Kielitoimiston sanakirjan (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) mukaan historioitsija on historiankirjoittaja.
Wikipedia määrittelee historioitsijan henkilöksi, jota pidetään auktoriteettinä menneisyyden tutkimisessa ja historiankirjoittajana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Historioitsija
Tutkija taas on Kielitoimiston sanakirjan mukaan:
- 1. tutkimuksen tekijä; tiedemies, tieteenharjoittaja
- 2. tieteellisesti koulutettujen työntekijöiden toimeen t. virkaan liittyvä nimike vars. valtion tutkimuslaitoksissa.
Sanat ovat merkitykseltään osin päällekkäiset, mutta historiantutkija viittaa ehkä enemmän jossakin tutkimuslaitoksessa tehtävään tutkimukseen. Sama henkilö voi käsittääkseni olla molempia.
Tutkija on englanniksi "researcher",...
Valitettavasti ePressiä voi käyttää vain kirjaston tiloissa. Etäkäyttö ei ole mahdollista.
Ohessa kopio Helmetin sivuilta: ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä.
Hyvä perusteos on Anja Nysténin kirjoittama Kemikaalikimara (Teos 2008), joka kertoo erilaisista arkielämässä kohdattavissa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista. Kirja käsittelee kosmetiikan lisäksi mm. elintarvikkeita, pesu- ja puhdistusaineita ja lääkkeitä. Nystén on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on myös aiheeseen liittyvä blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.fi/).
Kosmeettisia tuotteita koskevasta lainsäädönnöstä löytyy tietoa Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/kosmetiikka.
Kirjastossamme ei ole kattavaa perinnetiedon arkistoa, mutta sellainen löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta. Seuraavan linkin avaamien yhteystietojen ja tietopalvelulomakkeen avulla voisitte kysyä asiaa sieltä.
https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/
Näsijärvi avasi Tammerkosken, uuden laskuväylän Pyhäjärveen noin 7 500 vuotta sitten.
- Siinä on koski. Käyttäkää sen voima hyväksenne! kuuluu kuningas Kustaa III sanoneen vieraillessaan Tampereella vuonna 1775.
Vielä 1800-luvulla koski virtasi vapaana, mutta 1900-luvun alussa se valjastettiin tuottamaan vesivoimaa. "Koskesta tuli virta", toteaa Risto Timonen Tapio Heikkilän kanssa toteuttamassaan kirjassa Suomalainen kansallismaisema.
1800-luvulla otetuista valokuvista, joita on nähtävissä esimerkiksi Tampereen museoiden Siiri-tietopalvelun kuva-arkistossa (http://siiri.tampere.fi/public.do), voi vielä tavoittaa aavistuksen kosken alkuperäisestä voimasta, mikäli nykyisen voimalaitoksella suljetun Tammerkosken uskominen koskeksi vaatii...
Mikäli kahden kilpailijan tulosten välillä ei pystytä löytämään eroa, jää IAAF:n sääntöjen mukaan voimaan tasapeli. Sääntö löytyy the International Association of Athletics Federations: Yleisurheilun kansainväliset säännöt –dokumentista. Dokumentti on suomennos kauden 2014–2015 säännöistä, mutta sama sääntö on voimassa myös kauden 2016–2017 englanninkielisessä dokumentissa.
Suomenkielinen dokumentti: http://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/iaafn_saannot_2014-2015…
Uusin englanninkielinen dokumentti ladattavissa sivustolta: https://www.iaaf.org/about-iaaf/documents/rules-regulations
Mikäli kaksi juoksijaa siis saisi saman ajan kilpailussa, jaettaisiin molemmille kultamitali. Wikipediaan kerätyn jaettujen mitalisijoitusten listasta...
Tiedustelin asiaa Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolta, ja minulle vastattiin, että ainakaan vielä Vantaalle ja Espooseen ei olla hankkimassa UHD Blu ray-levyjä, koska ne tarvitsevat omat soittimensa. Tilannetta kuitenkin seurataan, eli jos UHD lyö itsensä läpi formaattina asiaa mietitään uudelleen.
Oivallisimmin patriotismin ja nationalismin välisen eron on kiteyttänyt ranskalainen Guy Queguiner, jota Heikki Aittokoski siteeraa kirjassaan Kuolemantanssi : askeleita nationalismin Euroopassa: "Patriootti on ihminen, joka rakastaa maataan, mutta on avoin muille. Nationalisti on ihminen, joka rakastaa maataan, mutta haluaa käpertyä rajojen sisään, sulkea rajat muilta."
Isänmaallisuus ja nationalismi ovat kiistatta lähisukulaisia. Olennaisin ero niiden välillä lienee niihin liittyvän poliittisen ajattelun ja toiminnan lähtökohdan konkreettisuudessa: isänmaallisuuden kohteena on ainakin jossakin mielessä tarkkarajainen valtio, "isänmaa", kun taas nationalismi kohdistuu abstraktimpaan ja vaikeammin määriteltävissä olevaan,...
Vuonna 1992 ilmestyneessä teoksessa
Mether,Leif
Sukuhakemisto. - Suomen sukututkimusseura
johon on koottu kattavasti tiedot meikäläisestä sukututkimuskirjallisuudesta vuoteen 1990
viittaa Räty-suvun yhteydessä seuraaviin:
Hokkinen, Vilho
Suojärven Hokkisten suku. Liite Suojärven Hokkisten sukukirjaan. - Joensuu 1970
Manninen, Ilmari
Tietoja Rädyn suvusta
[julkaisussa Sukutukija 1921:1-2, s. 21-23]
Neuvonen, Eero K.
Uijalanrannan Neuvosen-suku 1600-luvulta nykypäiviin. - Laitila, 1973
Risku, Ahti
Kurikan Yli-Krekolassa syntyneen Jalasjärven Koskuan Kohtakankaan talollinen Johan Johaninpoika Kohtakankaan (s. 1784)(Malmberg, Yli-Krekola) perheen nimi myöhemmin Prunninmäki ja Anna Danielintytär Laulajan (s. 1781) sekä Koskuan Sillanpään...
Valitettavasti emme löytäneet runoa. Katsoimme kaikki eläinaiheiset antologiat, monien naislyyrikoiden teokset ja joidenkin miesten. Katsoimme myös isot antologiat mm. Tämän runon haluaisin kuulla. Variksista ja harkakoista löytyi paljon runoja, mutta ei mitään tähän viittaavaan.
Googlasimme myös runon sanoja eri muodoissa ja hieman muutellen, mutta emme saaneet tyydyttäviä vastauksia.
Tampereen kaupunginkirjastossa on siinä määrin niukasti aineistoa aiheesta, että suosittelun asemesta on pikemminkin lueteltava, mitä löytyy.
Baskit ja Baskimaa:
Mark Kurlansky, The Basque history of the world
Reijo Rinnekangas, Baskit
Paddy Woodworth, The Basque country : a cultural history
Baskin kieli:
Jos varsinaisia kielikursseja ei lasketa, baskin kielestä on tietoa enimmäkseen laajempien kokonaisuuksien osana - kokonaista teosta aiheesta ei omassa kokoelmassamme ole tarjolla.
George L. Campbell, Compendium of the world's languages
Andrew Dalby, Dictionary of languages
Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret
Asiaan perehtyneemmät kollegat vinkkasivat seuraavia kirjoja, joista voisit mahdollisesti löytää vastauksia:
Williams, Lisa: Sielun ikuinen elämä
Browne, Sylvia: Keskusteluja toisen puolen kanssa
Eadie, Betty J.: Valon syleilyssä
Van Praagh, James: Puhetta taivaasta
Newton, Michael: Sielujen matka: elämää elämien välillä
Alexander, Eben: Totuus taivaasta : tiedemiehen silmiä avaava kuolemanrajakokemus
Moorjani, Anita: Kuolema antoi minulle elämän : kuinka löysin itseni ja terveyteni rajakokemuksen kautta
Tiibetiläinen kuolleidenkirja : Guru Rinpochen 'Suuri Kuulemisen Tuoma Vapautuminen Bardossa' Karma Lingpan mukaan
Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: http...
Danse des sauvages on osa Jean-Philippe Rameaun oooperabaletista Les Indes galantes. Urkusovitusta tästä orkesterikappaleesta ei näytä olevan saatavissa, mutta Rameaun itsensä muokkaama kosketinsoitinsovitus lienee sovellettavissa myös uruille.
Sovitus julkaistiin nimellä "Les sauvages" nuottikokoelmassa Nouvelles suites des pieces de clavecin. Erillisenä Les savages on mm. nuottikokoelmassa The Library of Baroque Music, Amsco 2015, ISBN 9781783052530.
Koska Rameaun (1683-1764) laatima sovitus on tekijänoikeudellisesti vapaa, sen saa kätevimmin verkosta:
http://www.mutopiaproject.org/ftp/RameauJP/sauvages/sauvages-a4.pdf
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
Mummulan mieleenpainuva ja koskettava kirja on ollut toinen Arthur S. Maxwellin neljästä suomenkielisestä Onnen päiviä -kertomuskokoelmasta, jotka ilmestyivät Suomen adventtikirkon omistaman Kirjatoimen kustantamina vuosina 1960-71.
Kysymyksessä mainitut Onnen päiviä 2 -kirjan nimettömiksi jääneet tarinat ovat Leena ja liimapullo sekä Kerro aina äidille.
Ensimmäisen Onnen päiviä -kokoelman esipuheessa kirjoittaja kuvailee kirjaansa näin: "Valmistellessani tätä kirjaa olen pitänyt kahta periaatetta tärkeänä: ensiksi -- että kertomusten tulee olla tosia, ja toiseksi, että jokaiseen kertomukseen tulee sisältyä jokin opetus, joka voisi auttaa lapsen luonnetta kehittymään puhtaaksi ja voimakkaaksi."
Teksti nykyisen virsikirjan virteen 563 Ilta on tullut, Luojani oli alun perin yksisäkeistöinen. Tämä englanninkielinen lasten iltarukous ilmestyi tuntemattoman suomentajan kääntämänä vuonna 1860 Rietrikki Polénin toimittamassa lastenlehdessä Varpunen, jossa se kuului näin:
Levolle laskeun, Luojani, / ole armias suojani, / sijaltani jos en nousisi, / ota taivaaseen tykösi.
Sofie Lithenius sävelsi rukouksen 1890-luvulla. Edelleen yksisäkeistöisenä se liitettiin Pyhäkoululauluja-valikoimaan vuonna 1912 ja Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1920 tällaisena:
Levolle lasken, Luojani, / Armias ole suojani, / Jos sijaltan' en nousisi, / Taivaaseen ota tykösi!
Kolmisäkeistöiseksi laulun laajensi todennäköisesti Aune Krohn, joka samalla myös...
Kappaleen nimi on "Tuulen soitto" ja esittäjän nimi on Harri Nuutinen. Laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittanut Helka Hynninen. Se löytyy Harri Nuutisen lp-levyltä "Ruusu ystävälle" (EMI 06238379, 1980). Sen on levyttänyt myös Vuokko Piironen. Hänen esityksensä löytyy äänitteeltä "Porompo'n-peroporom" (Peel-Records, 1984, PLL16 LP, PLC16 C-kasetti).
”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella...
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
