Todennäköisin tarjokas kaivatuksi Wuornos-kirjaksi lienee alunperin vuonna 1992 Iso-Britanniassa ja Australiassa ilmestynyt Damsel of death : the inside story of the world's first female serial killer. Se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2002 nimellä Lethal intent : the shocking true story of one of America's most notorious serial killers.
Wuornokselta on ilmestynyt myös Christopher Berry-Deen kanssa kirjoitettu omaelämäkerta Monster : my true story.
Kyseessä on varmaan foxtrot Siperia, jonka on levyttänyt mm. Pirkka-Pekka Petelius vuonna 1994. Laulussa on fraasi "Viima soitti laulun jäisen, otti multa ystäväisen. Sinne jäi hän hangen syleilyyn."
Siperia-kappaleen on Viola-tietokannan (finna.fi) mukaan säveltänyt Karl Rüster ja sanoittanut Erkki Uotila.
Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän vuoden 1939 lehdessä (s. 478) kerrotaan ponnikan tai vaihtoehtoisesti sponnikan tarkoittavan kampelaa.
Sana on Virittäjän mukaan peräpohjalaismurteisiin kuuluvan Ruijan murteen Jyykeän murretta. Jyykea tai useimmiten Yykea on pohjoisnorjalainen kunta.
Paikannimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
Classic FM:n Internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.classicfm.fi Markkinoinnissa ja mainonnassa voit ottaa yhteyttä Kirsi Kuivalaiseen: kirsi.kuivalainen@classicfm.fi
Suomeksi ao. yhtyeestä löytyy valitettavan vähän tietoa. Jake Nymanin Rocktieto-kirjassa on parin sivun juttu.
Yhtyeestä on kyllä kirjoitettu ainakin pari kirjaa englanniksi, mutta näitäkään i Suomen kirjastoista tunnu löytyvän. Monessa (engl. kielisessä) popomusiikin hakuteoksessa on laajahkoja artikkeleita the Mamas & the Papas -yhtyeestä (esim. Encyclopedia of popular music). Ja tietenkin Internet on hyvä tiedonlähde. Mm. AMG All Music -sivuilta löytyy tietoa yhtyeestä (http://allmusic.com/cg/x.dll), samoin Rolling Stone -lehden sivuilta (http://www.rollingstone.com/sections/artists/text/artistgen.asp?afl=&Lo…)
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosasto myy lehtien vanhoja numeroita todella harvoin. Meillä on yleensä musiikkilehdistä n. 3 vuoden numerot tallessa ja vanhemmat lähetetään Kuopion Varastokirjastoon. Kitaralehtiä säilytetään muita lehtiä kauemmin niiden kovan kysynnän takia.
Ylen arkistotietojen mukaan Iskelmäradion ensimmäiset lähetykset olivat vuonna 1986 radion 2-verkossa (nykyinen Yle Radio Suomi). Jake Nymanin kavipöydässä heittämästä ideasta syntyi aluksi pari kertaa kuussa toimitettu ohjelma, joka myöhemmin muuttui joka sunnuntai lähetettäväksi yleisösuosikiksi. Pitkäaikaisia ohjelman toimittajia ovat olleet mm. Maarit Niiniluoto ja Ilpo Hakasalo.
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.
Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due.
Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi
Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)
Laulu "Kaarina ja kuningas" alkaa: "Sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomen saapui kukkineen". Laulussa Kaarina käy puistoon, ei kirkkoon. Laulun on säveltänyt Hugo Ingelius (1853-1899) ja tämän sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen ovat levyttäneet Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen. Tämä sanoitus sisältyy vihkoseen ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä”, osaan 32 (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1958).
Laulun alkuperäinen nimi on "Kung Erik" ja sanoittaja Carl Snoilsky. Siihen on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus, joka alkaa: ”Viirit liehuu, venhot vettä vierii” tai ”Viirit liehuin venhot vettä vierii”. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 8 se on nimellä "Erik soittaa...
Suomenkielistä aineistoa Labanin teorioista löytyy hyvin vähän. Näitä ovat:
- Sarje, Aino: Tanssin henki (1992), s. 33-39, "Rudolf Labanin dynaaminen liiketeoria"
- Synteesi 2000, nro 1, s. 75-86, 111 (lehtiartikkeli "Tanssi ja käsitteellisyys : esimerkkejä Bauschin, Halprinin ja Labanin ajattelusta)
Lisäksi Lahden kirjaston kokoelmissa on ruotsinkielinen Elina Grönlundin kirja Dansterapi (1991), jossa on lyhyt esittely Rudolf Labanista ja hänen ajatuksistaan (mm. Laban Movement Analysis).
Englanninkielistä aineistoa Labanista on mahdollista saada kaukolainaan. Ota siinä tapauksessa yhteyttä tietopalveluumme. Tässä muutama esimerkki kaukolainattavista kirjoista, joita ei ole Lahden kirjastossa:
- Bartenieff, Irmgard: Body movement :...
Pekka Kostiaisesta löytyy tietoa netistä suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen sivuilta (www. fimic.fi). Kirjoita searc-kohtaan Kostiainen.
Sulhasen tulolaulusta ei löydy netistä juuri mitään (fimicin sivuilla maininta muiden inkeriläisiin kansanrunoihin perustuvien kuoroteosten yhteydessä). Sävellystä koskevat tiedot on saatu suoraan säveltäjältä :
Sävellys on tilausteos turkulaiselle Kulkuset sekakuorolle ja 1-osa valmistui vuonna 1988 (2-osa v.1991). Teksti on SKS:n julkaisusta : Maria Luukan laulut ja loitsut /Matti Kuusi. Tuossa teoksessa on yli tuhat Luukalta kerättyä säettä. Sulhasen tulolaulun teksti on alku pitkästä inkeriläisestä Häärunoelmasta. Säveltäessään teosta Kostiainen ei käyttänyt kansanlauluja, vaan sävelsi kaiken itse...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei.
Helmet-aineistohaussa (www.helmet.fi) voit käyttää asiasanana esim. latinalaistanssit. Valitse hakutavaksi sanahaku niin voit saman tien pudotusvalikosta rajoittaa haun koskemaan esim. vain kirjoja tai videoita. Videot saattavat olla tässä tapauksessa ihan käteviä? Laajemman haun yleensä tanssioppaista saat jos laitat asiasanoiksi peräkkäin tanssit oppaat. (Kulttuuri.netin alta löytyy tanssi-alan linkkejä ja yhteystietoja, joista voi myös olla apua http://www.kulttuuri.net/).
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Turku-aiheista matkailu-DVD:tä. Turku-Pisteestä kerrottiin, että tällainen matkailuohjelma olisi juuri valmistunut, mutta emme onnistuneet tavoittamaan henkilöä, joka olisi tuntenut tarkemmin ohjelman sisältöä, kieltä tai tallennemuotoa. Yritämme saada kyseisen ohjelman kokoelmiimme, kun tekijänoikeusasiat on selvitetty, mutta toistaiseksi voitte kysellä asiasta tarkemmin Turku-pisteestä, puh. 02- 33 00 33.
Tampereen kaupunginkirjastoon on juuri tullut tänä vuonna ilmestynyt, Suomen ratsastajainliiton julkaisema teos: Harju, Kari: Ratsastuskeskuksen suunnittelu- ja rakentamisopas. Siitä varmaan löytyy jonkin verran kuvia ja piirustuksiakin.
Ainakin Vesilahden kirjastossa on myös tänä vuonna ilmestynyt kirja: Miekkala, Soili: Hevostallin rakentamisen perusteet. Sen on julkaissut Työtehoseura.
Lisätietoa voi hakea kirjastojen tietokoneilla Aleksi- ja Arto artikkelitietokannoista. Aleksi antaa asiasanoilla tallit ja rakentaminen 6 viitettä.
Äänikirjoja julkaistaan vähän suhteessa tavallisiin kirjoihin. Porin kaupunginkirjastoon hankitaan kaikki suurilta kustantajilta ilmestyvät äänikirjat. Viime vuonna hankimme noin 100 eri nimekettä kasetteina tai cd-äänikirjoina. Celia - näkövammaisten kirjasto lainaa myös äänikirjoja.Käyttöoikeus on kaikilla niillä henkilöillä, jotka eivät voi lukea tavallista painettua tekstiä. Kirjastoon asiakkaaksi ilmoittautuva henkilö täyttää ilmoittautumislomakkeen ja liittää siihen lääkärintodistuksen tai asiantuntijalausunnon. Lisätietoja saa osoitteesta http://celialib.fi/lainaus/index.html.
