Musiikkikirjastonhoitaja Vantaalta tiesi, että kyseessä on J.H. Erkon runo "Se kolmas" (kirjoitettu 1887-1890 välillä), jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1895 (Se kolmas, opus 19).
C. S. Lewisin Narnia-sarjaan kuuluvat seuraavt kirjat:
Velho ja leijona, 1. kirja // Prinssi Kaspian - paluu Narniaan, 2. kirja // Kaspian matka maailman ääriin, 3. kirja // Hopeinen tuoli, 4.kirja // Hevonen ja poika, 5. kirja // Taikurin sisarenpoika, 6. kirja // Narnian viimeinen taistelu, 7. kirja
Itselläni on se mielikuva, että silloin kuin Moldova (Moldavia) vielä oli osa Neuvostoliittoa, Kishinevillä oli suomalainen ystävyyskaupunki. Moldova-Suomi seurasta ei löytynyt tietoa, ilmeisesti sellaista ei tällä hetkellä ole. Ottamalla yhteyttä Suomi-Venäjä-seuraan saisi varmaan tiedon Neuvostoliiton aikaisesta ystävyyskaupungista. Suomi-Venäjä-seuran Helsingin toimiston puhelin on (09) 693 831. Netistä esim. osoitteesta http://www.saunalahti.fi/ysl/yhdist2.htm löytyy ystävyysseurojen yhteystietoja.
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Tarkistin Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjaston lehtivaraston. Valitettavasti tieto pitää paikkansa eli kesäkuun lehdet on jo poistettu. Oletko jo kysellyt lehteä yliopistojen kirjastoista? Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA -tietokannan mukaan lehti tulee Helsingin Yliopiston pääkirjastoon.
Suomeksi Hildegard Bingeniläisen runoista ja rukouksista on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläinen : hengähdä minussa, Vihanta Henki, jonka on koonnut ja suomentanut Anna-Maija Raittila.
Hänestä, hänen ajatuksistaan ja opeistaan on käännetty myös esim. Wighard Strehlowin teokset: Hildegard Bingeniläisen hoidot, Hildegard Bingeniläisen jalokivihoidot ja Hildegard Bingeniläisen kasviapteekki sekä Gottfried Hertzkalta teos Näin parantaa Jumala : Pyhän Hildegardin lääketiedettä. Marja Leena Hovilalta on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit.
Näiden lisäksi mm. Anna-Maija Raittilan Kuuntelen kanssasi, Maria, Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto, Jaakko Heinimäen Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä sekä Päivi Setälän...
Valitettavasti yleisten kirjastojen tietopalvelu ei voinut suoraan auttaa sinua kaipaamasi tiedon etsinnässä. Tilastojahan löytyy mitä erilaisimmista aiheista sekä kirja- että sähköisessä muodossa, mutta vertailevia historiallisia tilastoja on vaikeampi löytää.
Kannattaakin kääntyä erikoiskirjastojen puoleen, esimerkiksi Tilastokeskuksen kirjaston päivystävä informaatikko löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/kk/info.html . Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto (Leppäsuonk. 9E) on erikoistunut myös taloushistoriaan.
Kirjastossamme olevasta Internationell signalbok 1965 -teoksesta ei aivan yksiselitteistä vastausta löytynyt, mutta Kotkan Merikirjaston ja Rauman merenkulkuoppilaitoksen välityksellä tavoitetuilta kokeneilta merikapteeneilta saimme seuraavia vastauksia:
1. Laivojen kohdatessa jouluna valtamerellä soitetaan puhelimella toiseen laivaan joulutoivotukset.
2. Lippujen koodit tulevat sähkötyksestä - erillistä lyhennystä tätä varten ei ole. Joulu lyhennetään Xmas.
3. Koodilipuilla kirjoitetaan kirjain kirjaimelta koko viesti. Pelkkä M ja C eivät riitä - niillä on muu merkitys.
Et todennäköisesti mistään.
Tässä kuitenkin vapaasti purettuna levyltä:
Suomen Talvisota 1939-1940: Underground Rock, LRLP 11 (1970)
Tehtaan vahtimestareilla oli pullo tärpättiä,
he sekoittivat siihen jauhelihan sekä hiekan
sitten yksi vahtimestareista juoksi tehtaan pomon luokse
kumarsi ja sanoi vitkaan kuules äijä tule syömään oikein
herkullinen soppa,
pomo tuli, söi ja kuoli
siitä vasta riemu alkoi sekä kunnon hautajaiset
Joukko tehtaan työläisistä osti korin koskenkorvaa
joillakuilla taasen oli pullo pari kolinaa
toisille taas onnen tilan pilvi toi tai LSD
moni otti paukun taikka matkan ennen papin sanaa
psykerokki kappelissa saattoi hautaan vainajaa
arkun kantoon kykeni vain osa kaikkein selvimpiä
Hautajaiset jatkuivat tehtaan...
Suomalaisen tietosanakirjan ja WSOY: Ison tietosanakirjan mukaan
Stonehenge on rakennettu useassa vaiheessa n.2800-luvulta 1100-
luvulle eKr. Rakennelma koostuu siäkkäisistä kivikehistä, niihin
liittyvistä merkkikivistä ja kehiä ympäröivistä kavannasta sekä
matalasta vallista. Merkkikivet muodostavat kehäkivien kanssa
tärkesiin taivaansuuntiin (esim. auringon nousukohtaan kesäpäivän-
seisauksen aikaan) osoittavia linjoja.
Stonehenge on ilmeisesti toiminut jonkinlaisena kalenterina, jonka
avulla on mm. pystytty ennustamaan auringon- ja kuunpimennysten
ajankohdat. Sen on arveltu olevan myös aurinkokultin palvontapaikka.
Lisää ja tarkempia tietoja löydät mm. seuraavista teoksista:
-Chippindale, Christopher
Stonehenge complete
-ATKINSON, R. J...
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Hei Pirkko!Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi siirtää diakuvia muistitikulle. Palvelu on ilmainen ja opastus on saatavissa arkisin klo 10-16. Iltaisin ja viikonloppuisin digitointipistettä voi käyttää omatoimisesti. Varauksen voit tehdä osoitteessa https://varaamo.turku.fi/ Kirjaudu sisään joko kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla, tai sitten pankkitunnuksilla. Kirjoita hakukenttään Digitointipiste, ja skrollaa alas kunnes näet kalenterin. Sieltä voit valita itsellesi sopivan ajan. Mukaan tarvitset oman muistitikun ja diakuvasi.Tervetuloa!
Pentti Syrjän teoksista on otettu kustakin kirjasta vain yksi painos.Kaikkien Suomen kirjastojen lainamääriä jostakin tietystä kirjasta on todennäköisesti mahdotonta selvittää. Kirjastojärjestelmät, joihin lainamäärät tallentuvat, ovat kerenneet vaihtua pahimmassa tapauksessa useaan kertaan ja tilastotieto on näin ollen kerennyt kadota. Kirjoja myös poistetaan kirjastojen kokoelmista jatkuvasti, ja kun kirja poistetaan, tilastotieto lainamäärineen katoaa. Tämänhetkiset lainamäärät kokoelmissa olevista kirjoista pystyy selvittämään, mutta Suomessa ei ole olemassa yhtä paikkaa, jonne kaikkien kirjastojen lainamäärät tallentuisivat. Ne tulisi siis kysyä jokaiselta Suomen kirjastolta tai kirjastokimpalta erikseen. Helle-kirjastoissa...
Kyseessä on todennäköisesti myrkky nimeltä strykniini. Strykniini aiheuttaa voimakkaita kouristuksia, joiden kerrotaan voivan jäykistää kasvojen lihakset hymyn kaltaiseen ilmeeseen. Kasvi, josta strykniiniä saadaan, on nimeltään strykniinipuu (Strychnos nux-vomica). Sitä kasvaa luonnonvaraisena Aasiassa, etenkin Intiassa, mutta istutettuna myös muualla.Agatha Christie on käyttänyt useassa kirjoittamassaan tarinassa myrkkynä strykniiniä, löysin lähteistä seuraavat:Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles) -esikoisteoksessaan. Hercule Poirot ratkoo rikkaan naisen suljettujen ovien takana tapahtunutta murhaa. Tarina on esitetty Poirot-tv-sarjan kaudella 12.How Does Your Garden Grow (suom. Kukkatarha). Novellissa Poirot...
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan substantiivia ihme voidaan käyttää myös vahvistussanana. esim. "Kuka ihme (t. ihmeessä) tuo on? Mitä ihmeen järkeä siinä on! Älä ihmeessä herätä toisia!" Linkki Kielitoimiston sanakirja.Valitettavasti sivustolla ei kerrota, milloin vahvistussana on tullut yleisemmin käyttöön. Sitä voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kotus.fi
Nykytaidemusiikin nuottijulkaisut ovat yleisissä kirjastoissa melko harvinaisia. Uusista pianonuoteista suurin osa on vanhojen klassikoiden valikoimia tai populaarimusiikkia. Alla muutama ehdotus, joita löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.Paavo Heininen: Etydejähttps://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=etydit+heininen&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Kalevi Aho: 19 preludia pianolle on sävelletty 1960-luvulla, mutta julkaistu nuottikirjana vasta kymmenkunta vuotta sitten:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3552291?sid=5255456554 Lauri Kilpiö: Yösoutu järvellähttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4349452?sid=5255456554 Lauri Mäntysaari: Chats before sunrise :...
Valitettavasti näyttäisi pahasti siltä, ettei andorralaisten kirjailijoiden teoksia löydy Helmet-kirjastoista, vaikka aivan sataprosenttisen varma en voi asiasta olla. Tarkistin katalaaninkielisen Wikipedian luokat osoitteessa https://ca.wikipedia.org/wiki/Categoria:Escriptors_andorrans, eikä ainakaan siellä mainittuja kirjailijoita löytynyt Helmet-tietokannasta. Helmetistä ei oikein pysty hakemaan kirjailijoita kansalaisuuden perusteella, ja Andorrassa tärkein kieli on katalaani, jota käytetään myös muuallajoten senkään perusteella kirjailijoita ei pysty hakemaan
Kyseiset Einari Vuorelan runot on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Keväthartaus (1921). Toukokuun yö on kokoelmassa nimeltään Toukokuu.Voit lukea runo Gutenberg-projektiin digitoidusta Keväthartaus-kokoelmasta.https://www.gutenberg.org/cache/epub/75964/pg75964-images.html
