Ritva Ylösen kirjassa Kalle Päätalo: kirjailijan elämä (2017) kerrotaan, että Päätalon vanhemmat elivät ensimmäiset avioliittovuotensa enimmäkseen omilla tahoillaan töitä tehden (s. 22).
Kirjailijan veljen kuolemasta kirjassa kerrotaan vain, että veli kuoli vajaan kolmen kuukauden ikäisenä, ja että lapsikuolleisuus oli tuolloin syrjäseudulla tavallista. Kirjassa kerrotaan myös, että Kallelle jäi hämärän peittoon tämän hautapaikka, vaikka äiti olikin sen merkinnyt männyn kaarnaan tuikatulla hakaneulalla (s. 22).
Nykyisen Hautaustoimilain mukaan hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä hautarekisteriä, josta ilmenee mm. vainajan haudan sijainti. Hautaoikeuden haltija voi päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä...
Vasenkätisyydestä on vain vähän tutkittua tietoa, eivätkä kaikki vasenkätisetkään ole umpivasureita vaan itse asiassa molempikätisiä. Vasenkätisyys on useamman geenin ja muun tekijän summa, esim. sikiökehityksen ja synnytyksen aikaiset tapahtumat voivat vaikuttaa tähän. (Lähde: Helsingin Sanomat 21.3.2016, haastateltavana Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja, professori Eero Castren)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002891953.html
Varsinaista syytä vasenkätisten vähyyteen ei löytynyt.
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa. Ilmeisesti kyseessä voisi olla lasten tai nuorten kirja, koska äiti on lukenut sitä ääneen. Ottolapsia on usein Anni Swanin kirjoissa, mutta tällaista juonta ei niistä löyty. Tutkiskelin tyttökirjoja Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi) ja kirjaston hyllyistä, mutta en löytänyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Jaggery on Cambridge dictionary onlinessa lyhyesti kuvattu intialaiseksi kiinteäksi tummaksi sokeriksi, joka valmistetaan sokeriruo'osta ja taatelipalmupuun mahlasta (solid dark sugar made in India from sugar cane and the sap = the liquid that carries food inside a plant of date palm trees), https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/jaggery. Se on siis ruokosokeria.
Et-lehdessä on hyvä tietopaketti sokereista, https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/ruokavalio/nain-eri-sokerit-er… ja organic health -sokerituotteista löytyy lisää tietoa, https://www.luomuruokatukku.fi/luomu-ruokosokeri/. Näyttäisi siltä, että...
Kirjastot hankkivat jossain määrin myös omakustanteita. Esim. Espoon kirjastolle toimittajamme tarjoaa säännöllisesti omakustannelistan. Kaikkia ei tietenkään voida hankkia, mutta hankimme erityisesti espoolaisten tekijöiden teoksia. Tietysti myös jos kirjailijalta on jo aiemmin ilmestynyt jotain, joka on ollut suosittua lainaajien keskuudessa, hankitaan häneltä lisää teoksia.
Kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus tulisi myös luovuttaa vapaakappaleina Kansalliskirjastolle.
Carl Carltonin She's a Bad Mama Jama oli iso R&B-hitti, joka julkaistiin vuonna 1981. Kappaleen sanoitus on ylistys kauniille, kurvikkaalle naiselle. Urban Dictionary -sanakirjan mukaan Bad mamma jamma on nainen, jonka vartalon mittasuhteet ovat täydelliset.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=Bad%20Mamma%20Jamma
Alkutiedot ovat melko hatarat, mutta uskallan veikata, että Martha Vainwrightin rinnalla lauloi hänen veljensä Rufus Vainwright, itsekin muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rufus_Wainwright
TV-shown ajankohtaa en sen sijaan uskalla lähteä arvaamaan.
Toivottavasti tiedosta oli sinulle edes pientä hyötyä!
Paljon hyvää kiinnostavaa kirjallisuutta jää valitettavasti vaille käännöksiä. Kustantamot arvioivat omasta näkökulmastaan, mitä kirjallisuutta käännetään, mutta heille voi aina lähettää toivomuksia ja palautetta. Kustantamoja löydät Kirjastot.fi:n listasta, https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat ja Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=…
Hannu Hautaniemellä on kappale Zai zai zai
Tapani Kansa laulaa Päättyneet on päivät -kappaleensa kertosäkeessä myös: "zai zai zai zai". Levytys on vuodelta 1968.
Molemmat voi kuunnella YouTubelta. Olisikohan kyseessä jompikumpi näistä?
Täältä löytyy tavallisia ruotsalaisia sukunimiä aakkosjärjestyksessä: https://spraakbanken.gu.se/lb/statistik/lbenamnalf.phtml. Valitettavasti kirjaimet å, ä, ö ja é näkyvät kysymysmerkkeinä. Toinen lista, josta löytyy sukunimiä on täällä: https://data.kb.se/datasets/2015/02/sou/1937/1937_50%28librisid_1351798…. Siellä esiintyy jokainen sukunimi, jota Ruotsissa on käytetty vuonna 1937. L-kirjain löytyy pdf-sivulta 44, joka vastaa kirjassa sivua 41.
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja.
Ossi Malisen sovittaman ja Sauvo Puhtilan sanoittaman version sanat ("Masi on alokas armeijassa") löytyy Westerlundin v. 1962 kustantamasta kirjasta "Laula iskelmiä : N:o 6". Finna.fi -saatavuustietojen mukaan kirja on Tampereen kaupunginkirjaston musiikkivarastossa.
Kappaleen Inke pinke parlevuu -tiedot Yleisradion äänitearkistossa (Fono.fi):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=35a8003e-7c6a-4b62-8ab0-df7b06fc429f
Laula iskelmiä : N:o 6 -julkaisun tiedot (Finna.fi):
https://finna.fi/Record/piki.305568?checkRoute=1#componentparts
Ristikettu on tavallisen punaketun ja harvinaisen mustan muunnoksen risteymä (Lähde: Suomen nisäkkäät, Anders Bjärvall & Staffan Ullström, 2010, s. 162). Tietoa yleisyydestä emme löytäneet, mutta lienee harvinainen, koska myös musta muunnos on harvinainen.
Työkaluja ei toistaiseksi ole kovin paljon lainattavana Helmet-kirjastoissa eikä muuallakaan, sillä yleisten kirjastojen ainoa pistosaha näyttää olevan Frank-monihaun mukaan Tapiolan kirjastossa Espoossa.
Helmet-kirjastojen nettihakusivulla osoitteessa www.helmet.fi voi etsiä hakusanalla "pistosaha" ja kun esineen tila on "HYLLYSSÄ" se löytyy silloin kirjastossa lainattavaksi.
Tällä hetkellä, ti 28.7. klo 18:50 on pistosaha lainassa, silloin näkyy ERÄPÄIVÄ sekä lainan erääntymisen päivämäärä ks. linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267378__St%3A%28pistosaha%29__Orightresult__X6?lang=fin&suite=cobalt
Olisikohan tuo samanlainen turilas, joka pelotteli Turussa? Näyttää valokuvassa samalta. Iltasanomat Silloin kyseessä olisi jättipuupistiäinen, tieteelliseltä nimeltään urocerus gigas. Piirroskuvana hyönteinen ei ole yhtä yhdennäköinen. Metsiemme pistiäisiä. Luontoportti.
Punaisen viivan 8. luvussa Topi selvittää äänioikeutta Riikalle seuraavasti: "Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa äänensä käyttää, jos uuteen vuoteen mennessä on kerinnyt täyttää neljäkolmatta vuotta." Kolmeneljättä täyttävä Riika ei suinkaan ollut liian vanha äänestämään; hän vain ymmärtää "parakhraahvin" väärin ja luulee niin.
Nyylä tarkoittaa kuhmua tai syylää. Sana on todennäköisesti tullut suomen kieleen ruotsin murteellisesta sanasta 'kuhmu, nystyrä'.
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=nyyl%C3%A4&vks_id=VKS_b57d63bbfbf9512f1bbb8d314c7a80f6
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirjas (SKS, 1995)
Helmetistä löytyy seuraavia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjansa 2000-luvulla ja ne on käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi:
José Rodrigues dos Santos: Einstein-koodi.
José Saramago: Luola, Toinen minä, Kertomus näkevistä, Oikukas kuolema, Elefantin matka. Ricardo Reisin viimeinen vuosi on käännetty suomeksi 2012, mutta se on alun perin julkaistu 1984. Suomennettuja kirjoja on myös 7 muuta nimekettä.
José Luís Peixoto: Tyhjä taivas, Ruhtinas, joka rakastui orjaan. Englanniksi häneltä löytyy The piano cemetery ja Blank gaze.
António Lobo Antunes: Tårkommissionen, Ha inte så bråttom in i den mörka natten : poem, Jag ska älska en sten, Legio är mitt namn, Tingens naturliga ordning.
Fernando Pessoan...
