Episodiromaani on novellikokoelman ja romaanin välimuoto, jossa useat tarinat nivoutuvat yhtenäiseksi. Tarinoissa voi olla samoja henkilöitä tai ne kertovat tapahtumista eri näkökulmista. Tarinat eivät välttämättä muodosta yhtenäistä juonenkaarta. Episodiromaanista on käytetty myös nimitystä novellisykli.
Lähteet ja lisätietoa
Tuomas Juntunen: Episodiromaani ja 2000-luvun suomalainen realismi (Avain 1/2015) https://doi.org/10.30665/av.74978
Jukka Laajarinne: Episodiromaani https://jukkalaajarinne.com/2013/08/15/episodiromaani-kysymys/
Suuren etunimikirjan mukaan Arimo on alkuperältään epäselvä. Aikaisemmin on ajateltu, että kyseessä olisi muinaissuomalainen nimi tai laajentuma nimestä Ari. Kumpikaan ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Suomenkielinen sana arimo merkitsee luonnosta tai konseptia.
Arimo on sekä etu- että sukunimenä suhteellisen harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan vuosien 2010–2019 välillä ainoastaan 37 poikaa sai nimekseen Arimo.
Digi- ja väestötietovirasto (vrk.fi)
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1997)
Kirjailija Lassi Sinkkosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, joten kattavimmin hänestä löytyy tietoa erilaisista matrikkeleista ja hakuteoksista. Hae lähimmästä kirjastosta käsiisi Suomen kirjailijat 1945-1980 tai Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon tai Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (huom. vuoden 1980 painos!) tai Otavan kirjallisuustieto. Turun Yliopiston julkaisemassa artikkelikoosteessa Uudessa valossa: kirjoituksia realismin kysymyksestä (1998) löytyy essee/artikkeli myös Lassi Sinkkosesta.
Verkosta löydät tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997629024 ja Like-kustantamon sivulta, https://like.fi/kirjailijat/lassi-sinkkonen/
"Vanha" Finlex, joka sisältää mm. KVL:n päätöksiä, on ollut pääkirjastossa henkilökuntakäytössä vuoden 1999 loppuun. Olen tulostanut tarvitsemasi päätöksen ja voit noutaa sen pääkirjaston lainaustiskistä. Vuodesta 2000 alkaen emme enää käytä vanhaa Finlexiä. Eduskunnan kirjastossa voi teettää hakuja vanhasta Finlexistä maksua vastaan tai käyttää ilmaiseksi Finlex-CD:tä (sisältää aineiston noin 90-luvun puoliväliin asti).
Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan vanha Finlex kuitenkin lakkautetaan ensi vuoden aikana. "Uutta" Finlexiä (Valtion säädöstietopankki, http://finlex.edita.fi/), joka on ilmainen verkkopalvelu ja sisältää keskeiset säädösaineistot, voi luonnollisesti käyttää meillä kaupunginkirjastossa Internet-koneilta.
Sädesienestä ja sen aiheuttamasta perunaruvesta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Perunan kasvinsuojelu. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 . Voit myös tehdä asiasanahaun "peruna" ja saat muita aihetta käsitteleviä kirjoja.
Internetistä löytyy myös tietoa aiheesta; voit hakea vaikkapa Googlella ( http://www.google.com ) sanalla sädesieni tai sitten perunarupi. Tässä muutama esimerkki: http://www.sci.fi/~ahven/peruna/rupi.htm
http://www.poke.fi/luva/paatto/pt97o3tt.htm
Kirjastoja on ollut todennäköisesti jo muinaisina aikoina Egyptissä, Keski- ja Kauko-Idässä sekä Kaksoisvirran maassa. Savitaulujen, käsikirjoitusten ja kirjakokoelmien järjestämisestä, luetteloinnista ja hoitamisesta on kirjastoissa vastannut kirjastonhoitaja. Kirjapainotaidon ja lukutaidon yleistymisen myötä kirjallisuuden määrä kasvoi ja kirjastojen kokoelmat haluttiin entistä tarkemmin järjestää ja luetteloida. Kirjojen sisältämä tieto haluttiin myös säilyttää tuleville sukupolville kirjastoissa. Tavoitteena oli myös jakaa kirkollista, kunnallista ja oikeudellista kirjojen sisältämää tietoa kansalaisille. Suomessa kirjastojen perustaminen liittyy vahvasti kansanvalistukseen. Kansalaisia haluttiin sivistää.
Voit hakea Kysy...
Suomen Kelloseppäliiton mukaan mainoksissa ym. vastaavissa kellojen viisarit ovat todella lähes poikkeuksetta asennossa 10.10. Tämä johtuu siitä, että sen katsotaan tuovan positiivisen vaikutelman - kello ikäänkuin hymyilee!
Ja lisäksi kellotaulussa oleva kellon merkki tms. näkyy selvemmin.
Turun kaupunginkirjaston varastosta löytyy Kennedyistä teos nimeltä "Kennedyt" (toimittaja Palmen) vuodelta 1968. Myös Rose F. Kennedyn kirjasta "On aika muistella" (vuodelta 1974) löytynee tietoja Kennedyn suvusta. Jälkimmäinen kirja on tällä hetkellä hyllyssä pääkirjastossa ja Martin kirjastossa. Varastossa olevaa kirjaa voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta ja sen saaminen kestää pari päivää.
Rockefellereistä ei löytynyt suomeksi muuta kuin John D.Rockefellerin teos "John D. Rockefellerin muistelmia", joka on ilmestynyt jo vuonna 1909. Sekin on varastossa ja sitäkin voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta.
Seuraavilta verkkosivuilta löytyy laaja-alaisesti tietoa lähinnä Saharan eteläpuolisista maista eri aikakausina Etelä-Afrikkaan suuntautuneesta siirtolaisuudesta, sen syistä ja seurauksista.
http://www.migrationinformation.org/Profiles/display.cfm?id=131
http://www.queensu.ca/samp/transform/Crush.htm
http://www.migrationinformation.org/Feature/display.cfm?id=251
http://pum.princeton.edu/pumconference/papers/1-Posel.pdf
http://www-sul.stanford.edu/depts/ssrg/africa/rsa.html
http://www.gksoft.com/govt/en/za.html
http://www.statssa.gov.za/
http://www.gov.za/
Venerekisteri löytyy maistraatien internetsivun kautta
http://www.maistraatti.fi/
Siellä on mm. moottorivenerekisterin tietopalvelu.
Myös Tullin tuontitilastot antavat kuvan perämoottoreiden myynnistä, vaikkakin karkealla tasolla. http://www.tulli.fi
Tullin tilastopalvelu:
http://www.tulli.fi/fi/05_Ulkomaankauppatilastot/09_Tilastopalvelu/inde…
Merja ja Marvi Jalon Pappilan ponitytöt -sarjaa julkaisee Kustannusosakeyhtiö Tammi http://www.tammi.fi/index.html . Tammen lasten- ja nuortenkirjaosastolta kerrottiin, että tällä hetkellä sopimusta jatko-osien kirjoittamisesta ei ole tehty.
Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/X löytyy lapsille tarkoitettuja tietosanakirjoja sanahaulla tietosanakirjat lastenkirjallisuus
Eläinkirjojen kohdalla kannattaa hakea esimerkiksi seuraavasti:
villieläimet lastenkirjallisuus
kotieläimet lastenkirjallisuus
tai sitten ihan eläimen nimellä.
Tässä vielä muutama luontoaiheinen kirjasarja:
Maailma tutuksi
Tullaan tutuksi
Elävä luonto
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydy tarkempia tietoja. Ei edes Contemporary authors -tietokannasta.
Hän on syntynyt vuonna 1939.
Lähde: http://www.locusmag.com/index/b209.html
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo
Unissakävelijä
Kehtolaulu
Kielletty puutarha
Kirjastoissa on kaksi arkkitehtuurin englanti-suomi sanakirjaa. Molemmat on tehnyt John Methue. Ne ovat Architectural & building glossary English – Finnish (1999) ja Englantilais-suomalainen arkkitehtuuri- ja rakennussanasto (1975).
Uudempi kirja on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa (sitä ei lainata, vain käsikirjastokäytössä) ja Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa Espoon Otaniemessä (lainataan). Vanhempi kirja on myös Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa, mutta kirjasto on remontin takia suljettu syksyyn asti. Tämäkin kirja on vain käsikirjastokäytössä. Järvenpään kirjastossa kirjoja ei ole.
Yhtenä kirjana ei löytynyt Sarvvikin (Sarfvikin) historiaa. Kirkkonummen kirjastossa (http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto ) on Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen kotiseutuarkisto (Kyrkslätts hembygdsföreninges hembygdsarkiv, yhdyshenkilönä Ingalill Ihrcke-Åberg (puh. 050 353 0297)). Kirkkonummen kirjastosta kannattaa varmasti kysyä myös Kirkkonummen historiaa käsitteleviä kirjoja. Tämä edellyttää matkaa kirjastoon, koska kirjojen tiedoissa luettelossa ei mainita tarkkaa sisältöä.
Espoon Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362 ) on myös Kirkkonummi-kirjoja, esim. Sigbritt Backman: Vanha Kirkkonummi. Julk. Kyrkslätts hembygdsförening, 2006.
Leppävaarassa on myös luettelo vanhoista...
Sopranosin ensimmäisen tuotantokauden ensimmäinen DVD on ehditty luetteloida kirjaston tietokantaan, mutta valitettavasti itse DVD-levyä ei ole kuitenkaan onnistuttu saamaan kirjastojen kokoelmiin ainakaan toistaiseksi, päinvastoin kuin sarjan muita osia. Varauskaan ei siksi onnistu, koska ko. DVD:tä ei vain vielä ole missään HelMet-kirjastossa.
Tv-sarjan muita osia eli DVD-levyjä Sopranos 2 - Sopranos 6, jotka sisältävät ensimmäisen tuotantokauden jaksot 3-13, on HelMet-kirjastojen kokoelmissa, joten noiden muiden Sopranos sarjan ensimmäisen tuotantokauden DVD-levyjen varaaminen pitäisi onnistua HelMet-järjestelmän kautta.
HelMet-tietokannassa näkyy teoksen saatavuustiedoissa, minkä HelMet-aluen kirjastoissa teosta pitäisi olla. Joissain...
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
Kysymyksestänne ei selviä etsittekö lauluun nuottia vai äänitettä, mutta tässä hiukan tietoa kappaleesta, jota mahdollisesti etsitte.
Annaliisa Vähäkainu on julkaissut cd-levyn "Löysin tien", jossa on Tuomas Laadun säveltämä laulu "Äidilleni". Tämä levy löytyy Frank-monihaun mukaan vain Imatran kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista.
Nuottia en olemassa olevilla tiedonhakuvälineillä löytänyt kirjastojen kokoelmista.
Tuomas Laatu on Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kanttori, joten parhaan tiedon asiasta saatte varmaankin ottamalla yhteyttä suoraan tekijään, puh. 050-4334823 tai sähköposti: tuomas.laatu@tampere-evlsrk.fi
Kysymyksessä kuvailtu kirja muistuttaa kovasti aikaisemminkin näillä sivuilla jäljitettyä Warren Murphyn ja Molly Cochranin kirjaa Temppelikoirat (Book Studio, 1990).
Yhdysvaltoihin ja Japaniin sijoittuvan romaanin juoni rakentuu New Yorkin mafian ja Tokion Yakuzan välisen sodan ympärille, joka saa alkunsa, kun Miles Haverfordin sisar murhataan omissa häissään ja Haverford päättää liittyä japanilaisen isoisänsä rikollisjärjestöön kostaakseen.
Lainsuojatonta tarkoittavasta ronin-sanasta tulee Japanissa Milesin kutsumanimi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=eea03ba9-4d3…
Välitimme kysymyksesi edelleen, Vehoniemen automuseolle, josta vastattiin, että ilman syvällistä tutkimusta ei kovin tarkkaa vastausta voi antaa, mutta ajovalojen tulo Suomeen voidaan mahdollisesti ajoittaa 1920-luvun alkuun. Sodan jälkeisen säännöstelyn purkauduttua alettiin Suomeen nimittäin tuoda laajemmassa mitassa amerikkalaisia autoja vuonna 1923. Yhdysvalloissa autokanta ja autoilu oli jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen kehittynyt siihen mittaan, että vaihtovalot autoissa olivat tulleet tarpeellisiksi ja näin ollen amerikkalaisissa ajoneuvoissa oli valojen vaihto vakiona.
Lähteet:
http://www.automuseo.com/
