Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa...
Novellin asiayhteydestä voisi päätellä, että kyseessä on varmaankin tuotemerkki: sekä nenäliina että puuterirasia ovat Gloricania. En valitettavasti löytänyt mistään mainintaa tuollaisesta tuotemerkistä, vaikka pengoin kirjoja, esimerkiksi vanhoja kauppakalentereita. Lähimpänä on Gloricon, jolla nimellä markkinoidaan lämpöä pitäviä säilytysastioita. Ne ovat kuitenkin kaukana nenäliinan ja puuterirasian kaltaisista ylellisyystuotteista.
Voi olla, että mainintoja löytyisi jostakin vanhoista sanomalehtien mainoksista, mutta niiden läpikäymiseen ei oikein tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista mennä. Toisaalta tuotemerkki voisi toki olla Waltarin omaa keksintöäkin, mutta tosiaan varmuutta asiaan en ole saanut.
Nöykkiön kirjasto on samanaikaisesti sekä auki että remontissa. HelMet-sivustolla on tieto, että "remontoitava alue on lasten ja nuorten puoli. Aikuisten puoli on asiakaskäytössä koko ajan. Lasten kokoelmat siirtyvät kokonaisuudessaan aikuisten puolelle sekä Monitoimitilaan, joka ei ole remontin aikana varattavissa kokouskäyttöön."
Nöykkiön kirjastoon voi siis mennä myös remontin aikana. Tervetuloa!
Voit hakea Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevia ristiretkiä käsitteleviä teoksia aineistohaulla (http://kirjasto.pori.fi/riimi/). Pikahaussa valitset pudotusvalikosta hakusanaksi ristiretk (kun sana katkaistaan tällä tavalla, ohjelma hakee kaikki teokset, joiden nimessä tai muissa luettelointitiedoissa esiintyy ristiretk-alkuisia sanoja).
Löydät mm. seuraavat teokset:
Pernoud, Régine: Ristiretket (1965);
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 8 : Ristiretket (1981);
Eurooppa : Uskon voima (1995).
Lisäksi kannattaa katsoa myös muista maailmanhistoriaa käsittelevistä hakuteoksista, kuten Otavan suuri maailmanhistoria. Internetistäkin löytyy jonkin verran suomenkielistä aineistoa ristiretkistä, esim. WindMills-keskiaikaprojektin...
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta (http://www.libplussa.fi/) löytyi ainakin seuraavat alla luetellut Espanjan arkkitehtuuria käsittelevät teokset.
Arkkitehtuuriin on erikoistunut mm. Teknillisen korkeakoulun kirjasto (avoinna lukukausien aikana 1.9. - 31.5. ma-pe 8.00-21.00 la 9.00-16.00, käyntiosoite: Otaniementie 9, kokeile myös Netissä päivystävää informaatikkoa
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html
Palvelua saavat käyttää myös muut kuin TKK:ssa opiskelevat. Kirjastossa on joitain tietolähteitä, jotka ovat käytettävissä vain TKK:n alueella.
Tekijä: Zerbst, Rainer
Nimeke: Gaudí 1852-1926 Antoni Gaudí i Cornet, a life devoted to architecture
Julkaisutiedot:...
Molemmat sanat voivat kyllä viitata lääkäriin, mutta doctor on käyttöalaltaan laajempi. Samalla tavalla kuin suomen sana tohtori se voi viitata myös akateemiseen arvoon. Toisaalta doctor voi viitata myös eläinlääkäriin (veterinarian), kun taas physician hoitaa nimenomaan ihmisiä eikä toisaalta harrasta kirurgiaa vaan hoitaa lääkkeillä.
Lisää sanojen merkityksistä löytyy esimerkiksi näistä käyttämistäni sanakirjoista:
https://en.wiktionary.org/wiki/doctor
https://en.wiktionary.org/wiki/physician
https://www.merriam-webster.com/dictionary/doctor
https://www.merriam-webster.com/dictionary/physician
Suomen kielen kehityksestä on kirjoitettu monia kirjoja. Hyviä lähteitä ovat mm. Kaisa Häkkisen Agricolasta nykykieleen ja Laila Lehikoisen Kirjasuomen kehitys. Voit kysellä niitä lähikirjastostasi. Aiheesta löytyy myös perusteellinen esitys internetin kautta. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella tehty esitys löytyy osoitteesta http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin…
Valitettavasti Arvo Tuomisen teosta Kremlin kellot ei ole käännetty espanjan kielelle. Englanniksi ja saksaksi teosta kylläkin on käännetty. Siltä varalta, että ystävänne pystyy lukemaan näillä kielillä, annan käännösten tiedot:
Tuominen, Arvo, The bells of the Kremlin : an experience in communism/ kääntäjä Lily Leino (Hanover, NH : University Press of New England, 1983). ISBN:0-87451-249-2
Tuominen, Arvo, Stalins Schatten über Finnland : Erinnerungen des ehemaligen Führers der finnischen Kommunisten /kääntäjä Hans Jürgen Baron von Koskull (Freiburg : Herderbücherei, 1986). ISBN:3-451-08282-9
Hei,
Voisit kokeilla teosta Tiedonhakijan teho-opas - tiedonhakijan peruskirja. Risto Heikkinen [et al.] (toim.). Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta löytyy useita eri painoksia. Uusinta (2001) näyttäisi olevan useissakin kirjastoissa hyllyssä tällä hetkellä. Tarkista saatavuus osoitteessa http://www.libplussa.fi
Hieman tieteellisempi ote on teoksella Tiedon tie - johdatusta informaatiotutkimukseen. Ilkka Mäkinen (toim.) BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999. Kirjasta löytyy mm. kappale, joka käsittelee boolen logiikkaa ja internet-tiedonhakua.
CD-levyjä, samoin kuin kirjoja ja muuta kirjastoaineistoa, voi tilata kaukolainaksi. LP-levyjä ei aina ole haluttu lähettää, koska ne voivat vahingoittua kuljetuksessa. Tilaamme kaukolainoja lähinnä toisista maakuntakirjastoista. Musiikkiaineistoa tilattaessa on tultava Musiikikirjastoon täyttämään tilauslomake. Tilausmaksu on 4 euroa, minkä lisäksi lähettävä kirjasto saattaa joskus ottaa vielä oman maksun : esim. Sibelius-Akatemian kirjasto veloittaa 6 euroa. Maakuntakirjastot eivät yleensä peri maksua.
Edith Södergranilla on Ingenting-niminen runo, joka alkaa sanoilla "Var lugn, mitt barn, det finnes ingenting". Tätä runoa siteerataan useilla nettisivuilla, ja osassa runon tekijäksi on mainittu käsittääkseni virheellisesti Gunnar Ekelöf. Käytettävissä olevista teoksista ei löytynyt Ekelöfiltä mitään runoa, joka voisi olla mainitsemasi. Kirjallisuushistoriat kertovat, että Södergranilla oli suuri vaikutus Ekelöfiin. Johtuisikohan sekaannus tästä? Södergranin runo sisältyy teokseen Landet som icke är ja se on käännetty nimellä Maa, jota ei ole.
Kysymääsi videota ei löydy yleisten kirjastojen kokoelmista. Makuunissakaan ei elokuvaa ollut. Internet Movie Database -sivuston mukaan kyseessä olisi TV-elokuva, joten sitä ei liene video/dvd-levityksessä ollenkaan. Voit ottaa yhteyttä tv:n katsojapalveluihin ja kysyä suomenkielistä nimeä sieltä. Samalla voit myös toivoa elokuvan uusintaa.
Television katsojapalveluiden yhteystiedot:
http://www.tv-opas.com/tietoa/katsojapalvelut.php
Suomessa luetaan paljon sanomalehtiä, vaikkei niitä ei tilata kotiin. Sanomalehtien liiton mukaan yhdeksän kymmenestä lukee päivittäin sanomalehteä (Intermediatutkimus 2002).
Tilastokeskuksen tilastojulkaisussa "Joukkoviestimet 2002" on Erkki Hujasen artikkeli "Sanomalehtien tilaamattomuus". Artikkelissa pohditaan sanomalehtien levikkien kiistämätöntä vähenemistä, mutta lukuja kotitalouksista, joihin sanomalehtiä ei tilata, ei siinä ole. Hujanen on tehnyt journalistiikan lisensiaatintyön Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden laitoksella v. 2000.
Tilastokeskuksen Kuluttajabarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2001 (marraskuu) internet-yhteys oli 37,1 % (toukokuu) kotitalouksista ja vuonna 2004 vastaava luku oli 50,7 % (toukokuu).
Telecottage on Ruotsista lähtöisin oleva julkinen ‘tietotupapalvelu’, joka on yleensä erillinen mökki tai vastaava varustettuna verkkoyhteyksillä ja tietokoneella.
Malli on levinnyt laajalti Englantiin ja Suomessa sitä on sovelluttu mobiilimallina (Nettinysse Tampereella
http://www.tampere.fi/kirjasto/nettinysse/index.htm ).
Samalla nimellä on myös myynnissä kaupallinen takapihalle asennettava ’etä-toimisto’.
Voit etsiä kielikursseja Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/
Hae asiasanaparilla ruotsin kieli sekä hakutekijällä
kielikurssi.
Teosten luettelokortit antavat mm. tietoja tallennusmuodoista. Haulla löytyy esim. teokset Opi ruotsia (cd-rom) ja Varför inte! (cd-äänilevy).
Yleisten kirjastojen monihakuun pääset sivulta: http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=856
Voit hakea asiasanalla: "tarinat", mutta viitteitä tulee lähinnä liittyen kansantarinoihin ja kirjallisuuteen. Jos tarkoitat tarinankerrontaa pedagogisena tai psykologisena metodina, asiasanaksi kannattaa laittaa: "kerronta" tai "narratiivisuus". Jos haluat hakea pelkästään Joensuun kaupunginkirjaston aineistosta, hakuun pääset kirjaston kotisivulta: http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/index.html . Myös asiasanalla "kirjallisuusterapia" saattaa tulla sopivia julkaisuja.
Tieteellisten kirjastojen aineistotietokanta Lindaan pääset kirjastossa tai kirjastonhoitaja voi tehdä sieltä haun pyynnöstäsi.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainassa oleva aineisto on mahdollista uusia viisi kertaa, minkä jälkeen aineisto on tuotava kirjastoon jossa se voidaan palauttaa. Palautuksessa uusimiskerrat nollaantuvat. Asiakkaan niin halutessa aineisto voidaan palautuksen jälkeen lainata hänelle vielä uudestaan (mikäli siitä ei ole varauksia).
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#uusiminen
Ks. esim. seuraavia teoksia:
- Block, Bruce
The visual story : seeing the structure of film, TV, and new media
Boston : Focal, 2001. - 262 s. : kuv.
ISBN 0-240-80467-8
-
Ferrera, Serena
Steadicam : techniques and aesthetics
Oxford : Focal, 2001. - 182 s. : kuv.
ISBN 0-240-51807-9
- Film style and technology : history and analysis / Salt, Barry. - 2. ed., 1992 : Starword, 1992. - 351 s. : kuv.
ISBN 0-9509066-2-X
Biblio, index.
- Vineyard, Jeremy
Setting up your shots : great camera moves every filmmaker should know
Studio City, CA : Michael Wiese, 2000. - 132 s. : kuv.
ISBN 0-941188-73-6
- Elokuvantaju http://elokuvantaju.uiah.fi/
