Maahanmuuttajista löytyy Tilastokeskuksesta tietoa syntymämaan, kansalaisuuden tai kielen mukaan. Kuitenkin, kun kyseessä oli pieni määrä henkilöitä vuosina 1960, -70 ja -80, niin ne kirjattiin väestötilastoihin ryhmään 'muut maat'.
Siirtolaisuusinstituutin nettisivuille, http://www.migrationinstitute.fi/ , on koottu Tilastokeskuksen väestötietoa osoitteessa http://www.migrationinstitute.fi/db/stat/fin/ .
Runo löytyy antologiasta Kello 0 : Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia / toimittanut ja suomentanut Pentti Saaritsa. Kirjan on julkaissut WSOY Porvoossa vuonna 1969. Sen saatavuuden näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Seuraavista kokoelmista löytyy Sergei Jeseninin runoja suomeksi:
Neuvostolyriikkaa I,Tammi,1975.
Venäjän Runotar,Otava,1946.
20 Neuvostoliiton runoilijaa,Petroskoi,1960.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,
http://www.helmet.fi/
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta löytyy kankaanpainanta-asiasanalla 24 viitettä, mm. alla mainitut teokset. Kolme ensimmäistä kirjaa ovat mielestäni lähinnä oppikirjoja, neljäs kankaanpainannan harrastajille tarkoitettu opaskirja.
Forss, Maija
Värimenetelmät : Värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000. - 239 s.
Asiasanat: tekstiilit : värit ; värjäys : menetelmät ; kankaanpainanta ; tekstiilit : värjäys ; värit : tekstiilit ; tekstiilit : maalaus ; kankaat : värjäys ; painomenetelmät
Forss, Maija
Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993. - 226 s. Asiasanat: väriaineet ; värjäys : tekstiilit
Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan : Kankaanpainamisen värimenetelmiä / toimittanut Kaarina Kellomäki, 1993. - 116 s. Asiasanat:...
Ikävä kyllä kirjastossamme käytössä olevista hakuteoksista ja tietokannoista ei löydy tietoja Otakar Staflista. Googlen kautta löytyy linkkejä tsekinkielisiin teksteihin. Kollega suomensi eräästä tekstistä seuraavaa: Otakar Stafl oli taidemaalari ja graafikko. Hän syntyi 30.12.1884 Havlickuv Brodissa. Hän keskeytti lukion, muutti Prahaan ja pääsi Ferdinand Engelmüllerin kouluun. Hänen piirustuksiaan julkaistiin ja hän sai vakituisen työpaikan Politik-kustantamosta. Stafl vietti 20 vuotta elämästään Slovakiassa, rakastamassaan Vysoke Tatry-vuoristossa. Vuosina 1924-30 Staflilla oli monia näyttelyitä eri puolilla maata. Tsekkoslovakian perustamisen jälkeen julkaistiin kaksi postimerkkiä, joissa on kuvina Staflin maalaukset Slovakian vuorista...
Etsimäsi nuotti löytyy tällä hetkellä Kirjasto 10:n hyllystä. Parhaiten nuotteja kannattaa Helmetissä hakea sanahaun avulla. Rajaa aineisto nuotteihin ja kirjoita hakukenttään haluamasi artistin nimi.
Internetistä löytyy monipuolisia luetteloita suositusta häämusiikista. Tilanteesi kannalta olisi varmaan hyvä, että pääsisit itse kuuntelemaan musiikkia ja lukemaan tekstejä. Tällaisia etuja tarjoavat muun muassa kaksi seuraavaa sivustoa: www.nycityweddings.com ja www.megamusic.com. Musiikkinäytteen lisäksi sivustoilla on myös laulun sanat, joten voit tutustua musiikkiin omalta koneelta. Lisää sivustoja löydät Googlen hakutermeillä "wedding music" tai "bridal waltz". Kun sopiva häävalssi löytyy voit etsiä CD-levyn Helmetistä rajaamalla aineiston CD-levyihin ja kirjoittamalla sanahakukenttään laulun nimen lainausmerkeissä. Tekijänoikeusasioissa ohjeita löytyy täältä: www.teosto.fi
Porttina runouden ymmärtämiseen voi käyttää runoilijaprofessori Unto Kupiaisen (1909-1961) tuotantoa. Hän tuli tunnetuksi paitsi runoilijana, kääntäjänä, kirjallisuudentutkijana ja opettajana myös monipuolisena kulttuurivaikuttajana.
Runouden sanastoon voi perehtyä hänen yli puoli vuosisataa sitten laatimansa ja edelleen käyttökelpoisen runousoppinsa avulla, joka on nimeltään Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet, WSOY.
Unto Kupiaisen teosten luettelo on nähtävissä osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Kupiainen , (Wikipedia, vapaa nettitietosanakirja).
Samoin runouden perusteoksena voi pitää Vilho Vikstenin Runo ja tulkinta-vihkosta, WSOY 1971.
Suomalaiseen vanhempaan runoilijapolveen kuuluvien runoilijoiden...
Kirjastot.fi sivustolla on kattavasti OPM:n keräämää tilastotietoa kirjastotoiminnasta. Tilastoja pääset tarkastelemaan osoitteessa
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Voit rajata ja hakea tilastotietoja useilla eri valintaperiaatteilla (vuosi, maakunta, kirjastotyyppi jne).
Hei, Amyn takaa-ajo näyttää kuuluvan Replica-sarjaan. Seuraavat osat ovat siis Toinen Amy ja Täydelliset tytöt. Tässä linkit aineistohakuumme:
http://www.helmet.fi/record=b1333998~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1333997~S9*fin
Teoksen tiedoista tarkastelemalla riviä "Sarja" voi usein löytää tiedon siitä, mihin sarjaan romaani kuuluu.
Yleisten kirjastojen kaukopalvelun kautta voi tilata esim. korkeakoulujen kirjastoissa olevia kirjoja. Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa ehtona on ettei teosta ole missään paakaupunkiseudulla sijaitsevassa kirjastossa. Lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista on kirjaston internetsivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikean yläkulman 'Hae sivustolta' hakuruutuun voi kirjoittaa 'kaukopalvelu' tai etsiä tiedon hakuruudun alapuolella olevan aakkosellisen hakemiston kautta.
Kyseessä lienee Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992.
Helmetistä löytyvät:
Sokal:Hiljaisuus, murha!
Chaland, Yves: Katkaistu käsi
Goffin, Alain: Luciferin merkki
Dodo: Varjojen soturit
Voit kokeilla hakea Helmetistä hakusanalla "ratkaisukirjat", sillä löytyy myös muita erilaisin lopuin kirjoitettuja kirjoja.
Voit lähettää käsikirjoituksesi kirjankustantamoon luettavaksi ja arvioitavaksi. Suomen kustannusyhdistys ry:n jäsenkustantajat löytyvät ylemmästä linkistä ja myös muita alemmasta:
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/
http://www.kirjasuora.fi/its-kustantajat.html
Voit myös kustantaa kirjan itse esimerkiksi Book on Demand -palvelun kautta. Tietoa palvelusta ja hinnoista:
http://www.bod.fi/etusivu.html
Helmet-kirjastoissa Enontekiön sanomia ei ole luettavissa.
Enontekiön sanomat on luettavissa Kansalliskirjastossa Unioninkatu 36:ssa mikrofilmiltä. Tuoreimmat ovat noin vuoden takaa.
Lehti on luettavissa myös verkkojulkaisuna Kansalliskirjastossa, mutta tämä tarkoittaa digitoituja vanhoja lehtiä ennen vuotta 1920.
http://finna.fi
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin hankkimishetkellä täytyy myös ilmoittaa Suomessa oleva osoite. Kun kortin on hankkinut ja muuttaa ulkomaille, ulkomaillakin sijaitseva osoite kelpaa silloin. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa HelMet-kirjastojen kirjastokortista.
HelMet-kirjastoilla on tällä hetkellä kolme sähköisiä kirjoja tarjoavaa palvelua, joista kahdessa on...
Kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi kirja omaishoidosta haluamastasi näkökulmasta: Omaishoitaja arjen ristiaallokossa , toimittaneet Merja Purhonen, Pertti Rajala, Kirjapaja, Helsinki, 1997.
Lisäksi löysin joitakin artikkeleita joista voisi olla apua:
Heinola, Reija: Omaishoitajien kokemuksia, Vanhustyö, 1998 ; 3 ; 10-13 Lehtovaara, Riikka: Mistä voimaa omaiselle?, Kodin kuvalehti, 1996 ; 3 ; 76-79, Sipilä, Jorma, Kaikki tahtovat kotihoitoa, mutta miten jaksaisi olla omaishoitaja?, Sosiaaliturva, 1995 ; 8 ; 14-17, Tampereen Takahuhdin palvelukeskuksen omaishoitajaryhmän kokemuksia
Nikkonen, Merja: Kuolevan hoito kotona - omaishoitajan näkökulma, Dialogi,1995 ; 1 ; 40-42
Suoranta, Leena, Rakkauden varaosat, Vanhustyö , 1995...
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Piniltä on suomennettu viisi albumia:
Ryöstöretki 1990, Pako tulen alta 1990, Haaste 1991, Suden laulu 1993 ja Auringon ääni 1993.
Saatavilla näyttäisi olevan ainoastaan Suden laulu ja Auringon ääni .