Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt englanniksikaan. Kirjailijan kotisivulla http://www.sitestories.com/ravenscliff/ ei näkynyt olevan kuin katkelma kolmannesta osasta. Sivua seuraamalla saat varmasti tietää milloin kirja ilmestyy englanniksi. Suomenkielisen ilmestymiseen menee yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen alkuperäisen ilmestymisen jälkeen.
Kirjasto 10:stä saa lainaksi Welho-laajakaistan tai -digisovittimen. Laajakaista ja digisovitin lainataan kahdeksi viikoksi maksutta. Lainaajalta edellytetään 18 vuoden ikää ja kirjastokorttia. Laajakaistat ja digisovittimet palautetaan Kirjasto 10:iin.
Laajakaistoja ja digisovittimia lainataan myös Kohtaamispaikka@lasipalatsin palvelupisteestä.
Kirjasto 10: n osoite on Elielinaukio 2 G eli Postitalo (Rautatieaseman vieressä).
Erilaisista kirjailijahakemistoista tai Otavan (kustantaja Suomessa) kirjailijasivuilta ei löytynyt kirjailjan henkilötietoja. Suomenkielisiltä Internet-sivuilta löytyy vain muutama linkki, henkilötietoja kirjailijasta ei niissä ole. Englanninkielisiltä Internet-sivuilta löytyy haulla ”Ellen Potter” (lainausmerkit) tietoa myös kirjailijasta, ks. esim.
Kirjailijan kotisivut:
http://www.ellenpotter.com/biography.htm
Englanninkielinen Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ellen_Potter
ks. myös
Kirja-arvio Turun Sanomissa:
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2004-09-0…:
Lapsen kirja-arvio Kirjatin sivuilla
http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio66.htm
Arto-artikkeliviitetietokannasta löytyi tieto kirja-...
Ortodoksisen kirkon kellojen soittoa löytyy cd-levyltä Konevitsa Kvartetti: We hymn thee, 2002. Levyn ensimmäiselle raidalle on tallennettu yhdenkorkuista soittoa ja viimeiselle monen kellon soittoa.
Ääninäytteitä kellojensoitosta verkossa: esim.
http://www.youtube.com/watch?v=XfvQGrxmS_w
http://www.russianbells.com/zvons/zvon-index.html
Teoriaa kirkonkellojen soitosta:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/palveluksessa_tapa…
http://www.ort.fi/fi/ortodoksisuus/kirkkotaide/kirkonkellot.php
Kirja,Cognitive Psychology: A Studet Handbook, 5. painos Eysenck, M.W & Keane, M.t. löytyy Helmet-tietokannasta (4 kpl. kaikki lainassa ja varausjonossa 5 asiakasta). Kun kirja löytyy Helmetistä, sitä ei voi tilata kaukolainaan Helmet-kirjastojen kautta. Voitte joko liittyä varausjonoon tai yrittää hankkia sitä itse Helsingin seudun tieteellisistä kirjastoista (Helka-tietokanta) tai yliopistojen kirjastoista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Sen sijaan teosta Sensory perceptual issues in Autismn and Asperger syndrome, Bogdashina, Olga ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Helmet), eikä H:gin yliop. kirjaston kokoelmista. Se löytyi mm. Åbo Akademin, Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen kokoelmista. Voitte...
Ihmisen yleisin sairaus flunssa (nuhakuume, hengitystietulehdus) johtuu virustartunnasta. Eri flunssaviruksia on olemassa yli 200. Kylmettymisen tai vilustumisen vaikutusta flunssan saamiseen on tutkittu kauan, eikä aivan yksiselitteiseen tulokseen ole päästy, koska kylmettymiskokeet eivät ole aiheuttaneet sairastumista ilman virusten samanaikaista antamista. Perinteisesti on katsottu, ettei kylmälle altistumista voi kovin vahvasti liittää flunssan saamiseen. On kyllä mahdollista, että kylmä heikentää elimistön vastustuskykyä ja jo olemassa oleva virus voi aktivoitua. Viime vuonna uutisoitiin suomalaistutkijoiden vahvistaneen ihmisten arkikokemuksen flunssan ja kylmän välisestä yhteydestä. Yksi syy tähän lienee se, että kylmän ilman...
Teos Haasio, Ari: Pulpetit virtuaalivirrassa, Helsinki, BTJ, 2008 näyttäisi asiasanojen perusteella olevan paras nimenomaan kysymästäsi näkökulmasta verkkoviestintää käsittelevä teos, joka löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-verkkokirjastosta. Haasion teoksen asiasanoina on mm.internet, verkkoviestintä, koti, koulu, yhteistyö. Lisäksi Helmetistä saa käyttäen hakulauseketta verkkoviestintä ja (opettajat tai opetus) tulokseksi seuraavat teokset: Karevaara, Samuli: Moodlen perusteet :opettajan ja opiskelijan opas, Helsinki, Finn Lectura, 2009; Tutkielmamatka verkkoviestintään, Helsinki, Yliopistopaino 2006. Lisäksi aihetta sivuaa teos Alasilta, Anja: Verkkokirjoittajan käsikirja, Helsinki, Inforviestintä, 2002. Teosten...
Yleisen kirjaston puolella ei näin spesifiä tutkimusaineistoa näytä juuri olevan, muutenkin tieteellistä kirjallisuutta hankitaan yleisiin kirjastoihin aika vähän.
Haeskelimme siis yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Otaniemen kampusalueen Teemu-tietokannasta. Laajalla hakusanalla 'mobiililaitteet' hakemalla ei näistäkään löytynyt kovin laajasti viitteitä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa nämä niukaksikin jäävät viitteet, katso alla:
http://finna.fi
https://finna.fi
Kannattaa myös hakea artikkelitietokannoista, josko aiheesta olisi kirjoitettu artikkeleita. Apua artikkelitietokantojen käyttöön saat vaikkapa oppilaitoksesi kirjastosta tai jos et ole opiskelija, niin tekniikan alan korkeakoulukirjastoista, joista varmasti...
Hei
Suurin osa kirjastomme käsi- ja taideteollisuusaineistoa on suomeksi joko kirjoina (suurin osa) tai lehtinä (pienempi osa).
Voit tehdä hakuja kotisivullamme: http://kirjasto.kuopio.fi//
Sinun kannattaa valita Tarkennettu haku, jossa voit tehdä erilaisia tarkennuksia haullesi.
Valitse asiasanoiksi käsiteollisuus tai taideteollisuus ja voit valita myös kielen ja/tai aineistolajin.
Kutakin hakutulosta voit muokata vielä klikkaamalla kohtaa Valitse lajittelulaji ja painamalla Hae. Esim. valitsemalla siihen julkaisuvuosi, saat uusimman aineiston näkymään listan alkuun, vanhimmat loppuun.
Sinua kiinnostavia uusia tietokirjoja löydät kotisivultamme, klikkaamalla kohtaa Vinkkitori (punaiset palkit) ja sitten vasemmalta kohtaa Uutuudet -...
Vantaan kirjastoissa on käytössä erilaisia tietokoneiden varausohjelmia. Netin kautta käytettävä varausohjelma vaatii kirjastokortin.
Monissa kirjastoissa on kuitenkin niin paljon koneita, että etukäteisvarausta ei tarvita. Jos vierailija haluaa kuitenkin varmistaa pääsynsä tietokoneelle, hän voi soittaa etukäteen kirjastoon, niin virkailija tekee varauksen koneelle. Lisäksi monessa kirjastossa on langaton wlan-yhteys omille mobiililaitteille.
Kirjastojen puhelinnumerot ovat seuraavat:
Hakunilan kirjasto 09 8393 0805
Koivukylän kirjasto 09 8392 4510
Lumon kirjasto 09 8393 2251
Länsimäen kirjasto 09 8393 1017
Martinlaakson kirjasto 09 8393 4944
Mikkolan kirjasto 09 8393 2256
Myyrmäen kirjasto 09 8393 5554
Pointin kirjasto 09 8392 1084...
Vastaus kysymykseesi löytyi Kirjasammosta,www.kirjasampo.fi, josta voit hakea tietoa kirjallisuudesta. Katsopas tänne:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11705
Tässä vielä suora lainaus Kirjasammosta:
"Kirjailijan pääteos on hiottu ja syvää humanismia huokuva kuvaus erilaisissa rajatiloissa häilyvistä, syrjään sysätyistä ihmisistä. Sefarad on kuningaspari Ferdinandin ja Isabellan 1400-luvun lopulla Espanjasta karkottamien juutalaisten antama nimi kadotetulle isänmaalleen, jonne nämä aina kaipasivat."
Tallennus liittyy selaimen asetuksiin. Syy entisen käytännön muuttumiseen on ilmeisesti se, että Helmetin kirjautumissivun verkko-osoite on muuttunut.
Tietotekniikkaosastoltamme arveltiin, että asia voisi korjautua selaushistorian poistamisella. Mikäli selaimesi on Internet Explorer, tämä tapahtuu seuraavasti: sivun harmaassa yläpalkissa on kohta suojaus ja sitä näpäyttämällä tulee esiin ensimmäisenä ’poista selaushistoria’. Tietotekniikkavirkailija arveli, että HelMetiin uudelleen kirjauduttaessa ohjelma kysyisi, haluatko ohjelman muistavan näppäilemäsi tiedot.
Voit myös ottaa yhteyttä Lasipalatsissa sijaitsevan Kohtaamispaikan läppäritohtoriin. Kohtaamispaikalla annetaan henkilökohtaista neuvontaa tietotekniikassa. Puhelinnumero on 09...
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Tapiolassa sijaitsevassa Espoon kulttuurikeskuksessa (missä kirjastokin on) on kahvila, jossa on asiakkaiden käyttöön tarkoittetu mikroaaltouuni.
Kahviloita on Tapiolassa useita, Kaisan kahvila Sampokujalla, Aschan Stockmannin alakerrassa ja Fazerin kahvila sen yläkerrassa, Café bakery Lisbon Heikintorin keskikäytävällä, Picknick ja Subway.
Heikintorin Il Fatello on myös kahvila. Samoin Fazerin leipäkauppa.
Mitään kovin edullista kahvilaa en osaa nimetä. Myös WeeGee-talossa on kahvila.
Arkikielen sanan uuno kielteiset merkitykset – tyhmä, typerä, hidasälyinen, tollo ja tomppeli – ovat saaneet alkunsa paljon ennen Uuno Turhapuroa. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa uunon pejoratiivisten merkitysvivahteiden alun 1910-luvulle. 60-luvulla kielenkäyttöön ilmaantunut uunottaminen tarkoitti 'huiputtamista, petkuttamista, jonkun kustannuksella pilailemista'.
On jopa arveltu, että sanan puhekieliset merkitykset olivat syynä nimen käytön rajuun vähenemiseen 1900-luvun alun jälkeen: vuosina 1900-19 nimen sai yli 6000 poikaa, 1920-39 vielä pari tuhatta, mutta 1940-59 enää alle 300.
Vaikka Uuno tavallisesti johdetaan 'yhtä ja ainoaa'...
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus...
Akvaariolasien lujuutta ja laatua koskevassa kysymyksessä kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin.
Internetistä tietoa löytyy hakusanoilla "akvaario" "akvaariot".
Suomen Akvaarioliiton kotisivuilta http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/ löytyy alan yhteystietoja.
Lisäksi akvaarioliikkeillä on omia kotisivuja joita löytyy linkistä http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/
Tarkoittanet rautavihtrilliä eli rautasulfaattiliuosta. Tästä on lyhyt kuvaus ja sekoitus- ja käyttöohje seuraavassa osoitteessa:
http://www.merilappi-instituutti.fi/keke/tietoverkko/hirsirakennukset/M…
Panu Kailan erinomaisessa teoksessa "Kevät toi maalarin--perinteinen ulkomaalaus", 2000, ISBN 951-664-037-0, käsitellään myös rautavihtrilliä ja sen käyttöä. Tätä alansa perusteosta on tällä hetkellä saatavilla useastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.libplussa.fi
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa äänikirja-aineistoa ei ole mitenkään erityisesti jaoteltu näkövammaisille tai muille asiakkaille suunnattuihin äänitteisiin, mutta tokihan näkövammaiset lainaavat paljon tämäntyyppistä aineistoa. Aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ) äänikirjat saa esille vaikkapa kirjoittamalla asiasanaksi "äänikirjat" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi äänitteet. (Aineistolajin valintakaan ei ole välttämätöntä, mutta silloin mukaan tulevat myös äänikirjoja käsittelevät painetut kirjat.) Tällä hakutavalla saadaan esiin suurin osa äänikirjoista. Äänikirjoja voi hakea myös esim. luokalla "1.4" ja aineistolajilla äänitteet.
Eritysesti näkövammaisille tarkoitettuja äänitteitä löytyy...
