Regeneraatiolla tarkoitetaan uudelleen muodostumista ja uudennusta eli kasvin tai eläimen histologisesti erilaistuneen osan tai elimen uusiutumista. Monien selkärangattomien mesenkyymissä on erilaistumattomia soluja, jotka vaeltavat haavapintaan ja erilaistuvat puuttuviksi kudoksiksi. Sisiliskon hännän uusiutumisessa on kyse regeneraatiosta.
Degeneraatiolla tarkoitetaan huonontomista, rappeutumista.
Lähteet: Nykysuomen tietosanakirja 4: yleistieto (WSOY, 1993),
WSOY Web-Facta
Archemorus (Achromous), tai suomeksi Arkhemoros ei ollut varsinaisesti jumala, vaan (ainakin alkujaan) tavallinen kuolevainen. Hän oli Nemeaan kuninkaan Lycurguksen poika, alkujaan nimeltään Opheltes. Hypsipyle-niminen orjatar jätti pojan vartioimatta opastaessaan ”Argoksen seitsemän sankarin” Thebaa vastaan lähtenyttä sotajoukkoa. Sillä välin käärme (joskus lohikäärme) surmasi pojan. Yksi seitsemästä, Amfiaros piti tätä tapahtumaa huonona enteenä, ja antoi kuolleelle lapselle nimen Arkhemoros, ”edeltäkuolija”. Pojan kunniaksi alettiin viettää joka toinen vuosi Nemean kilpakisat. Arkhemoros on - jo nimensä mukaisesti – kreikkalaisessa mytologiassa kuoleman sanansaattaja, ja persiljan sanotaan saaneen alkunsa hänen verestään. Nyt en osaa...
Etsit ilmeisesti CD-muodossa olevia albumeja. Ainakin Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy CD-äänilevyinä kaksi Metro-Tyttöjen laulukokoelmaa (Unohtumattomat 1 ja 2). Nämä sisältävät yhteensä 42 heidän keskeisintä levytystään. Ota yhteyttä musiikkiosastolle (182325) tai tule käymään!
Suomalaisten kirjastojen historiasta löytyy tietoa esim. kirjoista Kirjastojen vuosisata (1999, toim. Ilkka Mäkinen) ja Suomen yleisten kirjastojen historia (2009, toim. Ilkka Mäkinen). Internetistä tietoa voi hakea kirjastot.fi -sivujen kirjastohistorian linkkilistan avulla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastohistoria/
Näistä teoksista voisi olla hyötyä sinulle:
- Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa (1994)
- Ulkomailla: maailmansotien välinen maailma suomalaisnaisten silmin / Ritva Hapuli (2003)
- Isänmaa ja Ranska: suomalainen frankofilia 1880-1914 / Kristina Ranki (2007, väitöskirja)
Matkakuumetta-teoksesta sopivalta vaikutti ainakin Marko Lehden artikkeli nimeltä Suomalaisten Tallinnan-matkailun alkuvaiheet. Isänmaa ja Ranska –teoksesta löytyy myös sopivannäköisiä lähteitä.
Koripalloaiheisia lasten tai varhaisnuorten kaunokirjoja ei valitettavasti löydy. Tietokirjatkin ovat aikuisille suunnattuja. Juha Vesalan Kaksoiskuljetus (nuortenkirja) sopii yläkouluikäisille nuorille, samoin Jim Carrollin Koripallopäiväkirjat.
Rahamuseon laskurin
https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true
mukaan 4,61 euroa.
Saman lähteen mukaan v. 1905
sahatyömiehen tuntipalkka oli 0,32 mk
kilo voita maksoi 1,03 mk
toisen luokan junalippu Helsinki-Hämeenlinna 6,20 mk
Alkuteoksessa lainaus kuuluu seuraavasti: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min." Se löytyy novellista "Åttiårsdag" sivulta 28.
Näitä kirjoja suositellaan joissakin kirjallisuusluetteloissa 3.-4. -luokkalaisille tai 10-12 -vuotiaille, mutta jos 8-vuotias on harrastanut lukemista, niin ne sopivat luultavasti hänellekin, jos hän ei itse koe niitä liian jännittäviksi tai vaikeiksi. Vähän lukeneelle 8-vuotiaalle ne voivat olla vaikeita.
Kun hankit Vaski-kirjastokortin, lomakkeessa oli kohta, jonka ruksaamalla sai Kulttuurikortti-ominaisuuden omaan kirjastokorttiin. Jos et silloin huomannut sitä, saat sen myöhemminkin asioimalla kirjastossasi ja kertomalla, että haluat tämän ominaisuuden. Tarvitset lisäksi sähköpostiosoitteen. Voit luoda netissä oman kulttuuriprofiilin valitsemalla sinua kiinnostavat taidelajit ja palvelut. Profiilin tekoon pääset jokaisen Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta.
Tietoa kulttuurikortista http://www.turku.fi/kulttuurikortti
Kurdistaniksi nimitetään Lähi-idässä sijaitsevaa maa-aluetta, jonka asukkaista pääosa kuuluu kurdeihin. Alueen rajoja on vaikea määritellä: se kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista, Syyriasta ja Armeniasta. Kurdeja on arviolta 30-35 miljoonaa. Mikään valtio ei ole tunnustanut Kurdistaniaa maantieteellisenä tai väestöllisenä kokonaisuutena, mutta Iranissa ja Irakissa kurdeilla on pieni itsehallintoalue. Lisää tietoa löydät esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan tai viime vuonna ilmestyneestä kirjasta nimeltä Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä? (kirjoittaja Kristiina Koivunen, julkaisija Edita 2013).
Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi –dokumentin mukaan Kahdeksan surmaluotia –elokuvan työryhmä sai viranomaisluvan valmistaa pontikkaa. Dokumentissa haastatellaan Tarja-Tuulikki Tarsalaa ja Paavo Pentikäistä. Heidän mukaansa Mikko Niskanen joi kuvausten aikana alkoholia. Todennäköisesti myös pontikkaa.
Kahdeksan surmanluotia -elokuvan pontikankeittokohtaus Ylen Elävässä Areenassa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia
Lähde: Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi / ohjaus Peter von Bagh, 2010. Osa 2/3.
Dokumentti on katsottavissa KAVI:n Radio- ja Televisioarkistossa. https://kavi.fi/fi/rtva
Ks. myös:
Marttinen, Eero: Täyttä elämää : Mikko Niskanen : elokuvamies
Jyväskylä : Gummerus, 1997.
Sitaatti näyttäisi olevan peräisin amerikkalaisen runoilijan Philip Boothin runosta Heading out, joka ilmestyi kokoelmassa Selves vuonna 1990. Boothin teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Löysin Internetistä muitakin mainintoja, joissa lause yhdistetään Lewis Carrolliin ja laitetaan Hullun hatuntekijän suuhun. Liisa ihmemaassa -kirjassa (sen paremmin kuin Liisa peilimaassa -teoksessakaan) ei kuitenkaan tällaista tai tätä muistuttavaa kohtaa ole.
Tietoa Philip Boothista: https://www.poetryfoundation.org/poets/philip-booth
Helsingissä asuvana sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistohaussa.
Osoite on http://www.libplussa.fi/
Valitse ensin kunnaksi HELSINKI, sitten TARKENNETTU HAKU. NIMEKKEEKSI voit kirjoittaa Unkarilaiset tanssit. TARKENNA TARVITTAESSA -kohtaan valitse TEKIJA on Brahms ja vielä NÄYTÄ -kohtaan vain cd-levyjä. (Lisäksi voit vielä pyytää hakemaan ainoastaan hyllyssä-tilassa olevat levyt rastimalla kyseisen ruudun, mutta tuloksesta voi tulla suppea, jos moni levy sattuu olemaan lainassa samanaikaisesti.)
Tulokseksi tulee myös cd-levyjä, joissa on vain otteita, eikä välttämättä kaikkia 21:ta tanssia. Voit tarkistaa yksittäisen levyn kohdalta TÄYDET TIEDOT, joiden perusteella näet, että ko. levyllä on kaikki tanssit haluamassasi esitysmuodossa...
Aihepyyntösi on aika laaja. Kun katsot maakuntakirjastojen monihaun avulla (http://www.kirjastot.fi -> Monihaut) esim. asiasanalla asiakaspalvelu ja valitset Rovaniemen kirjaston ( tai minkä muun tahansa), saat yli 200 viitettä, mutta niistä varmaan löytyy etsimääsi aiheeseen sopivia perusteoksia.
Näin löydät mm. kirjat: Havunen, Risto Uusi näkökulma asiakkaaseen : oivaltamisen kautta tuloksiin, 2000 ja Lahtinen, Jukka Asiakaspalvelu, 1994.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä saat asiasanoilla "kirjastot" ja "historia" 41 viitettä. Näiden
joukossa on useampia yksittäisten kirjastojen historioita, sekä yleisiä että tieteellisiä. Sota-aika sivutetaan usein hyvin lyhyesti, mutta esim. Eeva-Liisa Lehtosen teoksessa "Kauppasivistyksen
muistista virtuaalikirjastoksi (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) on tästä ajasta erillinen luku.
Ilmi Järvelin on teoksessaan "Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjasto-
toiminnan kehittämisessä ..."(1998) käsitellyt sotavuosia ja kirjastolain uudistustyötä 1938-39.
"Kirjastojen vuosisata" (1999) kertoo yleisten kirjastojen toiminnasta sotien välisenä aikana ja siinä
on myös mm. selostettu uuden...
Kyseinen katkelma on Eino Leinon runosta Elämän koreus, joka julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1915. Voit lukea runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Klassikkokorpuksesta tai Project Gutenbergista (ks. linkit alla).
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1915_elaman.x…
http://www.gutenberg.org/ebooks/14774
Suurimmissa kirjastoissa, kuten Helsingin kaupunginkirjastossa on oma aineiston hankinnasta vastaava osasto. Tiedot kannattaa lähettää sinne. Yhteystiedot ovat:
Helsingin kaupunginkirjasto
Hankinta- ja luettelointitoimisto
Rautatieläisenkatu 8
00520 Helsinki
Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/hankinta/ löytyy lisätietoja, mm. sähköpostiosoitteet. Muiden Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/
Hankintatoimistot ottavat mielellään vastaan informaatiota ilmestyneestä aineistosta ja vievät tiedot eteenpäin niille, jotka käytännössä päättävät ostoista.
Varauksia ja lainojen uusintoja ei voi toistaiseksi tehdä internetin kautta pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Asia on kehitteillä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisrekisteriä voi selailla internetin kautta osoitteessa http://www.lib.plussa.fi ja sinne pääsee myös kirjastojen kotisivujen etusivuilta suoraan, mutta varaukset täytyy tehdä paikan päällä kirjastossa. Lainojen uusinnan voi hoitaa joko puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min+pp.maksu) tai käymällä paikan päällä jossakin kirjastossa.
Internetistä löytyi Goethe-instituutin sivuilta artikkeli Viron kirjastojärjestelmästä "Library system in Estonia". Sivun osoite on http://www.goethe.de/z/30/infomoe/estland/deest03.htm .
