Kouvolan pääkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kaksi cd-levyä, joissa on Oodi ilolle instrumentaaliversiona. Kyseessä ovat seuraavat levyt: Richard Clyderman, Classic piano gala ja Paul Muriat, Classics in the air.
Muista Kymenlaakson kirjastoista löysin kaksi muuta levyä, jotka ovat nyt heti saatavana: Enkelin siivin, jossa kyseisen kappaleen esittää Nicolaus Esterhaz Sinfonia -niminen orkesteri sekä Anthony Newman, The wedding album (urkuversio).
Jos haluat käyttää erillistä huonetta työskennelläksesi rauhassa omalla läppärilläsi, voit varata huoneen, jossa on tietokone. Sinun pitää kirjautua normaalisti kirjaston tietokoneelle ja sen jälkeen voit käyttää omaa konettasi.
Kun haluat varata huoneen käyttöösi, voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon tai varata itse huoneen ajanvarausjärjestelmästä. Kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
www.lib.hel.fi
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=&lang=FI
Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Lars Huldénin runokokoelma Mellan jul och ragnarök ilmestyi vuonna 1984(Schildts). Kokoelmassa ei kuitenkaan ole yhtä yksittäistä runoa, jonka nimi olisi Mellan jul och ragnarök.
Kokoelmassa on seuraavat runot (tästä luettelosta puuttuvat kuitenkin painetussa teoksessa olevat runot ”Min fantasi flyger numera lågt, Vart tog kungsörnen vägen ja Upphovsmål).
http://www.dikter.biblioteket.se/Collection.aspx?id=2475
Pentti Saaritsa on kääntänyt Lars Huldénin runoja kokoelmaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus ja tässä teoksessa on myös 23 runoa kokoelmasta Mellan jul och ragnarök.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1757716
Muistatko miten tarkoittamasi runo alkaa.
Laitan liitteenä suomenkielisessä kokoelmassa olevien runojen...
Meidän mökki lehden palstalla on vastattu samanlaiseen kysymykseen viime kesänä. Kirjoituksen mukaan yleispätevää näädän karkotinta ei ole. Näätä ei pääse kulkemaan alle 4 cm:n aukoista, joten ainakin voisi näädän menevät aukot tukkia. Näätä on yllättävän rohkea ja mikäli se on päässyt pesiytymään vintille, kannattaa odottaa sen lähtöä metsästysretkelle ja tukkia sinä aikana näädänmentävät aukot.
Näädät saalistavat myyriä ja oraviakin. Myyräkantojen ollessa pieniä, näätä saalistaa myös lintuja, mutta sillä kelpaavat myös marjat, sienet ja hedelmät. Naaras synnyttää huhti-toukokuussa keskimäärin kolme poikasta. Näätää esiintyy kaikkialla Suomessa, etenkin seuduilla missä on suuria havu-ja sekametsiä. Sitä saa metsästää marraskuusta...
Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut vuoden 1849 Kalevalan koko tekstin netissä. Tekstistä voi tehdä sanahakuja. Kalevalan sisältö myös kuvaillaan tiivistetysti ja siitä selviää, että runoissa 8-9 kerrotaan kuinka Väinämöinen kohtaa Pohjolan neidon. Kosintaan suostumisen ehdoksi neito määrää Väinämöiselle yliluonnollisia tehtäviä.
http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Nimi on suosittu erityisesti Itä- ja Keski-Euroopassa. Unkarissa nimipäivä on 19.5., Tsekissä 18.6., Kroatiassa 13.11. ja Slovakiassa 27.11. Suomen nimipäiväkalenterissa nimeä ei ole.
Kosovosta löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston Plussa-aineistotietokannasta hakusanalla Kosovo 14 viitettä (voit selata niitä internetin kautta (http://www.libplussa.fi/).
Seuraavista teoksista voisi olla apua: Visuri, Pekka, Kosovon sota, 2000; Judah, Tim, Kosovo--war and revenge, 2000; Chomsky, Noam, Uusi sotilaallinen humanismi--Kosovon opetukset, 2000; Fredsbomber över Balkan--konflikten om Kosovo--historia, analys, debatt, 1999; Öberg, Jan, Propagandan takaa, 1999.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html) löytyy hakusanalla humanitaarinen interventio 7 viitettä. Artikkelitietokannoista Aleksi ja Arto saattaa löytyä viitteitä sopivaan materiaaliin, esimerkiksi kaupunginkirjaston...
Joensuun kaupunginkirjaston kotisivulta ( http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/ ) pääset JOKIWEB:iin, kirjaston aineistotietokantaan. Täällä on heti aluksi selitetty, kuinka voit selata, varata ja uusia aineistoa WEB:in kautta.
Varauksen tekoa ja uusintaa varten tarvitset kirjastokorttisi numeron lisäksi salasanan, jonka saat kirjastosta.
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte runon sähköpostiinne.
HELBUS eli Helsinki School of Business on Suomessa toimiva yksityinen yliopisto. Se tarjoaa maksullisia kauppatieteiden opintoja. Tutkintojen sisältö ei kuitenkaan ole samanlainen kuin Suomen valtion rahoittamissa yliopistoissa.
Suomessa yliopistoja säätelee yliopistolaki ja yliopistojen rahoitus tulee pääosin valtiolta. Valtion virallisen koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintoja ei voi ostaa tai myydä, mutta yksityiset koulutuksenjärjestäjät voivat perustaa maksullisia opinahjoja ja tarjota maksullisia tutkintoja.
Singer sewing machine serial number database kertoo, että sarjanumero EC192073 kuuluu vuonna 1939 valmistetulle 201K-mallin ompelukoneelle. Valmistuspaikka on Singerin Kilbowien tehdas Clydebankissa Skotlannissa.
Singerin ompelukonemalleista ja sarjanumeroista löytyy lisätietoja mm. näistä linkeistä:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
https://www.yumpu.com/en/document/read/28131279/singer-sewing-company-e…
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Päivämääräraja (International Date Line) sijaitsee teoriassa Greenwichin halki kulkevan nollameridiaanin vastapuolella maapalloa, mutta käytännössä se on hyvin mutkainen. Suurelta osin se kuitenkin kulkee 180. pituuspiiriä pitkin. Ensimmäisenä vuorokausi vaihtuu Kirimatin saarella.Lähteet ja lisätietoaYle: Grafiikka: Vuosi vaihtuu ensin Kiritimatilla – viimeisenä nokitiiroilla https://yle.fi/a/3-6995248Yle: Maailmassa on useita outoja aikavyöhykkeitä – syyt ovat usein poliittisia, mutta taustalla on myös turismin edistämistä https://yle.fi/a/3-10421886Time and date: https://www.timeanddate.com/time/dateline.htmlBritannica: International Date Line https://www.britannica.com/topic/International-Date-LineWikipedia: Päivämääräraja https://fi....
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurinen kirjaston sivuilla on koottu tietoa Iranista http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/iran.htm
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Libplussasta http://www.libplussa.fi/ löytyvät seuraavat teokset Maailma tänään Osa: [15], Lähi-itä. Bonnier, 1999. Leitzinger, Antero: Kurdistan Ulkomaalaisvirasto, 1999. Matkalla entisaikain Persiassa VIDEOKASETTI.
Maailmanympäri.net sivuilta http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?iran.html tiiviissä muodossa historiaa, merkittävät luonnonvarat, kasvillisuus sekä ajankohtaiseta tietoa.
Kylläpä esitit vaikean kysymyksen. Lisäksi kysymyksesi voi tulkita kahdella tavalla: tarkoitatko ranskalaisten matkailua ulkomaille vai muunmaalaisten matkailua Ranskaan? No, niin tai näin, tieto tuntuu olevan kiven alla.
Suomalaisten matkailusta eri kohdemaihin löytyy jonkin verran tilastotietoa (mutta ei tietenkään kovin kaukaa historiasta; kuinkahan laajaa ajallista perspektiiviä etsit?) Esim seuraava tieto löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Matkailutilasto 2002:
Tilauslennoilla Suomesta matkustaneet... 1994-2001:
Ranskaan: 1994 10236; 1995 3102; 1996 10844; 1997 6017; 1998 1474; 1999 8124; 2000 2973; 2001 3778.
Samoin Tilastokeskuksen julkaisusta Suomalaisten matkailu 2001 löytyy erilaisia tilastoja kohdemaittain, mm. tietoa matkojen...
