Valitettavasti aihettasi tarkasti vastaavaa kirjallisuutta en löytänyt. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy Aleksi-lehtitietokannasta. Aleksi on käytettävissä yleisissä kirjastoissa. Kuitenkin etsiessäsi artikkeleita käytä autojen ajotietotekniikkaan liittyviä tarkempia ilmaisuja,kuten ' autot ja navigointilaitteet' tai ' abs' (tarkoittaen abs-jarrujärjestelmää) tai muuta tarkempaa nimitystä tietylle auton ajotietokonelaitteelle ( erilaiset turvalaitteet, ilmastointijärjestelmät, vaihteisto, multiplex-tekniikka).
Suomen Autolehdestä voisi löytyä lisää tietoa aiheestasi. Lehden internet-osoite on http://personal.inet.fi/koti/satl/lehti.html.
Sirpa Puskalasta ja hänen kirjoistaan on tietoa mm.Btj Kirjastopalvelun julkaisemassa Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita -kirjassa, joka löytynee useimmista kirjastoista ainakin käsikirjastokappaleena.
Sirpa Puskala on syntynyt 24.10.1945, on ammatiltaan vapaa kirjailija ja asuu Mäntyharjulla. Hänen teoksiaan ovat: Pikkuruu mustanmusta (2000), Villimies ja pakkopaita (1997), Euroopan pehmeimmät huulet (1996), Tarjolla tosi rooli (1995), Haukan väreissä (1994), Pintanaarmuja, Pihlström (1993) ja Kiti - mun paras kaveri (1991).
Kirja-arvosteluja em. kirjoista voit lukea esim. Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 4 (Villimies ja pakkopaita), Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 2 (Euroopan pehmeimmät huulet), Onnimanni 1995, kirja, arv, nro 4...
Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa - synonyymien käyttö - yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Vihreät oliivit ovat raaempana puusta kerättyjä kuin tummat oliivit. Täysin mustia oliivit eivät luonnostaan ole, vaan mustat oliivit ovat värjättyjä. Tietoa aiheesta mm. alla olevasta Ylen uutisesta:
https://yle.fi/uutiset/3-6446433
Niin kuin kielitoimiston sanakirja sanoo, aihio on "vasta pääpiirteiseen muotoonsa työstetty esine". Avaimen aihiosta tehdään avainjyrsinkoneella avain. Koneeseen asetetaan aihio, mutta siitä poistetaan avain: aihio on jyrsimätön, jyrsinnän jälkeen se on jo avain.
https://www.abloy.fi/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Tuotteet/Tuotekatalogi/Avainjyrsinkoneet/131010v_6232_EXEC%20manuaali%20FIN.pdf
Tässä on osoite mielenkiintoiseen "pyhimystietokantaan" http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
,jossa kerrotaan, että "epätoivoisten, unohdettujen, menetettyjen sielujen" suojeluspyhimys (Patron Saint of lost causes) voi olla joko Jude Thaddeus, Gregory Thaumaturgus, Philomena tai Rita of Cascia ( http://www.catholic-forum.com/saints/pst00440.htm ). Heistä löytyy täältä myös lisää tietoa.
Avignonin Agricolan sanotaan olevan pyhimys, jota voi rukoilla mm. huonoa onnea vastaan. ( http://www.catholic-forum.com/saints/sainta51.htm )
Avignonin Agricolasta löytyy lisää tietoa esim. sivuilta: http://www.catholic.org/saints/saints/agricolus.html
http://www.catholicexchange.com/church_today/message.asp?message_id=895…
http://users....
Useimmissa, ellei kaikissa Espoon kirjastoissa on poistokirjoja myynnissä. Täällä Keski-Espoossakin on kärryllinen myyntikirjoja, mutta mainitsemasi teos ei ole niiden joukossa.
Valitettavasti myyntikirjoista ei tehdä listoja, eikä niitä voi varata.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi löytyivät ainakin seuraavat aihettasi sivuavat teokset :
BALVOLL, Gudmund: Vihannesten avomaaviljely. 1998.
VOIPIO, Irma : Vihannekset : lajit, viljely ja sato. 2001.
JUUTI, Marjatta : Avomaan kasvituotannon perusteet. 1994.
LAATUVIHANNESTEN hyvät viljelymenetelmät : tutkimusohjelman loppuraportti. 1998.
Avomaankurkun viljelystä on vaihtelevassa määrin tietoa myös erilaisissa keittiöpuutarha- ja vihannesviljelyoppaissa, joihin lienee paras tutustua paikan päällä kirjastossa (Helsingin kirjastoluokat 653.2 ja 653.22).
Viikin tiedekirjaston eViikki -tietokannasta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
voit hakea kirjallisuus- ja artikkeliviitteitä...
Tarkoitat varmastikin Kai Linnilän ja Seppo Saraspään kirjaa: "Punainen tupa ja erämaa : Rikkaan arjen allakka", joka ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2000. ISBN 951-31-1626-3.
Kirja on järjestetty almanakan tapaan kuukausittain. Se sisältää lyhyitä, huumorin pilkkeellä kirjoitettuja artikkeleita ajankohdan töistä, perinteistä, kasveista jne. Ja tietenkin ruoanvalmistusohjeita.
Kyseessä on Juha Mannerkorven runo. Se löytyy ainakin teoksista Runo puhuu ilosta ja Juha Mannerkorven teoksesta Runot 1945-54.
Kyseiset kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta osoite http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Tietoyhteiskunnan nopea kehitys ja pääkaupunkiseudun kuntien talouden huononeminen ovat heikentäneet huolestuttavasti kirjastojen toimintaedellytyksiä. Kirjastojen lisääntynyt käyttö vielä korostaa määrärahojen niukkuutta.
Tästä huolimatta kirjastojen peruspalvelut ovat täysin maksuttomia. Voit siis käyttää ilmaiseksi kirjaston kokoelmia, yleisötiloja ja palveluita kuten esimerkiksi internetiä sekä saada lainaksi samanaikaisesti jopa 40 teosta. Jotta kirjastojen aineisto kiertäisi nopeasti ja riittäisi mahdollisimman monelle, näistä 40 lainasta voi olla enintään 20 CD-levyä, 5 videokasettia, 5 DVD-levyä ja 5 CD-ROMia.
Lainasi voit uusia maksutta jopa 5 kertaa peräkkäin (ellei siitä ole varausta) joko kirjastokortillasi kirjastossa tai...
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet, vain muutamia mainitakseni. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Mikko -nimestä on kysytty aiemmin ja vastauksen löydät hakusanoilla etunimet ja Mikko.
Rakennuslehti 2007: nro 17 s. 14 on artikkeli Helsingissä sijaitsevan Oopperatalon korjauksesta, jossa uusitaan oopperatalon näyttämötekniikka.
Yli puolet pääurakasta on näyttämömekaniikkaan liittyviä töitä. Tästä aliurakasta vastaa itävaltalainen, alan johtaviin koko maailmassa kuuluva Waagner Biro Ag. Pääurakoitsijana toimii tamperelainen Insta Oy. Se toteuttaa itse automaatiourakan.
Koska kyseessä on vastaavasta rakentamisurakasta, kannattaa varmaankin lukea ko. artikkeli ja ottaa yhteyttä em. yrityksiin.
Linkit:
http://www.waagner-biro.at/CDA/
http://www.insta.fi/insta_defsec/yhteystiedot/
Anne Holtin kirja Presidentens valg löytyy Kirjastot.fi:n monihaun mukaan ainakin Oulun kaupunginkirjastosta
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelupyyntö on mahdollista tehdä nettilomakkella http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kivenlahden kirjastossa on Norja-kokoelma, jota tosin ollaan nyt siirtymässä Entressen kirjastoon Espoon keskukseen.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;69377
Hankintaehdotuksia voi tehdä Helmet-hausta löytyvillä hankintaehdotuslomakkeilla. Hankintaehdotus kannattaa tehdä Espoolle, koska tuo Norja-kokoelma sijaitsee siellä. https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Helmet-kirjastojen uutuuksissa ei ole listattu...
Teosta ei löytynyt suomalaisten kirjastojen luetteloista. Teosta voi koittaa saada kaukolainatuksi oman lähikirjaston kautta. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, maksun suuruus vaihtelee 4 euron (Pohjoismaista) ja 15 euron (muualta Euroopasta) välillä.
Ikävä kyllä muistelemaasi lehtiartikkelia ei ole löytynyt. Joulukuusen neulasten määrää on kyllä laskettu tai arvioitu monestikin. Uusimman Suomen kuvalehden (2010, nro 51-52, s. 14-15) mukaan joulukuusessa, jonka rungon halkaisija on kolme senttiä, on noin 300 000 neulasta ja sen lisäksi 200 000-500 000 oravaa pienempää ötökkää. Tieteen kuvalehden nettisivuilla on jouluun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Siellä päädytään aivan toiseen lukuun. Sivun mukaan kahden metrin korkuisessa joulukuusessa on 2 000 – 50 000 neulasta:
http://tieku.fi/joulukalenteri-2010/paljonko-joulukuusessa-on-neulasia
Waltarin Konstantinopoli-romaani on vuonna 1952 ilmestynyt Johannes Angelos, "salaperäisen muukalaisen päiväkirja Konstantinopolin valloituksesta vuonna 1453".
Waltarin aiheesta tekemä ensimmäinen käsikirjoitus julkaistiin Nuori Johannes -nimisenä kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1981.
Toisin kuin elokuville ja peleille, kirjoille ei ole ikärajoituksia tai -suosituksia. Henkilökunta ei voi kieltää lasta lainaamasta mitään tiettyä kirjaa.
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastauksessa pyritään selittämään sitä, miksi kirjojen ikärajoitukset eivät ole perusteltuja:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=32bf4e2a-5cab-405…
Kiinnostavaa keskustelua siitä, tulisiko kirjoissa olla ikäsuosituksia, on käyty muuallakin internetissä. Esimerkiksi Koko lailla kirjallisesti -blogi (http://kokolaillakirjallisesti.blogspot.com/2011/08/kielletyt-kirjat.ht…) ja Helsingin Sanomien Kirjallisuuskriitikko-blogi (http://blogit.hs.fi/kirjat/2009/04/22/ai-etta-kirjoille-ikarajat/)...
Ainakin Johanna Tuomola on kirjoittanut useita dekkareita, joiden tapahtumapaikkana on Lohja: Tummissa vesissä (2009), Sieppaus (2010), Petoksen anatomia (2011) ja Minkä taakseen jättää (2012).
Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
