Vuoden 2016 lopussa työttömyysaste Helsingin Pasilan alueella on ollut 12.5% eli työllisyysaste on ollut 87.5%. Työttömyys on ollut alentumaan pain, joten kunhan vuoden 2017 tilastot valmistuvat, Pasilan luvut voivat näyttää erilaisilta.
Lähteet:
Minna Salorinne: Helsingin työttömyys alueittain vuoden 2016 lopussa, Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2017:5, pdf-julkaisu.
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2017-06-29/tyottomien-maara-kaantynyt-laskuun-helsingissa-tyottomyysaste-vuoden-2016-lopussa
Luettelen tässä muutamia nykykirjailijoita, joiden teoksia on käännetty englanniksi. Siihen en osaa ottaa kantaa onko saatavilla sikäläisissä kirjakaupoissa, mutta nettikirjakaupoista varmaankin pystyy tilaamaan.
Sofi Oksanen: Purge, When the doves disappeared
Tuomas Kyrö: Happy days of the Grump
Leena Lehtolainen: esim. Below the surface, Before I go (dekkareita)
Minna Lindgren: Death in Sunset Grove, Escape from Sunset Grove
Jussi Valtonen: They know not what they do (2014 Finlandia-palkittu teos)
Antti Tuomainen: Dark as my heart
Emmi Itäranta: The city of woven streets (fantasia)
Pekka Hiltunen: Black noise (jännitys)
Rosa Liksom: Compartment no. 6 (2011 Finlandia-palkittu teos)
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten...
Sarjan Kotiin takaisin (A Place to Call Home) viidennen kauden osassa seitsemän soi Frédéric Chopinin Etydi op10. Nro 3, E-duuri, joka on saanut lisänimet Tristesse (Suru) ja L'Adieu (Jäähyväiset).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Chopin
http://www.chopin.pl/chopin_start.en.html
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%89tude_Op._10,_No._3_(Chopin)
https://areena.yle.fi/1-2902367
http://www.imdb.com/title/tt6970774/
KVTES:in palkkahinnoitteluliitteen mukaan kirjastovirkailijan peruspalkka tehtävän vaativuudesta ja nimikkeestä riippuen on 2016 - 2116 €/kk. Tämän lisäksi henkilö voi saada erilaisia lisiä työkokemuksen tai henkilökohtaisen osaamisen ja taitojen perusteella.
Jokainen maksaa veroa oman veroprosentin mukaan, jonka verotoimisto on määritellyt vuositulojen perusteella. Palkasta vähennetään työttömyysvakuutusmaksu 1,9 % ja vakuutusmaksuja 6,35-7,8 %. Jos kuuluu ammattiliittoon, palkasta vähennetään myös liiton jäsenmaksu, joka vaihtelee eri liitoilla.
Verotukseen vaikuttaa myös kunkin henkilökohtainen tilanne: onko sellaisia lainoja, joiden korkomenot voisi vähentää, saako työmatkakuluja vähentää jne.
Lopullisen käteen jäävän...
Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583).
(Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9
Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.
Nykysuomen sanakirjan mukaan nakki on jo sinänsä lihatuotteeseen viittaava sana. Toisaalta puhutaan kuitenkin "nakkimakkarasta", ja nakki voidaan nähdä nakkimakkaran puhekielisenä muotona. Tältä pohjalta voisi olla mahdollista tulkita asiaa niin, että nakki viittaa enemmänkin elintarvikkeen ulkoisiin ominaisuuksiin kuin koostumukseen. Myös sanan etymologia tukee tätä ajatusta: nakki pohjautuu - ruotsin knackkorvin kautta - saksan kielen sanaan Knackwurst. Saksalainen Knackwurst on saanut nimensä napsahtavasta äänestä ("Knack"), joka kuuluu, kun makkara puraistaan poikki. Saksassa on samaan tapaan ajateltu näkkileivän (Knäckebrot) olevan itse asiassa "Knackbrot", leipää puraistaessa kuuluvan äänen mukaan,...
Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten...
Tuollaiseen tapaukseen ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/presidentinvaali/aanestaminenjaaan…. Kotona äänestäminen on mahdollista, jos äänestäjä ei ”pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia”. Silloin vaalitoimitsija saapuu kotiin, jotta äänestäminen on mahdollista.
Kotona äänestämisestä täytyy kuitenkin ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen kunnan keskusvaalilautakunnalle. Vuoden 2017 presidentinvaalissa määräaika on tiistai 16.1.2018 ennen kello 16. Ilmoitus tehdään yllä olevassa osoitteessa olevalla lomakkeella tai puhelimitse. Myös keskusvaalilautakuntien yhteystiedot löytyvät yllä olevan linkin takaa.
Etsitty laulaja saattaisi olla Jukka Törmä, ja laulu Rakastan tätä päivää Törmän ja hänen Omuna-yhtyeensä vuonna 1981 julkaistulta ensilevyltä Jukka Törmä & Omuna. Sen kertosäe on seuraavanlainen: "Tätä päivää rakastan / niin paljon / niin paljon kuin rakastaa voi".
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Jotta kysymykseen voisi vastata, täytyisi tietää, mitä kysyjä tarkoittaa sanalla "kansallismusiikki". Yleensä puhutaan "kansallislauluista" tai "kansallishymneistä", mutta ehkä kysyjä tarkoittaa "kansanmusiikkia" eli niitä musiikin lajeja, joita Sveitsin alueella on perinteisesti harrastettu.
Tähänkään kysymykseen ei ole helppoa lyhyesti vastata, koska Sveitsi jakautuu kolmeen etnisesti ja kielellisesti toisistaan eroavaan ryhmään (saksankielinen, ranskankielinen ja italiankielinen). Esimerkiksi useimmille tutut sveitsiläiset kansanmusiikki-ilmiöt kuten jodlaus ja alppitorvi ovat lähinnä vuoristoseutujen perinnettä.
Suomen kielellä ei ole julkaistu mitään yleisesitystä Sveitsin perinnemusiikkityyleistä, eikä asiasta kerrota kunnolla edes...
Tässä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä vanhimmasta nuorimpaan: Juhani, Tuomas ja Aapo (kaksoset), Simeoni, Timo ja Lauri (kaksoset), Eero
Aleksis Kiven seitsemää veljestä kuvataan seuraavissa teoksissa:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987.
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Suomen kielen sanalla silta on useita merkityksiä. Se voi yhteydestään riippuen tarkoittaa mm. jonkin esteen yli johtavaa rakennelmaa, silmälasien linssejä nenän yläpuolella yhdistävää sankojen kaarta, hampaisiin ankkuroitua kiinteää hammasproteesia tai urheiluterminä asentoa, jossa vartaloa taivutetaan kaarelle (Lähde: MOT, Kielitoimiston sanakirja).
Useissa murteissa silta tarkoittaa myös lattiaa, permantoa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö, 2000). Jouluyönä tontut siis varmaankin hiipivät varpahillaan kotikoloihinsa tuvan lattian alle.
Haminan pääkirjastossa voi tulostaa asiakaskoneilta. Tulostaminen on maksullista. Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa Haminan kirjaston asiakaskoneista ja tulostamisesta kirjastossa.
https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
https://www.kyyti.fi/palvelut/asiakastietokoneet-ja-internet-tyoasemat#
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
https://www.kyyti.fi/palvelut/maksut-hamina
Heti ensimmäiseksi suosittelisin Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarjaa (osat: Maan kätkemä, Veden vanki, Virvatulen vartijat, Tuulien taikuri), jossa on paljon Harry Potteria muistuttava asetelma mutta suomalaista mytologista taustaa. Olen itsekin pitänyt kovasti tuosta.
Toisena voisin suositella hiukan eeppisempää fantasiasarjaa: Ilkka Auerin Lumen ja jään maa -sarjaa (osat: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi). Siinä Nonna-niminen tyttö joutuu monenlaisiin seikkailuihin, ja hänelle paljastuu yllättäviä asioita hänen syntyperästään. Tuo oli ainakin minusta todella vetävä sarja ja sijoittuu Auerin luomaan fantasiamaailmaan.
Kolmanteni nostaisin esiin Sini Helmisen Väkiveriset-sarjan (osat: Kaarnan...
