Asiassa kannattaa kääntyä Suomen kunniakonsulaatin puoleen Surinaminssa. Yhteystiedot https://um.fi/edustusto/-/asset_publisher/jFjiVZHMnmgv/contactInfoOrganization/id/118591
Mahdollisesti myös Ulkoasiainministeriö voisi auttaa. Yhteystiedot https://um.fi/yhteystiedot
Ilkka- ja Vaasa-lehtien numerot tuolta ajalta on mikrofilmattu ja niitä voi tulla Seinäjoen pääkirjastoon lukemaan mikrofilminlukulaitteella. Laitteille voi varata aikoja puhelinnumerosta 06 416 2638. Varatessa aikaa kannattaa mainita, jos tarvitsee opastusta laitteen käyttöön tai jos haluaako ottaa mikrofilmeistä kopioita.
Ellen Svinhuvudin kakku on nimitys kakulle, joka on tehty presidentti Svinhuvudin puolison idean mukaan. Kakkua voi hyvin valmistaa omaan käyttöön, mutta sen myyminen Ellen Svinhuvudin kakku - nimellä vaatii luvan. Kakun reseptejä löytyy verkosta monia. https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/89318/Ellen%20Svinhufvudin%20kakku/
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/d2bbba0f-b47e-483e-8c17-75b12d4552f6
Kakusta ja sen nimestä kerrotaan: "Ellen Svinhufvudin kakku on Ellen Svinhufvudin, Suomen kolmannen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin puolison, mukaan nimetty kakku. Ellen Svinhufvud loi myös käsitteen "Maan äiti". Hän piti erityisesti Oy Stella Konditoria Ab:n mantelimarenkikakusta ja tarjosi sitä...
Debi Gliorin satukirjassa Naulakeitto ja muita hassunkurisia satuja (Kustannus-Mäkelä 2003) on yhtenä kertomuksena Kolme pientä porsasta. Porsas Korsikärsä rakentaa taloja savesta ja heinänkorsista, Puusaparo puusta, ja Kivisorkka rakentaa vain kivisiä taloja. Lopussa susi putoaa Kivisorkan sementinsekoittimeen.
Fennica-tietokannan mukaan ainakin seuraavia Arto Paasilinnan teoksia voi etsiä espanjankielisinä käännöksinä: El bosque de los zorros (Hirtettyjen kettujen metsä) - La dulce envenenadora (Suloinen myrkynkeittäjä) - El mejor amigo del oso (Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija) - El año de la liebre (Jäniksen vuosi) - Prisioneros en el paraíso (Paratiisisaaren vangit).
Heikki Poroila
On hyvin mahdollista, että fraasiutunut -ine-komitatiivin sisältävä ilmaus "niine hyvineen" on kielemme alkuperäistä ainesta. Komitatiivi on sijana harvinainen, systemaattisesti sitä tavataan oikeastaan vain itämerensuomalaisissa kielissä. "Niine hyvineen" tulee esimerkkinä tuon tuostakin vastaan suomen ja suomensukuisten kielten komitatiivia tarkastelevissa tutkimuksissa. Käännöstutkimuksissa on käsitelty komitatiivisuutta ilmaisevia adpositioita esimerkiksi englannin ja venäjän kielissä, mutta näistäkään ei löydy selvää esikuvaa "niine hyvineen" -fraasille.
Erkki Karin Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja antaa sanonnalle merkityksen "tyhjin toimin", mutta niin kuin kysymyksessä mainitut esimerkit osoittavat, se...
Helmet-tietokannasta löytyi kaksi kirjaa hakusanoilla salakirjoitus, tiedustelu, suomi (rajattuna suomenkielisiin kirjoihin)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
tiedustelu, upseerit, Suomi tuotti enemmän osumia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
Niilo Marttinen ei esiinny tekijänä Helmet-tietokannassa.
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi pätevöidytä.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) sanoo, että "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.". Korkeakoulututkintoon kuuluu opinnäyte.
Laillistettuja kätilöitä oli 18-68-vuotiaista 4 768 henkilöä, joista 27 oli miehiä, vuonna 2015.
Lähde: Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, THL 2018.
http://www.julkari.fi/handle/10024/135915
Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Jan Westcottin Armollinen kuningatar (WSOY, 1961), romaani Henrik VIII:n viimeisestä puolisosta Katariina Parrista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9076
Skotlantilaisen Irvine Welshin tuotannosta on suomennettu viisi teosta, joista uusin suomennoskin on yli kymmenen vuoden takaa (Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet, suom. Sauli Santikko, 2007, Otava). Tällä hetkellä ei ole ennakkotietoa siitä, että Welshiltä olisi tulossa uusia suomennoksia.
Irvine Welsh Otavan sivuilla https://otava.fi/kirjailijat/irvine-welsh/
Fennica https://finna.fi
Irvinen Welshin kotisivu http://www.irvinewelsh.net/
Olisikohan kyseessä Heikki Valkaman Laserjuuri? Siinä liikutaan Japanin ohella Kreikassa ja käydään myös kreikkalaisessa luostarissa jäljittämässä vanhaa kirjoitusta, jonka avulla yritetään löytää muinainen maustekasvi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
Kiitos huomiosta.
Konsultoimme asiantuntijaa Helmet sarjakuvien valintaryhmästä.
Hän suositteli seuraavaa: "Suosittelen siirtoa suoraan aikuistenosastolle. Osa kirjastojen nuortenaineistosta sijaitsee lastenosastojen yhteydessä ja siten sarjakuvien siirto nuortenosastoille ei tässä tapauksessa ratkaisisi tätä ongelmaa. Tekisin myös Natasha ja Sammy Day sarjakuville saman siirron aikuistenosastoille. Ja sarjakuvat mitkä ilmestyvät Otavan Non Stop-sarjassa kuuluisivat aina automaattisesti aikuisten osastoille. Nämä sarjakuvat ovat aikoinaan ilmestyneet 1970-luvulla ja niiden lukijatkin ovat niitä silloin lukeneet ja lainailevat niitä nyt nostalgiamielessä itselleen."
Sellon lastenosasto siirtääkin Pikku-Piko -sarjakuvat nyt...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Paananen on luultavasti peräisin etunimestä Urbanus, jonka kansankielisiä muotoja ovat Orpana, Paanus ja Panu.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan T. I. Itkonen on liittänyt keskisuomalaisen talonnimen Paanala ja Kuusamon Paanajärven lapin ’hammasta’ merkitsevään sanaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mainitsee myös, että Pohjois-Suomen murteissa käytetään sanaa paana, jonka merkitys on ’hevosen painon kestävä kova hanki’. Se tosin saattaa olla turhan uusi skandinaavinen laina voidakseen selittää paikannimeä.
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy...
Our World in Data -palvelusta löytyy taulukko, jossa on kuolinsyyt jaoteltu. Maailmassa on vuonna 2016 kuollut tapaturmaisesti (onnettomuuksissa, henkirikoksissa, luonnonkatastrofeissa, konflikteissa sekä itsemurhien seurauksina) 4,61 miljoonaa ihmistä, https://ourworldindata.org/causes-of-death
Tuo summa jaettuna 365 päivällä antaisi tulokseksi, kuinka monta ihmistä keskimäärin kuoli päivässä vuonna 2016.
Tarkka vuosi ei selvinnyt, mutta 1990-luvulta asti ovat ylioppilastutkinto ja ammattikoulututkinto olleet samanarvoisia haettaessa korkeakouluopintoihin.
Alla tietoa Minna Vuorio-Lehden artikkelista Valkolakin hohde Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen (Kasvatus & Aika 1 (2007, s. 19-33) ja Tampereen yliopiston Aviisi-lehdestä (11/2009):
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/valkolak.pdf
https://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2009&id=f75a842
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila
