Ko. uutuusluettelossa oli tosiaan nyt äänikirjoja vain englanniksi tai ruotsiksi. Kutakin luettelon äänikirjaa oli hankittu useimmiten vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulle. Suomenkielisiä äänikirjoja sen sijaan hankitaan yleensä useita kymmeniä kutakin.
Suomenkielisiä äänikirjoja CD-levyinä ei ole ollut vielä saatavana kovin paljoa, joten kaikkea, mitä kustantajat tarjoavat myös hankitaan.
Tällä hetkellä HelMet-kirjastoissa näyttää olevan aikuisten suomenkielisiä CD-äänikirjoja 415, englanninkielisiä 465 ja ruotsinkielisiä 511. Kasetteina aikuisten äänikirjoja suomenkielisinä on 1596 (vaikka niitä on poistettu vähentyneen kysynnän vuoksi), englanninkielisinä 547 ja ruotsinkielisiä 353. CD-äänikirjojenkin suhde suomenkielisten...
Tarvitset siirtoon tietokoneen, vhs-laitteen, muutaman johdon ja muutaman tietokoneohjelman, jotka voi myös ladata maksutta internetistä. Tarkemmt ohjeet löytyvät vastauksessa mainituilta internetsivuilta.
Seuraavan sivun ohje soveltuu myös vhs-kaseteille:
http://jaaari.no-ip.com/foorumi/viewtopic71072.html
Muita ohjeita vanhojen tallenteiden siirtämisestä uudempaan muotoon löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=siirto+vhs&l…
http://answers.google.com/answers/threadview?id=433137
http://forums.afterdawn.com/thread_view.cfm/7628
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta.
Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman...
Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
Lehteä voi lukea mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Mikrofilmistä voi halutessaan ottaa myös paperikopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Poistettavia kirjoja ei valitettavasti voi varata ostettavaksi. Useissa kirjastoissa myydään jatkuvasti poistokirjoja, ehkäpä nämäkin mainitut kirjat löytyvät eräänä päivänä lähikirjaston poistomyyntikirjojen joukosta.
Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
Valitettavasti Vantaan kirjastoissa ei toistaiseksi ole filmiskanneria. Sellainen löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikasta: Kohtaamispaikka Mannerheimintie 22-24, 2 krs, puh. 09 3108 5900. Siellä on Koneilla 1-5 skannerit. Filmiskannaus koneilla 1-4.
Filmiskanneri on myös Espoossa Entressen kirjastossa, osoite Siltakatu 11. Entressen kuva-asema:
- Apple iMac 27'
- Tasoskanneri, HP Scanjet 8270
- Filmiskanneri, Plustek OpticFilm 7600i Ai
- Adobe Photoshop CS5
Työasemien varaus toimii puhelimitse henkilökunnan kautta: 09-81653776
Lisätietoja voit kysellä myös sähköpostitse: kirjasto.entresse@espoo.fi
Oma paljon lukeva tyttäreni on ahminut näitä noin 12-14 vuoden iässä ja muistelen hänen kyllä arvostaneen sarjaa sen monitasoisuuden ja -mutkaisuuden takia. Kirjoittajanimi "Erin Hunterin" taakse kätkeytyy neljä naiskirjailijaa, joten sarjan laajuus selittyy osin monella kirjoittajalla. Ihan pienille lukijoille sarjan kissaklaanien taistelu voi olla turhan rajua, mutta uskoisin, että 10-vuotias voi hyvin kokeilla, maistuisiko tällainen kissojen maailmaan rakennettu fantasiaympäristö.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Olisikohan kyse ehkä Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runosta Kynttilänmyyjä? Siinä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta.
Netissä aiheesta on tietoa ainakin seuraavilla sivuilla: http://www.eastway.fi/sponsor.html sekä http://www.mainostajat.fi/newml/sivut/sponsbaro.html
Kirjoja antamastasi aiheesta: Lipponen, Kimmo: Sponsoroinnin kontrapunkti, Mainostajien liitto, 1999; Oesh, Pekka: Yritysten tuki taiteille 1996, Taiteen keskustoimikunta, 1998; Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, WSOY, 1996. Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html). Asiasanoilla kulttuuri, markkinointi, rahoitus ja sponsorointi löydät lisää tietoa artikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa.
Jimi Hendrixistä löytyy suomennettuna teos Henderson, David, Jimi Hendrix (Love kirjat, Hki, 1984). Sitä on vielä joissakin toimipisteissä jäljellä Helsingin kaupungin kirjastossa, näyttäisi että Malminkartanon ja Suutarilan kirjaston kappaleet ovat vielä todella kirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi).
Hendrixistä löytyy myös jonkun verran tietoa suomenkielisistä lehdistä, esim. Salminen, Kari, Nyt kierrätyksessä: Jimi Hendrix (Suomen kuvalehti 1997: 15); Juntunen, Juho, Jimi Hendrixin musiikki säilyy tuoreena, koska hän tulee aina olemaan 27-vuotias : Alan Douglas tuottaa musiikkia haudan takaa ( Soundi 1994: 6);(Soundi 1993:1-2); Porila, Mika, Jimi's blues (Blues News 1993:6);...
Eräs mahdollinen valmis lista löytyy sivulta http://www.satakirjaa.fi - Ylen, Suomen kirjasäätiön ja Kirjakauppaliiton toteuttama kampanja v.lta 1999, 100 valittua kirjaa 1000 vuodelta. Mielenkiintoinen on myös kyseisen sivun linkki, varjolista, jossa lukijat ovat täydentäneet listaa.
Vaikuttaa siltä, että mitään julkisesti saatavilla olevia koottuja listoja arvonimen director musices saaneista ei ole tarjolla. Kuten Wikipedian artikkeli kertoo, luterilaisen kirkkomme tuomiokapitulien lisäksi arvonimeä on myöntänyt "ansioituneille muusikoille" myös tasavallan presidentti eli kyse ei ole pelkästään kirkollisesta tittelistä.
Lehdet julkaisevat uutisia sekä tasavallan presidentin että tuomiokapitulien myöntämistä arvonimistä, mutta ne ovat aina ajankohtaistapahtumia. Todennäköisesti täydellisen listan kokoaminen edellyttää yhteydenottoa sekä tasavallan presidentin kansliaan että kaikkiin Suomen tuomiokapituleihin. Wikipediasta löytyy tarkat lukumäärät maallisista nimityksistä, joita on tehty vuoden 1934 jälkeen vuoteen...
Taloyhtiöillä on oikeus järjestää tiloissaan kameravalvontaa, mutta koska Suomessa ei ole erikseen lakia taloyhtiöiden kameravalvonnasta, asianajotoimistot ja asiantuntijat kehottavat ottamaan huomioon tiettyjä yksityisyyden suojaan, kotirauhaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä seikkoja.
Salakatselun ja kotirauhan rikkomisen välttämiseksi kameravalvonnasta tulee ilmoittaa asianmukaisesti, esimerkiksi näkyvällä kyltillä ”alueella nauhoittava kameravalvonta”. On myös määriteltävä tarkkaan, onko kameravalvottu alue ns. kotirauhan piirissä. Henkilötietolain kannalta on myös erityisen tärkeää, että tallentavaa kameravalvontaa varten on nimetty henkilö, joka vastaa henkilötietoja sisältävän materiaalin asianmukaisesta käsittelystä....
Pohjaan kaiverrettujen nimikirjainten vuoksi arvelen, että eläinfiguurit voisivat olla Svante Turusen suunnittelemia. Hän ei koskaan työskennellyt Kupittaan Savelle. Turunen oli itseoppinut keraamikko, joka perusti vuonna 1948 toiminimen T:mi Svante Turunen. Hänen koriste-esineistään tunnetuimpia ovat bambihahmot.Turusen eläinhahmot sekoitetaan usein Kupittaan Savelle samankaltaisia figuureja suunnitelleen Anja Salonen-Rantasen tuotantoon. Kupittaan Savi valmisti useiden suunnittelijoiden eläinfiguureja. Niiden suunnittelun aloitti Kerttu Suvanto-Vaajakallio. Hänen lisäkseen suunnittelijoina olivat ainakin Valentina Modig , Pentti Joronen ja Anja Salonen-Rantanen.Svante Turusesta ja hänen tuotannostaan voit lukea lisää sivulta http://www....
Runo on pitkä, joten pyydämme Teitä kääntymään lähimmän yleisen kirjaston puoleen ja hakemaan sieltä teoksen Runon pursi. Runon suomentaja on Yrjö Jylhä.
Penny Parker-kirjoja ei ilmeisesti ole suomennettu. Löysimme netistä Penny Parker-kirjoista maininnan.
Katso alla olevasta osoitteesta
http://www.salon.com/mwt/feature/1999/10/08/keene_q_a/index1.html
