Antti Hyry syntyi 20.10.1931 Kuivaniemellä ja valmistunut diplomi-insinööriksi 1958. Hän jätti kuitenkin tekniikan heti, ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja samana vuonna ilmestyi hänen esikoisteoksensa novellikokoelma Maantieltä hän lähti.
Antti Hyryn teosten keskeisenä aihepiirinä ovat lapsuus ja pohjoissuomalainen maaseutu ihmisineen. Proosatuotantonsa lisäksi Hyry on kirjoittanut myös kuunnelmia. Hyryn teoksia on käännetty ruotsin, saksan ja viron kielelle. Antti Hyry on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1963, 1966, 1969, 1975, 1987 sekä mm. Aleksis Kivi -palkinnon vuonna 1978 ja Kirkon kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980.
Teokset
Romaanit ja novellit
Maantieltä hän lähti, 1958, novelleja
Kevättä ja syksyä, 1958, romaani...
Internet-osoitteesta http://www.ksk-clausthal-zellerfeld.de/fre/bbe/jacq.html löytyi kirjailija Christian Jacqin syntymävuosi 1947. Päivämäärää ei löytynyt.
Kysymyksesi on valitettavasti esitetty ainakin minulle vieraalla kielellä, enkä löytänyt myöskään lähipiiristäni henkilöä, joka olisi kyennyt tulkitsemaan esittämäsi lauseen. Lisäksi jäi varsin epäselväksi liekö kyse lainkaan kysymyksestä, sillä en hahmottanut virkkeen lopusta kysymysmerkkiä. Myös sähköpostiosoitteesi - johon tämä vastaus on tarkoitus lähettää - olemassaolo hieman arvelluttaa minua.
Koska kuitenkin olet kipeästi tiedon tarpeessa (ethän olisi muuten kysymystä meille esittänyt) ja tasa-arvoinen muiden kysyjien kanssa yritän vastata parhaani mukaan, kenties joku seuraavista vastauksista on oikea:
a) Kyllä
b) v. 1957 lokakuussa
c) Edson Arantes do Nascimento
d) n. 203.000 (v. 1999)
e) "sysätty syrjään aikeistaan t....
Arna Ranckenista on vaikeaa löytää tietoa. Hänestä on kirjoitettu hyvin vähän. Käsikirjastossa olevasta taiteilijamatrikkelista löytyi pienet tiedot, jotka voin kirjoittaa tähän:
Rancken, Arna Maria, taidemaalari ja -graafikko. -s. 16.12.1901 Helsinki. Vanht kaupp. Edvin Etholén ja Olga Sjöblom. Puol. Gunnar Rancken. Teoksia ensi kerran näytt. Tre 1947. Osall. kotim. näytt.: SKjL:n näytt. 57, 58, 63, 68, 69, 70. Pohjal. TL:n j. 68-. Asuinpaikka Tre.
Aamulehden artikkelitietokannasta löytyi Arna Ranckenista yksi artikkeli, joka kertoi Ruovedellä olleesta taidenäyttelystä kesällä 1996. Artikkelista löytää nimiä ja yhdistyksiä, (esim. taiteilijan poika Osmo Sjöblom tai Ruoveden taideyhdistys) joiden kautta saattaa saada lisätietoa. Siinä on...
Hilja Kallioniemi-Byströmin kirjoja näyttää olevan suomeksi vain
Polvesta polveen, joka on myös Oulun kaupunginkirjastossa.
Ruotsiksi on Oulussa Bära eller brista. Kaukolainaksi voidaan
tilata Ett år i Järvi, Prästgårdsfönstret, Såsom du har sagt,
Bondefolk ja Byn.
Tarkoittanet kirjaa Valaistujen vuosisata (El siglo de las luces)?
Sen on kirjoittanut vuonna 1904 syntynyt kuubalainen kirjailija Alejo Carpentier. Kirja on alunperin ilmestynyt 1962 ja suomeksi Jyrki Lappi-Seppälän kääntämänä 1986.
Sähköpostien lähettämisessä saattaa toisinaan olla häiriöitä, mutta ne ovat poikkeustilanteita, eivätkä siis selitä sitä, jos sinulle on toistuvasti jäänyt saapumatta ilmoituksia.
Jonkin verran lähetettyjä ilmoituksia tietysti aina palaa takaisin perille saamattomina, kirjastosta riippumattomista syistä. Tavallisimmat syyt ovat:
- roskapostisuodatin lajittelee viestit roskapostiksi
- postilaatikko on täynnä
- automaattiset poissaoloviestit
- väärä sähköpostiosoite
Helmet-ohjeissa opastetaan seuraavasti:
”Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja...
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
Euroopan johtava rikospsykologi Thomas Mûller kertoo kirjassaan Ihmispeto (2006) kokemuksistaan rikollisten ja sarjamurhaajien seurassa sekä rikospsykologin työkuvasta. ”En pysty ajattelemaan kuin sarjamurhaaja, mutta voin yrittää asettua hänen kenkiinsä”.
Charlotte Greigin teoksessa Evil serial killers:in the minds of monsters (2010) esitellään lyhyesti 50 sarjamurhaajaa kuoleman enkeleistä ja kannibaaleista vampyyritappajiin.
Patricia Cornwell kertoo kirjassaan Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack - tapaus selvitetty (2003), miten hän selvittää sarjamurhaajan henkilöllisyyden. Kyseessä on sekä tositarina että psykopaatin muotokuva.
Ohessa kaunokirjallisuutta, jossa sarjamurhaajan näkökulmaa myös:
Bret Easton Ellis on kirjoittanut...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on e-Press-palvelu, jossa voi lukea ja tehdä hakuja moniin kotimaisiin sanomalehtiin, mm. Helsingin Sanomiin 24 kuukauden ajalta. Helsingin Sanomien Aikakone -palvelun kautta taas voi hakea artikkeleita vuosien 1904-1997 lehdistä. Näiden palvelujen kautta emme onnistuneet löytämään etsimääsi artikkelia.
Ilmeisesti artikkeli onkin ajallisesti lehdessä, joka sijoittuu näiden hakumahdollisuuksien väliseen aikaan. Joten valitettavasti kirjastolla ei ole mahdollisuutta etsimääsi artikkelia löytää.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Hesari mikrofilmimuodossa 24.9.1904 alkaen. Sitä voi tulla selaamaan kirjaston aukioloaikoina, mutta kovin työlästä tällainen etsiminen tietysti on:
http://www....
Näin vanhoja lehtiä ei käytännössä löydä kuin divareista hyvällä onnella ja Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta Helsingistä. Fennica-tietokannan mukaan kysyjän etsimien numeroiden pitäisi kyllä löytyä kokoelmasta. Näitä täytyy kuitenkin tulla lukemaan paikan päälle Kansalliskirjaston lukusaliin (Unioninkatu 40). Lukusalivarauksen voi tehdä netin kautta (https://finna.fi mutta paikalle täytyy tulla henkilökohtaisesti. Tilauslomake voi näyttää tottumattomasta monimutkaiselta, mutta tärkeintä on ilmaista tarkasti, mitä on hakemassa, kirjaston henkilökunta osaa sen perusteella sitten päätellä, mitä täytyy varastosta hakea. Aineistoa ei myöskään saa luettavakseen heti, vaan vasta tilauksen jälkeisenä arkipäivänä ja jos paikalle tulee...
Jos oletamme, että kysyjä tarkoittaa perinteiseen tyyliin "munalla" penistä ja "palleilla" kiveksiä, voisi ajatella, että sukuelinten kokoa arvostavassa ja korostavassa kulttuurissa olisi ehkä "hienoa", jos edes kivekset ovat isokokoiset. Toisaalta jossain toisessa kulttuuripiirissä saatettaisiin arvostaa osien koon tasasuhtaisuutta, jolloin peniksen suhteen isot kivekset eivät sitten niin "hieno" asia enää olisikaan. Sekin on mahdollista, että monen ihmisen mielestä kivesten koolla ei ole mitään merkitystä verrattuna siihen, millaisia siittiöitä niissä valmistuu. Ainoa varma asia on, että tolkuttoman isojen kivesten kanssa on hankala elää.
Heikki Poroila
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta...
Muistelmateoksessaan Marski ja hänen hovinsa Taru Stenvall kirjoittaa: "Marsalkka poltti enimmäkseen Strengbergin tupakkatehtaan valmistamia La Planta -sikareita."
Strengberg valmisti myös sotapäällikön nimikkosikarin Fältmarskalkens cigarrin vuonna 1942.
Mannerheim noudatti kurinalaisuutta päivittäisessä sikariharrastuksessaan: aitoja kuubalaisia hän poltti vain juhlahetkinä tai antoi lahjaksi. Hän huomautti parissakin yhteydessä, että havannalaiset tulee säästää juhlavampiin tilanteisiin ja arkisissa oloissa on tyydyttävä polttamaan ”huonoja sikareita”. Aasian-matkallaan Mannerheimin tiedetään polttaneen Hollannissa käärittyjä El Aguila -sikareita. Toiselle kuuluisalle suomalaiselle sikari-intoilijalle Jean Sibeliukselle Mannerheim...
Kysymykseen on vaikea vastata täsmällisesti, koska yksittäisen tangon "argentiinalaisuus" ei ole ominaisuus, joka ilmenisi systemaattisesti tai edes satunnaista useammin itse julkaisuista. Tästä syystä tätä piirrettä ei normaalisti ole myöskään kirjastojen luetteloissa erikseen mainittu. Kun Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa tekee haun termeillä "tangot" ja "Argentiina", saa 72 osumaa, joista suurin osa kuitenkin viittaa alkukielisiin ja soitinversioihin eivätkä siten kuulu kysyjän kiinnostuksen kohteisiin. Violassa "argentiinalaisuus" tarkoittaa nähtävästi joko säveltäjän tai joissakin tapauksissa esittäjän tunnettua kotimaata, mutta voidaan tietysti kysyä, muuttaako esittäjän kansallisuus tangon "argentiinalaiseksi", mielestäni ei...
Seura: koko perheen lehti on katsottavissa Turun yliopiston kirjastossa, Feeniks-kirjastossa https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast… Lehti on käytettävissä mikrofilminä kirjaston tiloissa. Voit tehdä varauksen, jos sinulla on jo kirjastokortti. Jos ei ole, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata mikrofilmin varastosta https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
Vuoden 2016 lopussa työttömyysaste Helsingin Pasilan alueella on ollut 12.5% eli työllisyysaste on ollut 87.5%. Työttömyys on ollut alentumaan pain, joten kunhan vuoden 2017 tilastot valmistuvat, Pasilan luvut voivat näyttää erilaisilta.
Lähteet:
Minna Salorinne: Helsingin työttömyys alueittain vuoden 2016 lopussa, Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2017:5, pdf-julkaisu.
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2017-06-29/tyottomien-maara-kaantynyt-laskuun-helsingissa-tyottomyysaste-vuoden-2016-lopussa
Luettelen tässä muutamia nykykirjailijoita, joiden teoksia on käännetty englanniksi. Siihen en osaa ottaa kantaa onko saatavilla sikäläisissä kirjakaupoissa, mutta nettikirjakaupoista varmaankin pystyy tilaamaan.
Sofi Oksanen: Purge, When the doves disappeared
Tuomas Kyrö: Happy days of the Grump
Leena Lehtolainen: esim. Below the surface, Before I go (dekkareita)
Minna Lindgren: Death in Sunset Grove, Escape from Sunset Grove
Jussi Valtonen: They know not what they do (2014 Finlandia-palkittu teos)
Antti Tuomainen: Dark as my heart
Emmi Itäranta: The city of woven streets (fantasia)
Pekka Hiltunen: Black noise (jännitys)
Rosa Liksom: Compartment no. 6 (2011 Finlandia-palkittu teos)
