Kosovosta löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston Plussa-aineistotietokannasta hakusanalla Kosovo 14 viitettä (voit selata niitä internetin kautta (http://www.libplussa.fi/).
Seuraavista teoksista voisi olla apua: Visuri, Pekka, Kosovon sota, 2000; Judah, Tim, Kosovo--war and revenge, 2000; Chomsky, Noam, Uusi sotilaallinen humanismi--Kosovon opetukset, 2000; Fredsbomber över Balkan--konflikten om Kosovo--historia, analys, debatt, 1999; Öberg, Jan, Propagandan takaa, 1999.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html) löytyy hakusanalla humanitaarinen interventio 7 viitettä. Artikkelitietokannoista Aleksi ja Arto saattaa löytyä viitteitä sopivaan materiaaliin, esimerkiksi kaupunginkirjaston...
Vauva alkaa erottaa värejä kuuden viikon ikäisestä. Ensimmäiset värit ovat punainen ja vihreä. Neljän kuukauden ikäinen vauva erottaa myös sinisen ja keltaisen, ja puolivuotiaana värinäkö on jo täysin kehittynyt. Tiedot löytyvät Kaksplus-lehden artikkelista 21.10.2015, joka on luettavissa myös verkossa. Artikkelia varten on haastateltu silmätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Markku Leinosta silmätautien klinikalta:
https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-vauvan-nako-kehittyy/
Lastenpuoti Onni-Ilonan sivuilla on myös koottu tietoa vauvoista katselijoina mm. otsikon Vauva ja värit alle Sen tiedot poikkeavat hiukan Kaksplus-lehden artikkelin tiedoista. Onni-Ilonan sivuston tiedot pohjaavat laajaan...
Gerald Durrellin kirjasta The Talking Parcel , joka on julkaistu myös nimellä The Battle for Castle Cockatrice, on tehty animaatioelokuva nimeltä The Talking Parcel vuonna 1978. Suomenkielinen nimi on Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki. Olisiko tämä etsimäsi? Alla linkki elokuvatietokanta IMDB:n sivuille, jossa on tietoa elokuvasta, sekä hakupalvelu Finnan sivuille:
https://www.imdb.com/title/tt0330963
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121546
Elokuva on mahdollisesti ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Poistetusta aineistosta ei ole luetteloa, eikä kirjastokortinkaan kautta ole mahdollista löytää näitä vanhoja lainoja.
Tarkoitat ilmeisesti kaunokirjallisia teoksia, joilla on enemmän kuin yksi tekijä. Tietokirjallisuudessahan on yleistä, että teos syntyy usean tekijän yhteistyön tuloksena. Monen kirjoittajan teokset eivät ole epätavallisia kaunokirjallisuudessakaan. Itse asiassa monet renessanssiajan näytelmistä ovat enemmän kuin yhden tekijän luomuksia.
Myös romaanikirjailijat ovat tehneet yhteistyötä stimuloidakseen luovuuttaan, halusta työskennellä ystävän kanssa tai koemielessä. Kokeellisia romaaneja on kirjoitettu jopa yli sadan kirjoittajan yhteistyönä. Kirjoittajat ovat voineet kirjoittaa ovat voineet kirjoittaa aivan eri osia kirjasta löyhän kokonaiskäsityksen puitteissa tai sitten tehneet läheistäkin yhteistyötä, jossa toinen osapuoli on...
Tdetaan, että juliaaninen kalenteri on peräisin Roomasta. Ajanlasku pohjautuu aluksi kuunkiertoon maapallon ympäri, sittemmin aurinkovuodeen joka oli silloin jo 12 kuukautta, mutta jotta voitiin päästä vuodenaikojen kanssa yksiin, jouduttiin joka toiseen vuoteen lisäämään aina karkauskuukausi. Aluksi päiviä oli vain 354 vuorokautta. Tämä kävi pidemmän päälle roomalaisille liian sekavaksi, ja he päättivät pidentää vuotta 365 päivään, johon lisättiin joka neljäs vuosi karkauspäivä. Tämä muistuttikin egyptiläistä kalenteria. Se, miksi vuosi alkaa tammikuun ensimmäinen päivä, lähti siitä, kun roomalaiset vaihtoivat konsulien viran alkamispäivän maaliskuusta tammikuun ensimmäiselle päivälle. Lisää tietoa löytyy linkeistä.
https://fi...
Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all
Videon saa jakaa/linkittää, mutta sitä ei saa kopioida esimerkiksi omalle koneelleen. Linkittäminen tulee tehdä hyvän tavan mukaisesti ja siten, että käyttäjä huomaa selkeästi siirtymisen toiseen aineistoon. Videon tekijällä tietenkin on tekijänoikeudet tekemäänsä lauluun.
Jos video on merkitty CC BY ‑lisenssillä, säilyttää sen tekijä tekijänoikeudet ja muut voivat käyttää teosta käyttöluvan ehtojen mukaan.
Lisätietoa:
Tekijänoikeus.fi: Usein kysyttyä
Tekijänoikeudet - YouTube
Tiedeyhteisössä tämä niin kutsuttu simulaatioteoria ei ole teoreettisesta kiinnostavuudestaan huolimatta saanut juurikaan kannatusta. Teorian suurimpana ongelmana näyttää olevan paitsi se, ettei sitä voida todistaa, myös se tieteellisesti perusteltu otaksuma, ettei minkäänlaisen tietokoneen laskentateho kykenisi vastaamaan eksponentiaalisesti kasvavaan prosessoreiden, muistin ynnä muun tarpeeseen, joka näin vaativassa simulaatiossa väistämättä tulisi vastaan. Niinpä todellisuutemme simulointi näyttäisi olevan jo periaatteellisella tasolla mahdotonta.
Simulaatioteoriaan uskomiseen ei ole esimerkiksi Harvardin yliopiston teoreettisen fyysikon Lisa Randallin mukaan mitään syytä. Hänen mukaansa todennäköisyys sille, että eläisimme...
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi...
Kirjoja, jotka käsittelevät Iso-Britannian sosiaalilainsäädäntöä ja sosiaalityötä, ei läytynyt Oulun kaupunginkirjastosta. Sen sijaan Aleksi -tietokannasta tulostui artikkeliviitteitä, joista muutama esimerkki:
NIKLANDER, Soila: Lastensuojelujärjestöt valvovat lapsen etua Britanniassa: satoja projekteja ja varainhankintakampanjoita. Lapsen maailma 1993, nro 5 s. 40-41
TERAPEUTTINEN hoitoyhteisö HMP Channings Woodin vankilassa. Uusi kriminaalihuolto 2000, nro 2 s. 38-41
JOUSIMA, Kaarina: Päivä lontoolaisen lastensuojelutarkkaajan elämässä. Sosiaaliturva 1985, nro 16 s. 752
TÖRRÖNEN, Marita: Vanhempien velvollisuudet ja lapsen oikeudet korostuvat Englannin uudessa lastensuojelulainsäädännössä. Sosiaaliturva 1992, nro 7 s. 4-7
Täydellisen...
Merja Jalosta löytyy tietoa mm. kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Loivamaa (1995) ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995); nettiosoitteista http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html sekä artikkeleista:
Pappilan ponitytöt kilpailussa / Merja Jalo & Marvi Jalo (Kaleva 1998-07-21, Kirja-arv.)
Vaara Raudikkotiellä (Lapset ja yhteiskunta 1988, Kirja-arv., nro 11, sivu 29)
Naamiaisratsastus (Virke 1988, Kirja-arv., nro 4, sivu 41)
Tolkien: The Lord of the Kings 1-3 on ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa äänikirjakasetteina. Lähimmän kirjastosi kautta voit saada ne kaukolainaksi.
Voit etsiä kuunnelmia Helmet -tietokannasta menemällä sanahakuun. Hakukenttään kirjoitetaan ”kuunnelmat”. Sanahaussa voit rajata haluamasi aineiston tyypin, kielen, kirjaston sekä myös ilmestymisvuoden mukaan.
Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanasta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
löytyy asiasta runsaasti viitteitä. SELMA-tietokanta sisältää viitetiedot kirjoista, artikkeleista ja aikakauslehdistä. Kannatta hakea asiasanahauilla asiasanoilla: yksilönsuoja, salakuuntelu, tietosuoja, yksityiselämän loukkaaminen. Viitteet voi järjestää aikajärjestykseen.
Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista löytyy yksityisyyden suojaa käsitteleviä hallituksen esityksiä,uusin HE 162/2003, joka käsittelee yksityisyyden suojaa työelämässä. http://www.eduskunta.fi/
Finlex-tietokannasta http://www.finlex.fi löytyy lainsäädäntöä ja oikeustapauksia, esim Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 477/2001.
Eduskunnan kirjaston osoite: Aurorankatu 6
00102 Helsinki...
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa vanhoista tapeteista, ja muutama kuvakin: Heikkinen: Verhotut seinät. Museovirasto, 2001 sekä Talo kautta aikojen. Rakentajain kustannus, 1989. Timo Niirasen kirjassa Miten ennen asuttiin on tapettien historiaa, ei juurikaan kuvia. Suomalaisista tapettimalleista ei löydy paljon enemmän kirjallisuutta yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindastakaan, ulkomaista kirjallisuutta sen sijaan jonkun verran. Muissa kirjastoissa olevaa aineistoa voi kaukolainata meidän kauttamme.
Internetin kautta löytyy tapettimalleja enemmän. Seuraaviin sivuihin kannattaa tutustua: http://www.wanhatkonstit.fi/omasivusto/wanhat_tapetit.htm ,
http://www.tapettitalo.fi/ sekä
http://www.rakennusapteekki.fi/kauppa/tuoteryhma.asp?...
Tällä hetkellä Hyperion-levymerkki julkaisee Monteverdin teosten hengellisten sävellysten kokonaislevytystä teoksilla, jotka on aikoinaan julkaistu erillisinä tai muiden säveltäjien kokoelmissa.
Tässä linkki:
http://www.hyperion-records.co.uk/
Vasemmalta pääsee kohdasta "composers" etsimään Monteverdi-levytyksiä, joista on selkeästi informoitu levyjen sisällöt ja ylhäältä voi klikata kansikuvat esiin ja yksittäisten levysisältöjen kohdalta saa kohdasta "sleeve notes" kansitekstit.
Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
