Sovitin = adapteri. Kahden suoraan yhteensopimattoman laitteen (esim. kahden tietokoneen tai tietokoneen ja kirjoittimen) väliin kytketty laite, joka tekee laitteiden välisen yhteistoiminnan mahdolliseksi (esim. liitäntäkortti). Myös: liitäntään käytetty pistoke.
Sovitin = lisälaite, joka tekee laitteen liitäntäkelpoiseksi toiseen laitteeseen. Vrt. liitäntä, tv-sovitin.
Liitäntä = kahden laitteen, tietojärjestelmän tai moduulin välinen fyysinen tai abstraktinen kosketuspinta sekä niiden välistä yhteyttä tai viestintää koskevat sopimukset tai käytännöt. Vrt. avosysteemien liitäntämalli, CAMAC, CGI, rajapinta, RS-232C-liitäntä, SCSI-väyläliitäntä, sovitin.
Liitäntäkortti = piirikortti, jota käytetään liitettäessä esimerkiksi oheislaite...
Tolkien: The Lord of the Kings 1-3 on ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa äänikirjakasetteina. Lähimmän kirjastosi kautta voit saada ne kaukolainaksi.
Internetissä ei todellakaan ole oikein mitään Risto Karlssonista. Edes WSOYn, eli Karlssonin teosten kustantajan, sivuilta ei ole kirjailijan tietoja. Eikä Karlsson ole ehtinyt mukaan myöskään suomalaisia nykykirjailjoita esittelevään tietokantaan Sanojen aikaan http://kirjailijat.kirjastot.fi .Siispä ei auta mikään muu kuin suunnata lähimpään kirjastoon.
Sieltä etsit käsiisi kirjan Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, julkaistu 1997). Kirjassa on esitelty niin kirjailija itse kuin myös hänen teoksiaan. Jos ei kyseinen juttu riitä pyydä kirjastosi tietopalvelua tekemään artikkelihaku. Näin saat selville missä lehdissä ja koska on ollut joko juttuja kirjailijasta tai arvosteluja hänen teoksistaan.
Muuten,...
Giovanni Pascolin runoja on suomennettuna ainakin Aale Tynnin toimittamassa teoksessa Tuhat Laulujen vuotta, Kaarlo Sarkian Koottujen runojen lopussa sekä Maailmankirjallisuuden kultaisessa kirjassa (osa 6). Monet niistä olivat Elina Vaaran suomentamia, säkkipillirunoa niissä ei kuitenkaan ollut. Olisikohan se aikoinaan ilmestynyt jossakin lehdessä?
Säkkipillirunon nimi voisi olla italiaksi La pecorella smarrita (eksynyt lammas?) , siinä nimittäin esiintyvät sanat cornamusa ja zampogna, jotka molemmat tarkoittavat jonkinlaista säkkipilliä.
http://www.atuttascuola.it/scuola/biblioteca/nuovi_poemetti.htm
Kuvauksesi sopii teokseen Odotus, jonka on kirjoittanut kiinalainen Ha Jin. Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 2000. Saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista saa selville Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/ löytyy seuraavia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä:
DIECKMANN, Maijaliisa
Rohkea nainen : viisautta ja pitkää ikää.2005
KOSONEN, Ulla
Koulumuistoja naiseksi kasvamisesta. 1998
Suomalaisen naisvoimistelun jäljillä : seminaarisarja
Osa 1 ja 2. 2003, 2004
REHUNEN, SEPPO
TERVEYS JA LIIKUNTA. 1997
TERVEYSLIIKUNTA : fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä / toimittajat: Mikael Fogelholm, Ilkka Vuori Helsinki : Duodecim : UKK-instituutti, 2005
HAASTEENA huomisen hyvinvointi : miten liikunta lisää mahdollisuuksia? : liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II : tutkimuskatsaus / toimittanut Mari Miettinen. 2000
ARJEN SÄIKEET : AIKAKUVIA ARKIELÄMÄÄN, SIVILISAATIOON...
Suomeksi löytyy vain Karin Tillischin Shadow - varjoista tähtiin -kirja. - Karin Tillischin tavoittaa sivuilta http://www.shadow-show-team.com/index_2.php .
Parkour on niin uusi liikunnanlaji, että kovin paljon siitä ei kirjallisuutta vielä löydy.
Kirjoja, joissa kerrotaan mm. parkourista löytyi vain yksi, Heikki Roiko-Jokelan toimittama Alussa oli vesi -teos (2006).
Jyväskylän yliopistossa on tehty aiheesta gradu: Varonen, Perttu, Parkour - nuoret liikkeelle (2004).
Ruth Rendellin romaanissa Hepokatti (2006) kerrotaan katoilla kiipeilevistä nuorista.
Lehtiartikkeleita löytyy hakusanalla parkour useita, Arto-tietokannasta kolme ja Aleksi-tietokannasta seitsemän. Arto ja Aleksi ovat käytettävissä vain kirjastoissa, joten sinun kannattaisi käydä kirjastossa selaamassa niitä.
Internetissä on myös lukuisia parkour-aiheisia sivustoja, esim. www.parkour.fi .
Suomen suurin tietosanakirjasarja on vuosina 1960-1966 ilmestynyt Uusi tietosanakirja, jossa oli 24 osaa, 12 590 sivua, 130 500 hakusanaa ja noin 125 000 hakemistohakusanaa. Kirjaan ilmestyi v. 1972 kaksi täydennysosaa. Hyllytilaa sarja vaatii n. 107 cm (täydennysosat eivät ole tässä mukana). LÄHDE: Suomalainen tietosanakirja 8, s. 93.
Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta teoksesta Runojen kirja: neljä vuosisataa suomalaista runoutta. Frank-monihaun mukaan runoteos kuuluu myös Joroisten kirjaston ja muiden Savotta-kirjastojen kokoelmiin.
Kysymys on tavattoman laaja: tapoja ja syitä käyttää Internetiä on kovin monenlaisia. Eri kannalta aihetta tarkastelevia teoksia ja artikkeleita on kirjoitettu paljon. Parhaan tuloksen saat luullakseni yliopistojen tietokanta Lindan kautta. Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien kirjastojen verkossa (https://finna.fi Hyviä hakusanoja ovat esim. internet, verkostoituminen, sähköinen asiointi. Alla on muutamia teoksia aiheesta. Monet niistä ovat suoraan verkosta luettavissa (elektroninen aineisto).
- Att skapa lärgemenskaper och mötesplatser på nätet / Ove Jobring, Urban Carlén & Josefin Bergenholtz (red.) (2006)
- Kansalaisesta e-kansalainen : tilastotutkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja...
Varsinaista tietokirjallisuutta näin spesifistä aiheesta en löytänyt. Voisit tutkia Kuluttajatutkimuskeskuksen Kultu-tietokantaa http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/index.phtml?s=5 . sinne on kerätty erilaisia testitutkimuksia. Hakutermeinä (muissakin tietokannoissa hakiessasi)voit käyttää asiasanoja sukat, vaatteet, pukineet, urheiluvaatteet, vapaa-ajanvaatteet.
Kultu-tietokannasta ja kirjastoissa käytössä olevista lehtitietokannoista Aleksi ja Arto löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet: Sukat vaeltajalle. Erä 1999:10B ; Viljanen Jukka: Juoksukenkien kumppanit. Juoksija 2007:6 ; Kunnollisilla asusteilla juoksulenkki sujuu vaivatta. Kuntoplus 2006:14 ; Sukkatesti: likaisen työn tekijät (sarja retkitesti). Retki: Finnish outdoor...
Rahojen arvosta saa tietoja esim. seuraavista lähteistä: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, Hki 2004 ja Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998 : keräilijän opas, Hki 1988 . Kirjoja voi kysyä lähimmästä kirjastosta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kannattaa myös katsoa kirjoittamalla hakukenttään sana raha tai rahat. .Lisäksi tietoa voi saada Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.snynumis.fi/
Sören Olsson elää ja kirjoittaa edelleen. Hän on 43 -vuotias, perheestään hän ei kerro, mutta hän kävi peruskoulun ja lukion yhteiskunnallisen linjan Karlskogassa, kaupallisen linjan aikuislukiossa, oli töissä kaupassa, vanhainkodissa, opettajana. Hän on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1987. Sören asuu Örebrossa ja hänellä on kirjoituskämppä Movikenissä.
Olen referoinut nämä tiedot sivulta http://www.soren-anders.se/item.aspx?id=358
Suomeksi Sören Olssonista löytyy tietoja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia, jonka löydät oman kuntasi kirjastosta
Aivan oikein, Kansalliskirjasto (osa Helsingin yliopiston kirjastolaitosta, entinen Helsingin yliopiston kirjasto) kerää edelleen pienpainatteita, joiksi exlibriksetkin luetaan.
Exlibristä tulee toimittaa kaksi kappaletta. Lähetyksen mukaan tulee liittää kaksi lähettäjän täyttämää vapaakappaleiden lähetysluetteloa, joista toisen kirjasto sitten lähettää luovuttajalle kuitattuna takaisin. Lomakkeessa tulee olla lähettäjän yhteystiedot, tuotteen valmistusajankohta, lyhyt kuvaus itse tuotteesta ja alla lähettäjän allekirjoitus. Lähetysosoite on
Kansalliskirjasto /Vapaakappaletoimisto
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Kansalliskirjaston vapaakappaletoiminnasta kerrotaan tarkemmin osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/...
Tilastokeskus julkaisee esimerkiksi seuraavia tilastoja, joista voi selvittää ei ammattien ja alojen palkkausta.
Julkisen sektorin palkat. 2008, Tilastokeskus, 2009.
http://www.helmet.fi/record=b1911344~S9*fin
Yksityisen sektorin palkat. 2008, Tilastokeskus, 2009.
http://www.helmet.fi/record=b1918697~S9*fin
Palkkatietoja on myös Tilastokeskuksen sivuilla.
http://www.stat.fi/til/pal.html
Tilastokeskuksen PX-Web tietokannoissa voit tehdä hakuja valitsemalla eri muuttujia. http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp
Lisää palkkatietoja.
Kunnallinen työmarkkinalaitos:
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=F2B32AF071AC4F7090DCE4F131A…
Teknillinen korkeakoulu / urapalvelut
http://urapalvelut.tkk.fi/fi/tyopaikat/tyomarkkinat/...
Oulun kaupunginkirjastolle on tarjottu tähän mennessä vain paria pelimusiikkisoundtrack-albumia, joista toinen (Guitar Hero)on kokoelmissamme. Toistaiseksi albumeilla ei ole ollut meillä kysyntää, mutta otamme mielellämme vastaan hankintaehdotuksia kyseisistä levyistä asiakkailtamme. Hankintaehdotuksia voi tehdä kirjaston kotisivulla olevalla lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/hankintaehd.html tai kirjastossa.
Elämäkertojen kirjoittamiseen voisi löytyä apua Marija Vanttin kirjoittamasta kirjasta Totta ja tarua (2010). Sukututkimukseen perehtymisen voi aloittaa esim. Sukututkimuksen käsikirjasta (2009), jonka kirjoittajat ovat Huovila, Liskola ja Piilahti. Myös Suomen sukututkimusseuran sivuilla on paljon hyödyllisiä neuvoja ja lähteitä.
Koska tarkoituksena on tutkia tavallisten naisten elämää, myös seuraavista muistitiedon käyttöä ja tutkimusmetodeja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Ukkonen: Menneisyyden tulkinta kertomalla (SKS, 2000)
Muistitietotutkimus (SKS, 2006)
Suomen sukututkimusseura: http://www.genealogia.fi/
Sarjakuva on juonellinen piirroskuvasarja, johon tavallisesti liittyy teksti (Kielitoimiston sanakirja). Sarja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Sana on mitä ilmeisemmin vanha ja omaperäinen. Kuva-sana on vanha germaaninen laina. (Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005)
On olemassa moniosainen kirjasarja Suomen rintamamiehet täydennysosineen. Sarja on jaettu divisioonittain, eli pitäisi tietää mihin divisioonaan kyseiset henkilöt ovat kuuluneet, jotta voisi etsiä heistä tietoja. Lisäksi on olemassa kirja Isojoki sodan ja rauhan vuosina: talvisodan ja jatkosodan matrikkeli, mutta ikävä kyllä sitä ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa.
