"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.
Kysyin asiaa tutulta ompelijalta, ja hänen mukaansa tämän tyyppiselle, käsien lämmittelyyn tarkoitetulle taskulle ei ole varsinaisesti omaa termiään. Ompelutekniikan kannalta kyseessä on "tasku sauman yhteydessä" ja taskua voisi kuvata myös ilmaisulla "saumaan upotettu rintatasku". Verkkokaupoissa myytävien takkien yhteydessä taskutyypistä tunnutaan puhuvan myös rintataskuna ja käsitaskuna, mutta nämä käsitteet voivat olla harhaanjohtavia ilman kuvaa takista.
Hei,
Vosiko kyseessä olla virolainen animaatio Piippa löytää maailman (1993)? ohjaaja Nele Tihamäe ja perustuu Vitali Biankin tarinaan.
Löytyy Finnasta. Julkaistu VHS-kasettina 1994.
Aika niukasti löytyy tietoja, mutta Keski-Suomessa Vaajakosken aluekirjastossa olisi tuo VHS saatavissa. Sieltä voisi saada ainakin kuvan kasetista, josta varmaan kävisi ilmi, onko kyseessä oikea ohjelma.
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta...
Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
Helpointa taitaisi Suomessa olla löytää laulun espanjankielinen käännös erikseen sekä nuotit erikseen.
Kappaleen nimi on espanjaksi "Amor, hablame dulcemente". Nettihaku laulun espanjankielisellä nimellä (mieluiten koko fraasi lainausmerkeissä) sekä lisähakusanalla lyrics, löytää useita verkkosivuja, joissa laulun sanat ovat espanjaksi, mm. seuraava verkkosivu: https://www.flashlyrics.com/lyrics/andy-williams/amor-hablame-dulcemente-64
Suosittu ja tunnettu laulu on nuotteineen varsin monissakin nuottikirjoissa, joita on saatavilla useista Helmet-alueen kirjastoista. Toimiva Helmet-haku on tällöin hakea kappaletta englanninkielisellä nimellään sekä rajata hakutulos sen jälkeen nuotteihin. Laulun nuotit ovat -...
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin...
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Teatterikorkekoulun kirjastossa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Juhannus on alkujaan pakanallinen juhla jota vietettiin kesäpäivän tasauksen aikaan 20.6. Kristinuskon otettua juhlan omakseen, sen nimi muuttui Juhannukseksi koska siitä tuli Johannes Kastajan päivä. Tietoa löytyy mm. Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto kirjasta, SKS:n Juhlakalenterista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/juhannus, tai Yle oppimisen Juhannus-sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…. Myös Wikipedian artikkeli asiasta on kattava Juhannus – Wikipedia
Fono.fi - Äänitetietokannasta löytyi Mariskan sanoittamia levytyksiä yhteensä 349 kappaletta. Hakutuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä eli sama laulu on saatettu julkaista moneen kertaan eri levyillä. Todellinen luku on siis huomattavasti pienempi, ehkä noin puolet eli n. 175 kappaletta. Mutta voit selvittää asian laskemalla mukaan vain yhden version jokaisesta laulusta. Laulut tulevat hakutulokseen aakkosjärjestyksessä:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=mariska&rooliText=San.+t…
On myös huomioitava, että Fono.fi sisältää tietoja vain fyysisenä teoskappaleena julkaistuista levyistä. Ulkopuolelle jäävät monet pelkästään verkossa julkaistut laulut. Näistä löytyy tietoja Discogsin kautta:
https://www.discogs.com/...
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
Yritysten arvonlisäverosta löytyy tietoja teoksesta
Ritva Nyrhinen, Pekka Hyttinen, Kaisa Lamppu
Arvonlisäverotus käytännössä (2019)
978-952-14-3571-3
Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Käytännön kysymyksiin löytyy vastauksia Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolla on myös omat palvelunumerot yritysten arvonlisäveroja koskeville kysymyksille.
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta ruokakulttuurista löytyy ainakin pari teosta:
1. Saara Lilja: Antiikkia ja myyttejä, WSOY 1990.
2. Apicius: Roomalainen keittokirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002.
Antiikin olympialaisia ja urheilua käsitteleviä teoksia:
1. Pulkkinen: Hellenien voimistelu ja urheilu. Kansa 1907.
2. Eljanko: Olympiakisat : kansojen juhla. Sanatar 1939.
3. Koski: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille. Atena 2004.
Kosken Antiikin urheilu teoksessa on myös asiaa urheilijoiden ravinnosta, eli se varmaan ainakin olisi katsomisen arvoinen.
Nämä kaikki teokset ovat saatavissa Jyväskylän pääkirjastolta, ja ne voi lainata tekemällä varauksen verkkokirjaston kautta näin...
Liisa Nuutisen kirjoittamassa kolumnissa todetaan, että "Murjaani on meille ruotsin kautta tullut ranskalainen lainasana. Se on samaa perua kuin sanat mauri ja maurilainen, joilla tarkoitetaan Afrikan entisen Mauritanian asukkaita. Sanan mielletään tarkoittavan lähinnä mustaihoista."
Tiernapoikien murjaani esittää itämaiden tietäjää, joista Matteuksen evankeliumi kertoo. Oulun tiernapojat -julkaisun mukaan hänet on kuvattu eurooppalaisissa laulelmissa tummaihoiseksi jo 1300-luvulta lähtien.
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä...
Yksi litra vettä painaa kilon, joten 50 kilogrammaa vettä on 50 litraa.
Koska kilogramma on painomitta ja litra tilavuusmitta, niiden keskinäinen suhde riippuu mitattavan aineen tiheydestä. Litra tiheampää aihetta - vaikkapa lyijyä - painaa huomattavasti enemmän kuin litra esimerkiksi höyheniä.
Ks. esim. https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497.
