Makkara kuivuu kuumassa, jolloin neste tulee pintaan ja näyttää kuin makkara hikoilisi. Myös rasva lämpenee ja tirisee läpi kuoren.
http://www.ruokamenot.fi/reseptit/opiskelijankeittio/153-lenkkimakkaras…
Makkaran aineisosat ja ravintoarvot Fineli - elintarvikkeiden koostumustietopankki
http://www.fineli.fi/foodsearch.php?name=makkara&lang=fi
Lastennäytelmiä sisältävät esim. teokset Tiainen, Ilona: Tehdäänkö esitys: käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille sekä Wikström, Jorma: Näytelmiä Satulaatikon saduista.
Musiikkinäytelmiä löytyy teoksista Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä näyttämölle ja Yhdessä kouluteatteriin.
Etsimäsi kirja on Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirjastojen verkkopalvelu Kirjasammosta löydät kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_24864#.Vg0DtfPyWUk
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
Helsingin Sanomista kerrotaan, että ensimmäinen Torsti tietää -palsta ilmestyi 18.10.1998. Samantyylinen Kysy Kirstiltä oli ilmestynyt sunnuntaisin vuodesta 1993 lähtien. Kun Torsti oli aloittanut palstansa, Kirsti ja Torsti vuorottelivat sunnuntain lehdessä. Vuonna 2009 Kirsti jäi eläkkeelle. Sen jälkeen Torstin kanssa on vuorotellut Usko Siskoa -palsta.
Tästä oikeudenkäynnistä ja rikoksesta ei ole tallennettu tietoja tietokantoihin. Oulun kaupunginkirjastossa pidetään yllä aluetietokanta Ostrobotniaa (http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html ), josta löytyy laajasti Ouluun ja Pohjois-Pohjanmaahan liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita, mutta vuosien 93-96 aikana päiväkohtaisia uutisia on tallennettu hyvin vähän.
Tuon ajan paikallislehdistä aihettasi koskevia uutisia kuitenkin varmasti löytyy. Näitä lehtiä (Kaleva, Oulu-lehti, Oulun Sanomat) voi tutkia Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa sekä paperi- että mikrofilmimuodossa (Oulun Sanomat mikrofilminä vain vuoden -93 loppuun). Mikrofilmejä voi lukea kirjastossa, tai niitä voi saada kaukolainaksi oman paikkakunnan...
Lähinnä mieleeni tulee kaksi teosta: Liisa Keltikangas-Järvinen: Väkivalta ja itsetuho: miten
tuhokäyttäytyminen syntyy. O 1978 ja Helena Tornberg: Aggressio - vuorovaikutuksen suola. 1997.
(jälkimmäisessä käsitellään väkivallan ehkäisemistä).
Yleensä väkivallasta löytyy paljonkin kirjallisuutta, aihetta on lähestytty eri näkökulmista, on kirjoja perheväkivallasta, koulukiusaamisesta, huumeiden aiheuttamasta väkivaltaisuudesta jne.
Tuota kirjallisuutta löydät Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, kohdasta AINEISTO, UUSINNAT,
VARAUKSET, klikkaamalla TARKKAA HAKUA, ja sieltä asiasanalla: väkivalta.
Aineistolajiksi kannattaa valita kirja ja kieleksi suomi. Näin löydät paljon teoksia, joista osa vielä
on kaunokirjallisuutta.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008, on heidän oma numerointinsa kolikoille ja seteleille, esimerkiksi vuoden 1963 viiden markan setelin kohdalla on numerointi 135.1 - 135.8 erilaisille rahan painatuksille. Setelistä ei tätä numerosarjaa löydy. Mainitsemasi numero 135.7 on viiden markan seteli vuodelta 1963, jossa rahassa on painettuna Litt.B * ja tämän setelin arvo on 2-15 € kunnosta riippuen.Täältä näet vuoden 1963 setelien eri painokset: https://www.setelit.com/markat/5mk
Kirjassa on kerrottu rahojen arviohinnat, jotka riippuvat siis rahan harvinaisuudesta ja kunnosta. Voit kysyä neuvoa rahojen arvioinnissa myös Pohjois-Karjalan numismaatikoilta. Heillä on kotisivut, josta löytyvät yhteystiedot sekä tietoja rahojen...
Alaikäinen saa kirjastokortin ilman henkilökorttia tai passia. Huoltajalta kysytään kuvallista henkilötodistusta ja hän vastaa alaikäisen lainoista. Kun lainajaatietolomake on täytetty ja huoltaja on allekirjoituksellaan hyväksynyt ja rastittanut lainaajalomakkeen kohdan ” Vastaan ohessa nimetyn huollettavan lainoista”, niin lapselle voidaan antaa kirjastokortti. Huoltaja voi yksin hakea lapselleen kirjastokortin. Tai jos lapsi tuo täytetyn ilmoituslomakkeen ja kelakorttinsa, niin kirjastokortti voidaan antaa alaikäiselle ilman huoltajan mukanaoloa.
Naisten ja miesten alimmat avioliittoiät ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Suurimmillaan ero on ollut vuoden 1734 naimakaarilaissa. Mieheltä edellytettiin silloin 21 vuoden ikää, naiselta puolestaan vain 15 vuotta.
Vuoden 1930 alussa voimaan tulleessa avioliittolaissa puolestaan miehen avioliittoiäksi asetettiin 18 vuotta, naisen 17 vuotta. Avioliittoiästä saattoi kuitenkin saada erivapauden esimerkiksi raskauden tähden. Anomus tehtiin oikeusministeriölle, joka valmisteli päätöksen. Oikeusministeriön valmistelun jälkeen tasavallan presidentti teki lopullisen päätöksen erivapauden myöntämisestä. Vuonna 1988 lähtien luvan myöntäjäksi tuli oikeusministeriö tasavallan presidentin sijaan.
Enää mahdollisuutta erityisluvan saamiseen...
Näistä kahdesta kirjahyllymallista Lundia on vanhempi tuote. Hyllymallin kehitti ruotsalainen puuseppä Harald Lundqvist 1940-luvun alussa. Hän patentoi keksintönsä, ja pian sitä valmistettiin lisenssillä monissa maissa. Suomessa tuotannon aloitti Lundia Oy vuonna 1948. Nykyään Lundia Oy on osa Sini-konsernia. Lundia-tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa.
IVAR-hylly tuli IKEA:n valikoimiin vuonna 1968. Sitä on myyty myös nimillä BOSSE, INGO ja UFFE. IVAR-nimen se sai vuonna 1984.
Lähteet:
Lundian verkkosivut: https://lundia.fi/fi/tietoa-meista
IKEA:n verkkosivut: https://www.ikea.com/gb/en/ideas/ivar-the-rebel-that-became-a-hero-pub2…
Sinituotteen verkkosivut: https://sinituote.fi/tietoa-meista/sini-konserni/
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
Voisikohan kyseessä olla Romanttinen reitti halki Saksan, kirjoittanut Santeri Levas, ilmestynyt v. 1971? Kirja kertoo seurueen matkustelusta Saksassa ja kuvailee erilaisia historiallisesti tai muutoin kulttuurisesti kiinnostavia kohteita, myös linnoja.
Kyseisestä aiheesta ei ihan helposti löydy runsaasti materiaalia. Parasta olisi mennä Tampereen kaupunginkirjastoon tai Tampereen yliopiston kirjastoon tutkimaan eri tietokantoja ja lähteitä. Kirjastonhoitajilta saa siihen apua.
Muista kirjastoista voi sitten tarpeen tullen tehdä kaukopalvelutilauksia.
Yliopistokirjastoista esim. Jyväskylästä löytyy kyseisestä aiheesta enemmän aineistoa. Kaukopalvelutilaukset maksavat korkeintaan muutamia kymmeniä markkoja.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin teos Teknologiakompetenssi: teknologiakasvatuksen uudistamishankkeita peruskoulussa ja lukiossa. Tekijä on Matti Parikka. Toinen teos, josta voisi olla hyötyä on Teknologiakasvatuksen tulevaisuuden näköaloja, julkaisija Jyväskylän...
Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevaa tietoa löytyy mm. seuraavista teoksista:
- Eerola, Risto; EU-oikeuden perusteet, 2. uud. p. Tampereen yliopisto, 2000
- Eurooppaoikeus, 3. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Joutsamo, Kari; Euroopan yhteisö - eurooppaoikeus,2. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 1991
- Saarinen, Päivi; Johdatusta eurooppaoikeuteen, Tampereen yliopisto, 1996
- Opiskellen uudistuvaan Unioniin, Edita, 1999
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
Lisäaineistoa voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat Euroopan unioni ja lainsäädäntö tai käyttämällä asiasanaa eurooppaoikeus.
Aiheeseesi liittyviä linkkejä:
http://www.makupalat.fi/...
Vanhoja Suomen Kuvalehtiä säilytetään Helsingin pääkirjaston varastossa Pasilassa. Siellä on luettavissa lehden numerot vuosilta 1873-80, 1894, 1912 ja 1917-79, eli mainitsemiesi vuosien 1956-58 numerot ovat kyllä tallessa.
Varastossa on avoimet ovet yleisölle keskiviikkoisin kirjaston aukiolopäivinä klo 14.00 -19.00. Muina aikoina asiakkaat voivat päästä itse tutustumaan varastokokoelmaan sopimalla asiasta pääkirjaston henkilökunnan kanssa. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
(Aukioloajat päivitetty 4.3.08)
PIKI-verkkokirjastostamme voi hakea pilakuvia sisältäviä teoksia seuraavalla tavalla :
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löydätte aineistotietokantamme, jonka vasemman reunan yläkulmasta löytyy kohta haku.
Haun pudotosvalikoista kannattaa valita hakukriteeriksi
kohta Asiasana - ja kirjoittaa hakusanaksi ensimmäiselle riville pilakuvat. Tulosjoukkoa voi supistaa kirjoittamalla toiselle riville vastaavasti esimerkiksi sanan politiikka.
Suomalaisista aiheestanne piirtäneitä pilapiirtäjiä mainittakoon esimerkiksi Terho, Kari (Suomalainen), Kai Heinonen, Tapio Soivio ja Esko Laine.
Yksittäisten tekijöiden kohdalla hakuriville Tekijä tulee kirjoittaa pelkästää Terho tai jos tekijällä on myös sukunimi, se muodossa sukunimi, etunimi....
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannan kautta löytyvät mm. seuraavat teokset tai artikkelit:
- Lähteinen, Yksinäisyyden lievittäminen interventioilla: pro gradu työ (2004)
- Sariola, Streng, Vertaistukea samassa veneessä (Suomen lääkärilehti 2002, n:o 57, s. 1626
- Vuorinen, Vertaistuki kuntouttaa (Liikunta ja tiede 1997, n:o 34, s. 44-45)
Aiheesta löytyy Medicin kautta myös toistakymmentä muuta lähdettä. Kaikki Medicin kautta löytyvä on luettavissa Terveystieteiden keskuskirjastossa (http://www.terkko.helsinki.fi/terkones/) ja monet lehdistä myös Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Mediciä voit tulla käyttämään johonkin Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista tai pyytää virkailijaa tekemään sinulle haun. Medic...
Kirjan kustantaja Otava osaa vastata kysymykseesi parhaiten. Otavan kotisivuilla on osoitteessa http://www.otava.fi/otava/palaute/ mahdollista sekä antaa palautetta että tehdä kysymyksiä.
