen atomipommi-iskujen. Näistä Fumiko Nonan kertomus vastaa kuvaustanne ja on myös otsikoitu "Rumat kasvot".
Kappaleen nuotteja ei löydy Kouvolan kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Yö-yhtyeen omalla kotisivulla/Kauppa nuottia on myytävänä: http://www.karppanen.fi/likaisetlegendat/index.htm
'Velamen radicum' tai 'velamen' on suomeksi juuripurje. Juuripurje on riippujuurten esiketosta syntynyt monikerroksinen ja hohkainen, vettä varastoiva kuollut pintasolukko. Se imee pesusienen tavoin sadevettä, kastetta ja sumua, ja näin kasvi saa kerättyä toiminnoilleen välttämätöntä vettä. Juuripurjeita tavataan eräillä kämmekkäkasveilla (orkideat), ananaskasveilla ja vehkakasveilla.
Internetistä löytyy runsaasti englannin- ja saksankielisiä biologian sanastoja, mutta suomenkielisiä emme löytäneet. Useat englanninkieliset biologian ensyklopediat ja sanakirjat ovat nykyään vapaasti luettavissa Google Booksin kautta. Parhaita suomenkielisiä lähteitä kasvitieteen ja biologien termien selvittämisessä ovat edelleen perinteiset...
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tiedot Helmet-kirjastojen kirjailijailloista ja muista tapahtumista on koottu Helmet-palvelusivulle. Löydät ne, kun rullaan Helmet-sivua vähän alaspäin, kunnes löydät Tapahtuma-osion. Tapahtumat-otsikkoa klikkaamaalla löydät tapahtumahaun. Kun valitsee tapahtuman tyypiksi "Kirjallisuus" ja kaupungiksi Helsinki, hae-komennolla saa hakutulokseksi helsinkiläisten kirjastojen kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat, joista suurin osa on kirjailijavierailuja.
Jyväskylän kaupunginkirjaston myöhästymismaksut on mahdollista maksaa laskulla vain silloin, jos et paikkakunnalta muuton tai muun syyn vuoksi pääse lainkaan käymään kirjastossa. Tällöin laskuun lisätään laskutuslisä. Muussa tapauksessa maksut maksetaan kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Maksuja voi maksaa kaikissa kirjaston toimipisteissä, myös kirjastoautoissa.
Aihetta eri kannalta käsitteleviä kirjoja ovat mm.
Nykänen, Anna-Stiina: Parhaat puoleni. 2005 (Hyllyluokka 14.4)
Kauneuden historia. Toim. Umberto Eco. 2008 (70.01)
Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus. 2008 (30.12)
Kannisto-Junka, Saija: Puuteria & papiljotteja. 2006 (59.31)
Lisää Lahden kaupunginkirjastossa olevia aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy Lastu-tietokannan aineistohausta
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ kirjoittamalla asiasanat -kenttään asiasana kauneusihanteet.
Etsimäsi Einin levy Live! vuodelta 2003 näyttää löytyvän muutamien Suomen kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavana esimerkiksi Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoverkon alueella ja Krannit-kirjastoverkon alueella (Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka, Teuva) sekä Pielinen-kirjastoverkon alueella (Lieksa, Nurmes, Ilomantsi).
Voit tehdä levystä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
Kyllä kirja on kokoelmissamme ja meillä on poistokirjojen myyntiä jatkuvasti ja pari kertaa vuodessa myös poistokirjojen myyntikampanjoita. Kyseistä teosta emme ole toistaiseksi poistamassa se kun on ainoa nide kyseistä teosta koko Kymenlaaksossa. Teos näytti valitettavasti olevan loppuunmyyty myös useissa nettiantikvariaateissa. En voi muuta kuin toivottaa onnea antikvariaattien ja kirpputorien kiertelyyn.
Rouva Oliverin luoma salapoliisihahmo Agatha Christien kirjassa Cards on the Table vuodelta 1936 on kansallisuudeltaan suomalainen. Rouva Oliver sanoo näin: "I've written thirty-two books by now - (--) and I only regret one thing, making my detective a Finn. I don't really know anything about Finns and I'm always getting letters from Finland pointing out something impossible that he's said or done. "
Christie Agatha: Cards on the Table (HarperCollins, 1981)
Myllypuron mediakirjastolla ei ole omaa videotykillistä kokoustilaa, mutta asukastalo Myllärin kokoustila, jossa on videotykki, on varattavissa asukkaiden käyttöön erilaisia tilaisuuksia varten.
Asukastalo Myllärin tilan voi varata soittamalla numeroon 040 825 6956 tai sähköpostitse osoitteesta myllarin.tilavaraukset@hel.fi.
http://kaupunginosat.net/myllypuro/asukastalo-myllri-mainmenu-931/asuka…
Myllärin tilojen varauskalenteri on nähtävissä osoitteessa https://sites.google.com/site/asukastalomyllaeri/
Mikäli kyseessä on tilaisuus, jossa on kyse yhteistyöstä kirjaston kanssa, tilavaraus tulisi tehdä kirjaston kautta. Myllypuron mediakirjaston puhelinnumero on 09 310 85062.
Valitettavasti nykyisessä Tapiolan kirjastossa ei voi paluttaa lainoja kirjaston aukioloajan ulkopuolella.
Olet oikeassa, yöpalautus voisi olla sekä hyvä idea, että helppo järjestää. Välitän palautteesi Tapiolan kirjastoon.
Toivottavasti palautusluukku saadaan ainakin uuteen kirjastoon.
Helmet-kirjastoissa on kahden viikon lainoja, mutta kirjojen osalta ne ovat vain bestsellereitä eli uusia ja kovasti kysyttyjä kirjoja. Oppikirjoja ei ole ollut tapana laittaa bestsellereiksi, koska niitä ei silloin voisi varata. Oppikirjoja nimittäin usein varataan toiseen kirjastoon. Oppikirjoja ei myöskään hankita Helmet-kirjastoihin yhtä paljon kuin oppilaitoksiin.
Joskus ennen ainakin meillä Helsingissä oli kahden viikon kurssikirjalainoja, mutta niistä luovuttiin jo vuosia sitten. Luullakseni kaksi eri laina-aikaa tavallisille kirjoille koettiin liian hankalaksi. Oppikirjoja ei siis enää nykyään ole yleensä mahdollista saada kahden viikon laina-ajalla.
Kuten tuosta kirjojen palauttamattomuudesta näkyy, ei laina-ajan lyhentäminenkään...
Lentokapteenin arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1934, jolloin sen saivat Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Arvonimi voidaan myöntää hakemuksesta ansioituneille ilmailun parissa työskenteleville henkilöille tai ansioituneille ilmailun harrastajille. Vuonna 2020 sen sai kolme henkilöä, ja yhteensä arvonimi on myönnetty nyt 117 kertaa.
Arvonimien tarkoitus on kuvata henkilön elämäntyötä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä 110 eri arvonimeä, mutta arvonimilautakunnalle voi esittää myös uusia arvonimiä. Uusimmat, 2017 käyttöön otetut ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Arvonimiä voivat hakea ansioituneille henkilöille yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.
Ilmailualalla ammattinimike on lentäjä. Liikennelentäjät...
