Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Etsitty kirja saattaisi olla Marja Toivion Lapsilta kielletty (Arktinen Banaani, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6849990
Tervehdys Hämeenlinnan kirjastosta,
Kyseistä nuottia ei valitettavasti löydy meidän omista kokoelmistamme.
Nuotti löytyy Itä-Suomen alueen Vaara-kirjastoista: https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.11120012
Jos haluat, voit tehdä nuotista kaukolainapyynnön verkossa: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Nuotti löytyy myös verkosta IMSLP-palvelusta (Petrucci music library) osoitteesta:
http://ks.petruccimusiclibrary.org/files/imglnks/usimg/3/36/IMSLP555990…
Sarjanumero viittaa Singerin malliin 66K vuodelta 1926. Sitä valmistettiin 100 000 kpl. Mallia 66 valmistettiin useiden vuosikymmenien ajan, ja sitä pidettiin aikanaan insinööritaidon mestarinäytteenä. Koneessasi on "Lotus Flower" (lootuksenkukka) -niminen koristelu.
Singer 66K -ompelukoneita on ebay-sivustolla myynnissä useita, ja pyyntihinnat ovat noin 100 eurosta ylöspäin. Koneen kunto luonnollisesti vaikuttaa arvoon huomattavasti.
Singer-ompelukoneiden sarjanumerot: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Tietoa Singer 66K -mallista: https://www.singersewinginfo.co.uk/66/
Linkki ebayhin: https://www.ebay.com/b/singer-66k/bn_7024958466
Pirjo Mikkosen Sukunimet kirjassa esitetään kaksi alkuperää Hulkko-sukunimelle. Alpo Räisänen (1982) on selittänyt nimen sanan hulkka (joukko) pohjalta. Helposti nimi selittyisi myös saksalaisperäisen henkilönimen pohjalta. Viljo Nissilä (1980) onkin rinnastanut suomalaiset nimet Hulkka, Hulkki, Hulkko ja Hulkkonen saksalaisiin nimiin Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke. Turusta löytyy asiakirjatieto Fulco dictus Skelgestä 1338. Viipurissa oli 1558 Pouell Hulk, Viipurin pitäjässä 1559 Knuth Hulcoin, parikkalassa 1614 Rijgoi Hulcko ja Pielisjärvellä 1651 Oloff Hulkonen. Sortavalassa Hulkko esiintyi etunimenä: 1645 Hulcko Semenoff ja 1642 Hulcko Ifvanoff. Muoto Hulkko on säilynyt sukunimenä lähinnä kiteellä, Nurmeksessa ja Tuusniemellä....
Pääkirjastossa ei tällä hetkellä ole paikkaa elokuvien katselulle. Asiakaskoneista osassa on tosin dvd-asema, mutta elokuvan katseluun tila on rauhaton. Varattavassa työtilakuutiossa tai ryhmätyöhuoneessa voi toki katsoa elokuvia omalla laitteella.Kirjaston kokoelmaan kuuluvia elokuvia voi katsella pääkirjastolle hankitun elokuvalisenssin antamissa rajoissa.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?tyot…
Jos haluat noutaa teoksen kirjastoautosta, valitse pudotusvalikosta kirjastoauto ja kirjoita pysäkin nimi noutopaikka-pudotusvalikon alapuolella olevaan kenttään.
Wikipedia-artikkeli sisältää aina historiasivun, jossa artikkelin päivitykset on esitetty aikajärjestyksessä viimeisimmästä taaksepäin. Jos intressinä on löytää ajantasaistamista ja täydentämistä tarvitsevia Wikipedia-artikkeleita, ylläpitosivuilla on niistä laajoja listauksia. Niissä kuitenkin järjestämisperuste on artikkelin luomisaika viimeisimmän päivityksen sijasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:P%C3%A4ivityst%C3%A4_kaipaavat_sivut
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Wikipedia_articles_in_need_of_updating
Miina ja Manu ovat sisaruksia, mutta en löytänyt viittausta siihen, ovatko samanikäisiä vai eri-ikäisiä. Kissat syntyvät isommissa poikueissa oikeastaan aina, joten en tiedä, voitaisiinko niitä kutsua kaksosiksi, vaikka ne olisivatkin samaan aikaan syntyneet. Selailin vielä lisää kirjoja, kun niitä tulee hyllyyn.
Tässä muutama pesuainemerkki, joita käytettiin samoihin aikoihin Fairyn kanssa:
https://fi.pinterest.com/pin/185069865915660116/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suno-pesujauhemainos
https://museot.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20%3ATMM22521%3A118
Suno taas on pyykinpesuainetta.
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä ”Pikku Tipin laulu” satukuunnelmasta ”Onnea etsimässä”. Laulu alkaa: ”Mä pikkulintu oksalla nyt laulan riemuiten” tai ”Mä pikku lintu oksalla nyt laulan riemuiten”.
Laulun sanoittajasta on erilaisia tietoja. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa laulun sanoittajaksi nimetään Georg Malmstén, mutta yhden viitteen mukaan sanoittaja on tuntematon. Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy nuotti, jonka tiedoissa sanoittajiksi on nimetty R. R. Ryynänen ja Karin Mandelstam. Todennäköisesti Karin Mandelstam on kirjoittanut laulun ruotsinkielisen sanoituksen, sillä nuotissa ovat myös laulun ruotsinkieliset sanat. Laulun ruotsinkielinen nimi on ”Lilla Tippis visa” ja se alkaa: ”Jag är en liten fågel...
Tilastokeskuksen mukaan yli 80-vuotiaiden lukumäärä on ollut vuoden 2019 lopussa 312 406. Tieto löytyy Excel-taulukosta sivulta http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html (ks. kohta "Väestön ikärakenne 31.12.").
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Suomen Hammaslääkäriliiton nettisivuilla on yleistietoa suunterveydestä. Siellä kerrotaan, että happamien tuotteiden hampaille aiheuttamia haittoja voi lieventää huuhtomalla suun vedellä tai maidolla, pureskelemalla juustoa (neutraloi happamuutta), nauttimalla happamat tuotteet aterioiden yhteydessä sekä syömällä marjat, vihannekset ja hedelmät kokonaisina.
Lähteet:
Suomen Hammaslääkäriliitto https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi
Jatko-opiskeluun voisi sopia esim. Ullamaijan Fiilinin ja Kristiina Hakalan Fullträff igen (Otava, 2019)!. Esittelytekstin mukaan se on "aikuisille suunnattu ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja, jonka avulla oppii kieltä, ei pelkästään kielioppia. Kielen ilmiöitä esitellään laajoina kokonaisuuksina modernin kielioppinäkemyksen pohjalta, perusteiden lisäksi kirja tarjoaa runsaasti syventävää tietoa."
Myös Ulla Göranssonin ja Annika Helanderin På svenska! -sarjan osat 2 ja 3 voisivat olla hyödyllisiä.
Kysyin asiaa Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineesta. Heidän käsityksensä on, että valitsijamiehellä on oikeus äänestää, miten hyväksi näkee. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska siinä ei olisi järkeä valitsijamiehen oman poliittisen tulevaisuuden vuoksi.
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja...
Valitettavasti kirjastoilla on Uuden Suomen vanhoista vuosikerroista vain mikrofilmatut versiot, ja nämäkin vain joissakin kirjastoissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=0355-5461&type0%5B%5D=ISN&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Lisäksi vuoden 1919-1929 lehdet ovat vapaasti verkossa luettavisissa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-5461?display=THUMB&year=1929
