Muodostuvan hiilidioksidin määrä ei ole suoraan verannollinen kulutetun polttoaineen määrään. Kemiallisessa reaktiossa aine muuttuu toiseksi/toisiksi aineiksi, joten aineen, tässä tapauksessa polttoaineen, alkupainoa ei voi suoraan verrata palamistuotteiden loppupainoon.
Otetaan esimerkiksi puun polttaminen nuotiossa. Poltettavien puiden yhteispaino ei tässäkään tapauksessa ole sama kuin niistä muodostuvan tuhkan paino. Osa aineesta vapautuu energiana, osa palamisprosessissa syntyvänä toisena aineena. Tässä tapauksessa palamisessa syntyy muun muassa lämpöä, tuhkaa sekä savua.
Polttoaineen palamisesta syntyy sekä hiilidioksidia että muita päästöjä, jolloin osa polttoaineen palamistuotteista on muuta kuin hiilidioksidia...
Valitettavasti mitään yksittäistä kirjaa, johon olisi koottu toisen maailmansodan sankareita ei löydy, mutta Hitleriä vastustaneiden ihmisten kertomuksia on. Tällaisia kirjoja löytyy Vaskin alueelta mm:
Hans Mommsen - Germans against Hitler : the Strauffenberg plot and resistance under the Third Reich (2009)
Philipp von Boeselager - Me tahdoimme tappaa Hitlerin : heinäkuun 20. päivän 1944 salaliiton viimeinen jäsen kertoo (2008)
Randall Hansen - Disobeying Hitler : German resistance in the last year of WW II (2014)
Paul Berben - Salaliitto Hitleriä vastaan : 20.7.1944 (1964)
Ihmisen elinpäiville ei ole mitään tarkkaa rajaa. Yleisesti maailman vanhempana ihmisenä on mainittu ranskalainen Jeanne Calment (1875–1997), joka eli 122 vuotta ja 164 vuorokautta. Mekaanisesti laskettuna siitä tulisi 44 694 päivää, mutta karkauspäivät lisäävät jonkin verran määrää. Luku on enemmänkin antamaan suuntaa, kuinka monta päivää vanhimmiksi eläneet ihmiset ovat olleet elossa.
On myös mahdollista, että vieläkin vanhempia ihmisiä on elänyt, mutta heistä ei ole luotettavia tietoja. Saattaa olla, että lääketieteen kehittyessä tulevaisuudessa ihmiset elävät vieläkin vanhemmiksi kuin Calment, joten hänen elinikänsä ei ole mikään ihmisen korkein mahdollinen elinikä.
Maailman vanhimmista ihmisistä löytyy tietoa Wikipedian...
Kappalehaku Yleisradion Fono.fi -äänitetietokannasta antaa 55 hakutulosta, näistä Maaritin esittämä kappale Kello käy voisi olla lähimpänä, sen kertosäkeessä lauletaan "kello käy, kello käy, ja se mittaa meille aikaa, viipaloi elämää, tätä karua ja kylmää. Kello käy, kello käy, enkä tiedä mitä teen, itse nään ettei tää, tää ei voi jatkua". Kyseinen kappale on julkaistu vuonna 2005 albumilla Nälkää ja rakkautta.
https://www.youtube.com/watch?v=sXhKW5KjqxU
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kello+k%c3%a4y&Page=1
Ei siin oo mitään taikaa -riimiä tms. Maaritin kappaleessa ei kuitenkaan ole.
Ahtaa on ikivanha suomalainen sana, joka on alunperin tarkoittanut ripustaa tai panna kuivamaan (viljaa riiheen, verkkoja vapeille ym.) Myöhemmin sana on tarkoittanut myös ansojen virittämistä, tunkemista ja täyteen sullomista.
Ahdas on vanha balttilaisperäinen sana, joka on ehkä vaikuttanut ahtaa-sanan merkityksen muuttumiseen.
Ahteri on vanha murteellinen perää tai takaosaa tarkoittava sana.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 (Suomalais-ugrilainen seura, 3.p. 1978)
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 5.p. 2011)
Toimintaperiaate puhelinkeskuksen vaihdepöydässä tai -kaapissa on periaatteessa aina samanlainen, riippumatta pöytämallista. Jokaisella tilaajajohdolla pitää olla vaihdepöydässä hälytyslaite, jolla tilaaja saattaa antaa näkyvän tai kuuluvan merkin välittäjälle, kun hän haluaa saada yhteyden johonkin toiseen tilaajaan. Ottaessaan selville, mihin numeroon tilaaja haluaa, tarvitsee puhelunvälittäjä puhelaitteet (kuulotorven ja mikrofonin), jotka voidaan yhdistää puhelua haluavan tilaajan johtoon. Näitten lisäksi täytyy vaihdepöydässä olla yhdistyslaite, jolla haluttu yhteys tilaajalta toiselle voidaan saada aikaan, sekä soittolaite, jolla pyydetty tilaaja hälytetään. Lopuksi on yhdistettyjen puhelujen yhteyteen saatava näkyvät...
Pikaisella Googletus kokeilulla kesäpuutarha on yhdyssana. Haulla "kesä puutarha" löytyy vain puutarhojen kesää. Haulla "kesäpuutarha" löytyy enemmän aiheeseen sopivia sivustoja.
Vanha äidinkielen opettajani kertoi aikoinaan, että sanojen väliin voi kokeilla erilaisia adjektiiveja. Silloin äidinkielen puhujan kielitaju kertoo oikean muodon.
esim. kesä kaunis puutarha vaiko kaunis kesäpuutarha.
Suomen kielen kieliopista voi lukea yhdyssanoista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=398
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy...
Stenbäckinkatu Helsingin Töölössä on nimetty Lars Stenbäckin (1811-70) mukaan. Lars Stenbäck oli herännäispappi ja ruotsinkielinen virsirunoilija.
Lähteet:
Manninen, Antti: Kenen kadulla asut? (HS kirjat, 2009)
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2849
https://kartta.hel.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Stenb%C3%A4ck
Sukunimi-infon mukaan Suomessa käytettävä Winter-sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Myös kirjoitusasua Vinter näkyy käytettävän. Ruotsissa Winter oli kahden vanhan aatelissuvun nimi 1600-luvulla. Nimi saapui Ruotsiin Johan Henrik Winterin kautta Ruotsin Liivinmaasta.
Sukunimi perustuu kantagermaanin sanaan *wintruz, joka esiintyy nykyään englannissa sanana winter, saksassa Winter ja ruotsissa vinter. Se ei siis perustu englantiin, vaan kehittyi englannin sanan kanssa.
Sukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/winter.html
Winter, Wikipedia (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Winter
"Vain" on yleinen täyte- ja riimittelysana suomenkielisessä runoudessa ja laululyriikassa. Tässäkin laulussa rimmaavat "vain" ja "rinnassain", joten luultavasti tämä hienoinen asiavirhe on käännöstekninen seikka. Saattaahan toki olla, että ensimmäinen viini on tehty vain mansikoista, sitten rakkaus on saanut tekemään sitä lisää omenoista ja kirsikoista!
Mistään ei löydy tietoa, että armeijaan voisi hakeutua vapaaehtoisesti, kun on saanut vapautuksen terveydellisistä syistä. Tässä tietoa Aseistakieltäytyjien liiton artikkelista sekä lakipykälistä.
Vapautus armeijasta terveydellisiin syihin vedoten on lopullinen aseistakiltäytyjien liiton artikkelin mukaan. Tosin vapautus voidaan myöntää joko kokonaan rauhan ajaksi tai määräaikaisesti korkeintaan kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen palveluskelpoisuus tarkastetaan uudestaan. Useimmat ensimmäisellä kerralla määräaikaisen vapautuksen saaneet vapautetaan myöhemmin kokonaan. Mikäli asevelvollista ei ole todettu kertaakaan palveluskelpoiseksi ennen sen vuoden loppua jona hän täyttää 25 vuotta (eikä hän ole jäänyt luvatta pois kutsunnoista...
Raamatusta ei löydy kyseistä tekstiä.
Netistä löytyy eri hakukoneita, joilla voi hakusanan avulla etsiä kohtia Raamatun eri käännöksistä:
https://raamattu.fi/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Alf Danningista löytyy niukanlaisesti tietoa.
Finna löytää kaksi artikkelia:
toinen on Inka-Maria Laitilan kirjoittama Alf Danning, taiteen unohdettuaja hiljaisia, julkaisussa: Hämeenlinna-Wanaja 1992 : 42, s. 12-15
toinen Taide-lehden numerossa 2/1946
Suomen taiteen vuosikirjassa v. 1945 on myös jotain Danningista.
Jyväskylän taidemuseon sivustolta löytyy lyhyt esittely http://www3.jkl.fi/taidemuseo/oravienaarteita/alfdanning.html
Suomen kuvataiteen verkkobibliorafia Kirjava löytää seuraavat kohdehenkilöhaulla http://kirjava.fng.fi/index.php?stype0=artist&query0=Danning%2C+Alf&soper_adv3=AND&stype_adv3=include&query_adv3=K&resultKey=0&useCounter=7&mode=executeSearch...
Kysyjä löysikin itse vastauksen: Kyseessä on Matti Eskon Onko haavetta kaikki vuodelta 1970, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=3e7a49f3-06fa-4379-b0a6-0fc3…
Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d
Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa.
Voisiko kyse olla Spede Pasasen elokuvasta Noin seitsemän veljestä, vuodelta 1968? Linkissä juonikuvaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noin_7_veljest%C3%A4
Kysymykseen on aika mahdotonta vasta, sillä kuuluisuus on hyvin epämääräinen käsite. Riittääkö se, että ihminen olisi joskus kuullut henkilön nimen? Vai että hän tietää, mitä henkilö on tehnyt tai missä asemassa hän on ollut? Jos tarkoitetaan vielä koko maailmassa kuuluisinta, se vaatisi laajan tutkimuksen, jonka pitäisi kattaa maailman maat. Kaikkien aikojen kuuluisimman määrittely edellyttäisi vielä sitä, että asiaa olisi kartoitettu eri aikoina.
Jos presidenttejä ei lasketa mukaan, henkilö saattaisi olla joku muu poliitikko, urheilija, näyttelijä tai muusikko, koska heitä tunnetaan usein kotimaiden ulkopuolella. Charles Chaplinia on joskus ehdotettu tunnetuimmaksi yhdysvaltalaiseksi, mutta eipä hän taida olla enää niin tunnettu kuin...
Virallinen täysi-ikäisyyden raja on Yhdysvalloissa osavaltiosta riippuen nykyään joko 18, 19, 20 tai 21 vuotta. Seksuaalisia tekoja koskeava suojaikäraja on osavaltiosta riippuen 16, 17 tai 18 vuotta.
Kuusitoistavuotispäivä ("sweet sixteen") on Yhdysvalloissa ja Kanadassa perinteinen rajapyykki nuoren, erityisesti tytön, aikuistumisessa. Sen viettotavat vaihtelevat: toiset järjestävät isot juhlat, toisille se on tavallinen syntymäpäivä. Ikään liittyviä laillisia asioita ovat suojaikäraja (joissain osavaltioissa) ja oikeus työskennellä täysiaikaisesti (14-16-vuotiaat voivat tehdä vain osa-aikaisia töitä). Pääasiassa kyse on kuitenkin sosiaalisesta siirtymäriitistä. Suomalaisessa kulttuurissa vastaavanlainen asema on ehkä ollut rippikoulun...
