Salla Simukka kertoi meille, että Yön oppilaskunta ei ole mistään kirjasta. Se on kirjoitettu oppikirjaa varten. Eli valitettavasti tarinalle ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa jatkoa.
On ihan sopivaa vastata kiitokseen kiitoksella. Tällöin kiitoksensaaja kiittää kiitoksenantajaa kauniista eleestä eli kiitoksesta.
https://www.lily.fi/blogit/halo/ota-vastaan-kiitos/
Sähköä ja kuumaa vettä voi tulla monesta eri lähteestä. Energiateollisuus ry;n sivustolla, ks. https://energia.fi, kerrotaan lämpovoimalaitoksista, joissa tuotetaan sähköä. Talousvedestä kerrotaan Helsingin kaupungin sivustolla Talousvesi | Helsingin kaupunki, jossa on myös linkki HSY -vesihuoltosivulle.
Yle Areenan tarjonta on laadukasta ja valikoitua, joten melkein mikä tahansa ohjelma Lasten Areenassa kelpaa tarkoitukseesi. Laadukkaita kotimaisia elokuvasarjoja voisin kuitenkin tässä suositella. Ensimmäisenä tulevat mieleen "Risto Räppääjä", "Heinähattu ja Vilttitossu", "Supermarsu", "Onneli ja Anneli" ja "Puluboi".
Elokuvia on vain satunnaisesti tarjolla Yle Areenassa. Niitä on saatavilla kuitenkin muiden striimauspalveluiden kautta, joten kannattaa kokeilla muistakin suoratoistopalveluista (Netflix, Viaplay, SF Kids, C More, jne.). Tällä hetkellä Yle Areenassa näyttää olevan "Onnelin ja Annelin" sekä "Puluboin" jaksoja:
https://areena.yle.fi/lapset/1-2450991/s/1-3849649
https://areena.yle.fi/lapset/1-2450991/s/1-4092947
Ingrid Schellbach-Kopra on saksantanut Lassi Nummen runon Kuiskaus. Runo Flüstern sisältyy teokseen Welt, noch immer (Heiderhoff 1992).
Saat runon sähköpostiisi.
Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U...
Maa-kantaatin tekstiä ei ole ilmeisesti julkaistu kirjamuodossa ollenkaan. Finnan kautta löysin ainoastaan viittauksia Koiton Laulun lp-levyyn vuodelta 1974. Tiihoselta on julkaistu pari valikoitujen runojen kokoelmaa ja nekään eivät sisältäneet Maa-kantaattia. Laulua ei myöskään löytynyt nuottina, joten siinäkään muodossa teksti ei ole saatavilla.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947153885
'perseensuti' on yhdyssana, jonka Jari Tammi määrittelee hauskasti Suuressa kirosanakirjassa seuraavassa kirjaston antamassa vastauksessa:
[Jari Tammi] Suuressa kirosanakirjassaan (Kuippana 2002) perseensudista näin: "Tarunhohtoinen amuletti - tiukan paikan tullen jokainen duunari manaa esiin perseensutia ennen kuin turvautuu saatanallisiin säkeisiin. Kukaan ei ole sitä sutia nähnyt tai käyttänyt, mutta kaikki tietävät sen olevan olemassa ja puhuvat siitä. Suomalaisen kiromaiseman Loch Ness."
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-perseensuti
Peppi Pitkätossu viettää joulua kirjassa "Peppi Pitkätossu Etelämerellä" kirjan viimeisessä luvussa nimeltään "Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi".
Anne Glenconner on brittiläinen aristokraatti. Hän osallistui kuningatar Elisabetin kruunajaisiin hovinaisena. Lady Glenconner tunnetaan myös prinsessa Margaretin läheisenä seuralaisena ja hän esiintyy myös Crown tv-sarjassa. Yhdessä miehensä kanssa hän omisti paratiisisaaren, jolla prinsessa Margaret usein vieraili.
Anne Glenconner on julkaissut muistelmat "Lady in waiting : my extraordinary life in the shadow of the crown". Muistelmateos julkaistiin vuonna 2019, eikä sitä toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin.
Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
Lause vaikuttaa kieltämättä hiukan kankealta ja epäluontevalta. 'Henkilö'-sanalla voidaan tarkoittaa ihmisen yksilöllistä olemusta kuten tuossa mainitsemassasi lauseessa. Sana ei siis ole väärä, mutta käyttäisin mieluummin muotoa 'hän erehtyi arvioimaan heidän olemuksensa/luonteensa väärin' tai 'hän arvioi heidät väärin ihmisinä' tai jotain vastaavaa.
'Henkilö'-sanalla voidaan myös viitata kirjan henkilöhahmoihin, yrityksen henkilökuntaan, jne. Sanan sävy on aina hiukan vieraannuttava, ja se on usein korvattavissa sanalla 'ihminen'.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy hyvä artikkeli 'henkilö'-sanan käytöstä:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Arvoitus-sarjan kirjoja on kuusi, ne löytyvät tästä hakutuloksesta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Tietoa Enid Blytonin laajasta tuotannosta löytyy Simo Sjöblomin teoksesta "Enid Blyton-bibliografia 1950 - 1998". Seaflower Oy 1999. Kirjailijasta itsestään, hänen elämästään ja toiminnastaan löytyy Stoneyn kirja "Enid Blyton" Ajatus 2008.Enni Mustosen "Syrjästäkatsojan tarina"-sarja sopii oikein mainiosti 15-vuotiaalle luettavaksi.
Joulupukki-lehden runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimana:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354573?page=2
Sama runo löytyy mm. kirjasta Lapsuuden joulu. Osa 2: kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tietoa tekijästä ei kummassakaan ole. Kirjassa on maininta vuoden 1920 Joulupukki-lehdestä. Valitettavasti emme siis saaneet selville tekijää. Joululehtiin kirjoittivat monet niin tunnetut kuin tilapäärunoilijatkin.
Myös Kaarlo Korhosen Äidin joululaulu löytyy digitoituna:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354741?page=14
Suomen kirjailijat 1809-1916 -kirjassa mainitaan Kaarlo Korhonen -niminen kirjailija, jolta on julkaistu...
Peukutukset ja kommentit kiinnostavat varmasti useimpia vastaajia. Toisaalta luulen, ettei monella meistä ole paljonkaan aikaa niiden tutkailuun.
Kommentteihin näyttää lisätyn kaikenlaista: on kommentoitu vastaajaa, vastausta, kysyjää, kysymystä sekä annettu hyödyllisiä lisätietoja kysytystä asiasta.
Itse olen ajatellut kommentit lisäävän tai korjaavan tiedon paikoiksi.
Pari kuusta jammataan kumoon Apostolit-yhtyeen kappaleessa Irma. Railakas firman pikkujoulujuhlien kuvaus ilmestyi alun perin singlelevynä vuonna 1975. Samana vuonna kappale oli mukana Finnlevyn kokoelma-albumilla Toivekonsertti 58.
https://www.youtube.com/watch?v=H9tzUo5_6tw
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston kokoelmissa olevat paikannimiä ja slangia käsittelevät kirjat, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaa 'kalivieteristä'. On hyvin mahdollista, että sana on peräisin jostakin hupailusta tai vastaavasta (esimerkiksi juuri Pekka Lipposen seikkailuista), mutta me emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan asiaan selvyyttä.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilla kerrotaan, että luonnonvaraisina lammikoissa kasvavista, vehkakasveihin kuuluvista limaskoista ainakin pikkulimaskat ovat ravinteikkaita kasveja, jotka sopisivat hyvin myös ihmisravinnoksi. Niiden maku muistuttaa lehtisalaattia.
https://www.luke.fi/uutinen/pikkulimaskan-viljely-on-kiertotaloutta-par…
Elintarvikealan asiantuntijayritys Makeryn sivuilla kerrotaan, että limaskoja kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa.
Myös länsimaat ovat kiinnostumassa limaskojen kaupallisesta viljelystä. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa on kehitetty limaskoja hyödyntäviä tuotteita. Lisää tietoa Makery oy:n...
Kaupan kassat ovat usein ruuhkaisia ja jonossa seisovat asiakkaat monesti kiireisiä.
Siksi tavaroiden pakkaaminenkin saattaa ruuhkautua.
Näin korona-aikaan on yritetty hieman eristää myös pakkauspäätyä. Esim eri puolien välissä olevilla mainoksilla. S market
Myyjien lisäksi myös asiakkaat voivat estää pakkaussumppujen syntymistä esim. pitämällä turvavälit kassajonossa ja aloittamalla pakkaamisen jo ennen maksamista.
Aamulehti Onneksi monissa suuremmissa kaupoissa pon sekä muutaman tavaran ostajille tarkoitettuja pikakassoja että hitaamman asioinnin kassoja niitä kaipaaville asiakkaille.
Varmasti puhuminen myös auttaa. Jos vauhti tuntuu liian nopsalta, voi asiasta mainita kassalle ja muille asiakkaille ystävällisesti.
