Jokainen Down-lapsi ja aikuinen kehittyy omaan tahtiinsa. Ylioppilastutkinnon suorittamista tai ajokortin suorittamista ei liene tilastoitu tältä kannalta.
Verneri.net-sivustolla, joka on verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta, kerrotaan, että pojat ja miehet, joilla on Downin syndrooma ovat steriilejä, mutta tytöt ja naiset eivät ole. Downin oireyhtymä johtuu naisen munasolujen jakautumisessa tapahtuneesta häiriöstä, joka ei ole periytyvä.
Alla lisää tietoa Verneri.net-sivustolta:
http://verneri.net/yleis/downin-periytyminen
http://verneri.net/yleis/murrosika-down
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
...
Itse en ole kuullut tällaista ilmaisua kuin "sivistynyt kieli", mutta usein varsinkin vanhemmassa kirjallisuudessa puhutaan "sivistyskansoista" ja "sivistyskielistä". Näillä ilmaisuilla on tarkoitettu lähinnä eurooppalaisten pitkään harrastamaa näkemystä, jonka mukaan Euroopan suuret maat (Saksa, Englanti, Espanja, Italia ja Ranska) ovat jollain lailla muuta maailmaa "sivistyneempiä" ja vastaavasti näissä maissa puhutut kielet "sivistyskieliä". Näkemys on kuitenkin täysin subjektiivinen, koska ei ole mitään objektiivista tapaa verrata eri kulttuurien "sivistyneisyyttä". Jyrkästi ilmaisten "sivistyskieli" on eurooppakeskeisen ajattelun synnyttämä historiallinen vääristymä, jolla ei ole mitään (kieli)tieteellistä perustaa. Monet ei-...
Selasin Eeva Kilven runokokoelmia, mutta en äkkiseltään löytänyt tuon nimistä tai tuolla lailla alkavaa runoa sieltä. Voisikohan kysymyksessä olla Maaria Leinosen runo, joka alkaa Aamu on kirkas, väkevä päivä...?
Kovin paljon lisää tietoa emme onnistuneet hänestä löytämään. Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot, Kirjasampo-palvelun kautta hiukan lisää tietoa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/karl%20von%20schoultz
Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa on muutaman rivin arvostelut nuortenromaanista Anita, mustalaistyttö ja Vaihteeksi Varsovassa -tietokirjasta (vuoden 1960 luettelosta).
Vuoden 2013 Rauhanturvaaja-lehdessä on artikkeli hänestä. Lehteä tai artikkelia voit kysyä kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Elokuvatietokanta IMDb:n mukaan hän on myös käsikirjoittanut lyhytelokuvan Romaani romanssi (1959):
https://www.imdb.com/title/tt1587262/?ref_=nm_flmg_wr_1
Vanamo-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat romaanit, jotka jollain tavalla käsittelevät aiheita psykoterapia ja/tai trauma: Pystynen, Tiina: Häpeähäkki: romaani mielenpimennoista, Vainio, Tuomo: Lasinen vankila, Hage, Rawi: Torakka, Ullmann, Linn: Aarteemme kallis, Giordano, Paolo: Alkulukujen yksinäisyys, Barker, Nicola: Apposen avoinna, Kallio, Helena: Ennen kuin sielu puutuu ja Denker, Henry: Paluu elämään. Sinua voi ehkä kiinnostaa myös Kata Kärkkäisen muistelmateos Tulikärpäsiä.
Mikäli haluat laajemman valikoiman kirjallisuutta, voit ottaa yhteyttä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tarjoamaan kirjallisuusopastukseen: https://www.vanamokirjastot.fi/kirjallisuus-ja-musiikkiopastus?culture=fi . Linkin takaa löydät...
Helsingin Sanomilla on muiden isojen lehtitalojen tapaan omat kuva-arkistonsa, jossa niitä alkuperäisiä valokuvia säilytetään. Normaalisti tällaiset arkistot eivät ole noin vain ulkopuolisten käytössä, mutta ottamalla yhteyttä Päivälehden arkistoon saa nopeasti tietää, mitkä kuvat ovat tutkittavissa ja ehkä ostettavissa omaan käyttöön.
Helsingin Sanomat on myös elokuussa 2017 avannut vanhat lehtensä digitaalisessa muodossa lehden "digitilaajien" ulottuville nimellä Aikakone. Digitointi on yhtä hyvää tasoa kuin Kansalliskirjaston digiarkistonkin, joskin jälkimmäisen hakuominaisuudet ovat aivan eri luokkaa. Aikakoneen digitoidut kuvat ovat rasteroituja lehtikuvia, eivät siis hyvälaatuisia originaaleja.
Useimmilla arkistoilla on...
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)...
Hei!
Tässä on sinulle linkit, joista vastauksen pitäisi löytyä:
https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/kursdata.html?identifier=24254&marketplace=24&inhibitTrade=1
https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/kurssihistoria.jsp
Felix Krohnin laulu Kaiku, op. 4, nro 3 Zachris Topeliuksen tekstiin on julkaistu vain yksittäisnuottina (Westerlund REW333) vuoden 1920 tienoilla. Lainattavan kappaleen saa Sibelius-Akatemian kirjastosta Helsingistä, yleisissä kirjastoissa sitä ei näyttäisi olevan.
Felix Krohnin musiikkia elokuvaan Linnaisten vihreä kamari ei ole julkaistu itsenäisesti missään muodossa, mutta itse elokuva on julkaistu DVD-levynä, joka löytyy ainakin HelMet-kirjastojen kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2224282~S9*fin), mutta näyttää olevan hyllyssä myös Turussa, Maskussa ja Naantalissa. Tarkat tiedot elokuvan musiikista löytyvät Elonet-tietokannasta.
Valokuvien etsiminen on todella haastavaa, ellei joku ole digitoinut vanhaa valokuvaa ja...
Helsingin Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Vanhemmat numerot ovat luettavissa mikrofilmattuina. Mikrofilmeistä voi ottaa valokopioita. Mikrofilmien lukemiseen tarkoitettu kone on varattavissa Varaamon kautta.http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010).
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Tätä fanifiktiona tuotettua kirjasarjaa näyttäisi olevan ainoastaan Kongressin kirjaston kokoelmissa Yhdysvalloissa. Sitäkään tuskin saa lainaksi. Kirjat ovat luettavissa verkossa, mutta käännöksiä niistä ei ole:
http://falloutequestria.wikia.com/wiki/Fallout:_Equestria
Tietojen saatavuus riippuu henkilöstä. Toiset kertovat avoimemmin itsestään ja toiset eivät halua tietojaan julkiseksi.
Arvonimen saajien oletetaan olevan hyvämaineisia ja nuhteettomia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Listoja arvonimen saajista kyllä löytyy.
Vuosilta 1994-2013 https://www.ilkka.fi/polopoly_fs/1.1475585.1380885155!/menu/standard/file/My%C3%B6nnetyt%20arvonimet%20vuodesta%201993.pdf
ja uudemmilta vuosilta
https://fi.wikisource.org/wiki/Tasavallan_presidentin_19.12.2014_my%C3%B6nt%C3%A4m%C3%A4t_arvonimet
http://vnk.fi/documents/10616/157731/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf/35cadf1d-ec88-40f2-81c9-3f8fb7915695/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf.pdf
http://vnk.fi/documents/10616/157731/...
Mildred J. Hillin säveltämään "Happy birthday" -onnittelulauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia kuin Sauvo Puhtilan tuttu yksisäkeistöinen "Paljon onnea" (ks. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista: https://urly.fi/WGO).
Hilkka Norkamon versiossa "Olkoon onneksi" on kolme säkeistöä. Laulu löytyy nuotista Laulukerho : 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963). Laulu alkaa: "Olkoon onneksesi, olkoon onneksesi". Toinen säkeistö alkaa: "Ilon silmillesi". Kolmas säkeistö alkaa: "Tänne ystäväsi".
Erkki Ainamon versiossa "Onneksi olkoon" on siinäkin kolme säkeistöä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Toinen säkeistö alkaa: "Nämä yrtit nyt tuo". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän...
Valitettavasti sanonnalle ei löydy alkuperää. Ainakaan näissä kirjoissa ei sanontaa mainita:
-Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2015.
-Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla. 500 sanontaa ja niiden alkuperää. WSOY. 2005.
-Meri: Sanojen synty. Gummerus. 2002.
-Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja. Otava. 1981.
-Heikura: Näissä merkeissä. Otava. 2003.
-Heikura: Samoilla linjoilla. Otava. 2004.
-Kuisma: Tupenrapinat. Maahenki. 2015.
-Päivä pulkassa, pyy pivossa. Valitut Palat. 2014.
Myöskään kahlaus netin sivuilla ei tuota tulosta sanonnan etymologiasta. Yksittäisille sanoille "jättää" ja "väli" löytyy tietoa alkuperästä, mutta yksittäiset sanathan eivät kerro kokonaisen sanonnan alkuperästä.
Helsingin Sanomat kertoo 19.11.2017 ilmestyneessä artikkelissa Rainer Steniuksen kuolleen 5.12.2014. Sen jälkeen on kestänyt 50 päivää ennen kuin hänet on löydetty.
Lisätietoja kirjasarjan Urheilun nousuja ja laskuja kuudennesta osasta Kiveenhakatut. https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää, mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut.
- Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär
- Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia
- C. S. Lewis, Narnian tarinat
- Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat
Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-6019584
Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.
