Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Suomenhevosia oli maassamme vielä 1950-luvulla puoli miljoonaa, ja hevonen oli tärkeä
kumppani niin pelto- kuin metsätöissäkin. Hevosten määrä on nyt noin 18.500. Suomenhevosen
ratsukäyttö on peräisin armeijasta. Väriltään suomenhevonen on useimmiten rautias, mutta ruunikoita ja mustiakin esiintyy. Valkoiset merkit päässä ja jaloissa ovat yleisiä. Häntä ja harja kasvavat yleensä pitkiksi ja tuuheiksi.
Suomenhevosista on noin kolme neljäsosaa raviurheilun käytössä. Suomenhevonen on
maailman nopein kylmäveri rotu. Ori Viesker pitää hallussaan maailmanennätystä
kilometriajallaan 1.20,2. Tiedot on poimittu Suomenratsut ry:n sivuilta http://www.suomenratsut.fi/suomenhevonen/
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa myös yksityishenkilön sivuilta...
Näistä voisi olla apua:
Bitit ja pedagogiikka: tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa. Sinko, M. & Lehtinen, E. (toim.) Jyväskylä, Atena 1998.
Viherä, M-L. Digitaalisen arjen viestintä - miksi, millä ja miten? Edita 2000.
Tutkiva oppiminen :Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Hakkarainen, K et al. Porvoo, WSOY 1999.
Koivulahti-Ojala, Mervi; Atk-opettajan opas, Helsinki 2001.
Stachon, Kari; Valmisohjelmakoulutuksen orientaatioperustan peruselementtien tarkastelua. Aikuiskasvatuksen pro gradu.Tampere 1991. (Saatavana vain Hämeenlinnan OKL:sta)
Vihmalo Anneli; Toimintastrategiat ja ammattitaito tietokoneohjelmaan perehdyttäessä. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä 1987.
Kirjojen saatavuustietoja voit...
Vuonna 1994 on ilmestynyt teos Pullinen: Laila Pullinen, jossa on Rakel Liehun essee taitelijan teoksista, otteita Pullisen työpäiväkirjasta, laajahko katsaus veistoksiin ja tiivis elämäkerta. Lisäksi Pullisen näkemyksiä on teoksessa Silmän oppivuodet - ajatuksia taiteesta ja taiteen opettamisesta..(1998).
Nämä teokset löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustietoja voi katsoa Plussa-ainestohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Seuraavassa muutamia kaunokirjallisia teoksia, joiden miljöönä on Moskova :
BULGAKOV, Mihail : Saatana saapuu Moskovaan. 1976.
BULGAKOVA, Inna : Moskovan kirvesmurhat. 1994.
LIKSOM, Rosa : Go Moskova Go. 1988.
HEINÄMAA, Anna : Marian kirja. 1991.
JEROFEJEV, Viktor : Moskovan kaunotar. 1991.
JEROFEJEV, Venedikt : Moskova-Petuski. 1990.
KABAKOV, Aleksandr : Moskova -93. 1990.
KALEDIN, Sergei : Käytävä. 1991
MAKANIN, Vladimir : Lyhyet päivät. 1991.
MARININA, Aleksandra : Irina tietää liikaa. 2002.
PELEVIN, Viktor : Generation P. 2000.
SMITH, Martin Cruz : Gorkin puisto. 1981.
TOLSTOI, Leo : Anna Karenina.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Ball: Kirkas maa: miten värit syntyvät -kirjassa on myös akryylimaalien historiaa.Teoksessa mainitaan, mm. Andy Warhol, Helen Frankenthaler ja David Hockney akryylimaalareina. - Taide-lehdessä 3/97 s.52-55 on esitelty Robert Lucanderia. Lähes kaikki nykymaalarit ovat maalanneet akryyleillakin, mm. Jorma Hautala, Juhana Blomstedt, Raili Tang, Sinikka Tuominen, Liisa Rautiainen, Jukka Mäkelä.
Varsinaisia "nettikirjoja" eläinten/koirien sairauksista ei Internetistä juurikaan löydy, mutta sensijaan kylläkin runsaasti sivu(sto)ja ja artikkeleita. Koirista ja niiden sairauksista löytyy useita niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin ylläpitämiä sivustoja. Tässä niistä muutamia:
http://www.vetcare.fi/index.php?id=75
http://www.elainsairaalanystavat.com/kysy/index.asp
- kysymyksiä ja vastauksia
http://koti.mbnet.fi/tsaikkon/elainlaakarinet/
http://www.htk.fi/public/ppu/silmasairaudet.htm
http://www.htk.fi/public/ppu/Selkasairaudet.htm
http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/artikkelit.html
http://www.dlc.fi/~mattiera/terve.html
http://www.pelastetaankoirat.com/faktat_sairaudet.htm
Lisäksi eri rotuyhdistyksillä on omat...
Verotus -lehti tulee Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoihin. Kummassakin kirjastossa sitä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi viisi edellistä vuotta. Leppävaaran kirjastosta lehteä ei lainata, joten etsimänne numeron pitäisi olla aina paikalla. Tikkurilan kirjasto lainaa Verotus -lehteä. Helmet -aineistohausta näkyy onko lehti lainassa. Sivuilta löytyy myös kirjastojen osoitteet ja aukiolotiedot.
http://www.helmet.fi/
Ainakin Suomen lääkärit 1997-teos sisältää yksityiskohtaisempia tietoja Kaunistojen urasta ja oppiarvoista. Muun muassa Rikhardinkadun, Lauttasaaren ja Munkkiniemen kirjastoista teos löytyy käsikirjaston hyllystä. Netistäkin kannattaa hakea tietoa Kaunistoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nanny_Kaunisto
Kissankellon kielipulma on satu, joka on luettu Radio Suomen Pätkä, päivän tarina –ohjelmassa. Yleisradiosta kerrottiin, että ohjelman sadut ovat Ylelle kirjoitettuja, kirjoittajana ainakin tässä tapauksessa on nimimerkillä kirjoittava toimittaja. Satuja ei siis ole mahdollista ostaa kirjakaupasta, eikä myöskään lainata kirjastosta.
Kyllä Pernin lohikäärmeritarit-kirjoja löytyy englanninkielisinäkin kirjastoista.
Googlesta löytyy luettelo sarjasta sivulta http://pern.srellim.org/stories.htm
Piki-verkkokirjaston tilannetta voi katsoa sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjoittamalla tekijä-laatikkoon McCaffrey, Anne ja valitsemalla materiaaliksi kirjan ja kieleksi englannin.
Pirkanmaalta puuttuvia englanninkielisiä Pern-kirjoja löytyy
esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi/
(mm. The White Dragon ja Dragonsdawn, joita ei Pirkanmaalta löydy)
Tähän kysymykseen on jo vastattu tässä palvelussa:
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen. Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
HelMet-kirjastoista lainattuja teoksia voi palauttaa ainoastaan muihin HelMet-kirjastoihin eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteisiin.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Espoon Sellon kirjastossa ja Helsingin Kohtaamispaikalla voi digitoida omia vanhoja VHS-kasettejaan DVD-levylle. Tietoa palvelusta löytyy näiden linkkien kautta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Mikkelin musiikkiosasto vinkkaa kysyjälle sivua www.allmusic.com. Sieltä löytyy kuunneltavaksi monenlaista musiikkia.
Poímintoja:
Samanlaista musiikkia kuin Iglesias on esim. Luis Miguel.
Näitä seuraavia voisi harkita:
Pointer Sisters: I´m so excited
Survivor: Eye of the tiger ja Burning heart
Paul Oxley´s Unit : Spanish bars
Samatha Fox : Touch me
Voisiko kirja olla Jane Carruthin Seikkailu pimeässä? Kirja on alunperin julkaistu suomeksi vuonna 1978 ja vuonna 1991 uudelleen yhtenä tarinana kirjassa Onnelliset tarinat. Onnelliset tarinat -kirjan tekijäksi on merkitty Tony Hutchings, joka on kirjan kuvittaja.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa, mutta kaukolainaamalla kirjan muualta Suomesta voit saada sen luettavaksesi. Ainakin Onnelliset tarinat -kirjaa löytyy vielä joistakin kirjastoista Suomessa.
Englanninkielisen alkuteoksen kansikuva löytyy alla olevan linkin kautta:
http://www.librarything.com/work/2814766
Vaikuttaa vahvasti siltä, että kyseessä on kirjeen kirjoittajan (Hilma Wiik, myöh. Arina) oma, julkaisematon tuotos.
Mikäli kyseessä on pitempi runo/loru, saattaa se löytyä kokonaisuudessaan kyseisestä kirjeestä. Julia Donnerin kirjan sivulla 46 esiintyvä pätkä "Oi terve tarhurineito, kuink ihana käy sun työs...", saatta tosin olla kaikki mitä on.
Julia Donnerin kirjan viitetietojen mukaan kyseinen kirje löytyy Kansallisarkistossa säilytettävästä Sibelius-perheen arkistosta.
Valtaosa Kansallisarkiston aineistoista on vapaasti tutkittavissa. Tässä linkki Kansallisarkiston kotisivujen osioon, jossa kerrotaan arkiston aineistojen käyttöön liittyvistä palveluista ja käytännöistä: http://www.arkisto.fi/palvelut/ensi-kertaa-arkistossa
Kyseessä saattaisi olla Ensio Seppäsen suunnittelema Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkki Savukosken Kuoskun kylässä.
Laatan teksti on seuraavanlainen:
Tämä muistokivi pystytetty 3.9.1941
partisaanien uhreiksi joutuneille
Jälkipolvet:
Älä kysy mitä maaltasi saat,
kysy sitä mitä voit sille antaa.
http://3.bp.blogspot.com/-9Dxr9we0TVA/TgMGPMyZxuI/AAAAAAAAAIs/6CI1TuIPr…
"Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkin suunnitteli professori Ensio Seppänen. Sen mahtava graniittipaasi otettiin sodanaikaisesta Salpalinjasta. Muistomerkki paljastettiin 22.7.1979. Siihen lisättiin 15.7.1994 laatta, jossa on Kuoskussa surmattujen ja sodissa 1939 – 1945 kaatuneiden kuoskulaisten nimet. Nimiä on 19. Käyntiohje: Kuoskun kylä on noin 15 km Savukoskelta Sallan...
