C. S. Lewisin Narnia-sarjaan kuuluvat seuraavt kirjat:
Velho ja leijona, 1. kirja // Prinssi Kaspian - paluu Narniaan, 2. kirja // Kaspian matka maailman ääriin, 3. kirja // Hopeinen tuoli, 4.kirja // Hevonen ja poika, 5. kirja // Taikurin sisarenpoika, 6. kirja // Narnian viimeinen taistelu, 7. kirja
Itselläni on se mielikuva, että silloin kuin Moldova (Moldavia) vielä oli osa Neuvostoliittoa, Kishinevillä oli suomalainen ystävyyskaupunki. Moldova-Suomi seurasta ei löytynyt tietoa, ilmeisesti sellaista ei tällä hetkellä ole. Ottamalla yhteyttä Suomi-Venäjä-seuraan saisi varmaan tiedon Neuvostoliiton aikaisesta ystävyyskaupungista. Suomi-Venäjä-seuran Helsingin toimiston puhelin on (09) 693 831. Netistä esim. osoitteesta http://www.saunalahti.fi/ysl/yhdist2.htm löytyy ystävyysseurojen yhteystietoja.
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Tarkistin Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjaston lehtivaraston. Valitettavasti tieto pitää paikkansa eli kesäkuun lehdet on jo poistettu. Oletko jo kysellyt lehteä yliopistojen kirjastoista? Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA -tietokannan mukaan lehti tulee Helsingin Yliopiston pääkirjastoon.
Suomeksi Hildegard Bingeniläisen runoista ja rukouksista on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläinen : hengähdä minussa, Vihanta Henki, jonka on koonnut ja suomentanut Anna-Maija Raittila.
Hänestä, hänen ajatuksistaan ja opeistaan on käännetty myös esim. Wighard Strehlowin teokset: Hildegard Bingeniläisen hoidot, Hildegard Bingeniläisen jalokivihoidot ja Hildegard Bingeniläisen kasviapteekki sekä Gottfried Hertzkalta teos Näin parantaa Jumala : Pyhän Hildegardin lääketiedettä. Marja Leena Hovilalta on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit.
Näiden lisäksi mm. Anna-Maija Raittilan Kuuntelen kanssasi, Maria, Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto, Jaakko Heinimäen Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä sekä Päivi Setälän...
Valitettavasti yleisten kirjastojen tietopalvelu ei voinut suoraan auttaa sinua kaipaamasi tiedon etsinnässä. Tilastojahan löytyy mitä erilaisimmista aiheista sekä kirja- että sähköisessä muodossa, mutta vertailevia historiallisia tilastoja on vaikeampi löytää.
Kannattaakin kääntyä erikoiskirjastojen puoleen, esimerkiksi Tilastokeskuksen kirjaston päivystävä informaatikko löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/kk/info.html . Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto (Leppäsuonk. 9E) on erikoistunut myös taloushistoriaan.
Kirjastossamme olevasta Internationell signalbok 1965 -teoksesta ei aivan yksiselitteistä vastausta löytynyt, mutta Kotkan Merikirjaston ja Rauman merenkulkuoppilaitoksen välityksellä tavoitetuilta kokeneilta merikapteeneilta saimme seuraavia vastauksia:
1. Laivojen kohdatessa jouluna valtamerellä soitetaan puhelimella toiseen laivaan joulutoivotukset.
2. Lippujen koodit tulevat sähkötyksestä - erillistä lyhennystä tätä varten ei ole. Joulu lyhennetään Xmas.
3. Koodilipuilla kirjoitetaan kirjain kirjaimelta koko viesti. Pelkkä M ja C eivät riitä - niillä on muu merkitys.
Et todennäköisesti mistään.
Tässä kuitenkin vapaasti purettuna levyltä:
Suomen Talvisota 1939-1940: Underground Rock, LRLP 11 (1970)
Tehtaan vahtimestareilla oli pullo tärpättiä,
he sekoittivat siihen jauhelihan sekä hiekan
sitten yksi vahtimestareista juoksi tehtaan pomon luokse
kumarsi ja sanoi vitkaan kuules äijä tule syömään oikein
herkullinen soppa,
pomo tuli, söi ja kuoli
siitä vasta riemu alkoi sekä kunnon hautajaiset
Joukko tehtaan työläisistä osti korin koskenkorvaa
joillakuilla taasen oli pullo pari kolinaa
toisille taas onnen tilan pilvi toi tai LSD
moni otti paukun taikka matkan ennen papin sanaa
psykerokki kappelissa saattoi hautaan vainajaa
arkun kantoon kykeni vain osa kaikkein selvimpiä
Hautajaiset jatkuivat tehtaan...
Suomalaisen tietosanakirjan ja WSOY: Ison tietosanakirjan mukaan
Stonehenge on rakennettu useassa vaiheessa n.2800-luvulta 1100-
luvulle eKr. Rakennelma koostuu siäkkäisistä kivikehistä, niihin
liittyvistä merkkikivistä ja kehiä ympäröivistä kavannasta sekä
matalasta vallista. Merkkikivet muodostavat kehäkivien kanssa
tärkesiin taivaansuuntiin (esim. auringon nousukohtaan kesäpäivän-
seisauksen aikaan) osoittavia linjoja.
Stonehenge on ilmeisesti toiminut jonkinlaisena kalenterina, jonka
avulla on mm. pystytty ennustamaan auringon- ja kuunpimennysten
ajankohdat. Sen on arveltu olevan myös aurinkokultin palvontapaikka.
Lisää ja tarkempia tietoja löydät mm. seuraavista teoksista:
-Chippindale, Christopher
Stonehenge complete
-ATKINSON, R. J...
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Sprite-nimen lähtökohta on spirit, eli henki. Aikojen kuluessa sprite ei tarkoittanut vain henkeä, vaan monia kevyehköjä mytologisia olentoja. Yhtiö halusi korostaa markkinoinnissa 60-luvun alussa juoman keveyttä ja tämän vuoksi se nimitettiin Spritiksi (linkki vaatii maksuttoman tunnuksen).Alunperin Sprite oli 50-luvulla länsisaksalainen tuotemerkki jonka oikeudet Coca-Cola osti 1960.
Hei ja kiitos kysymyksestä!Apposen on ypö-sanan johdannainen. Merkitystä tehostavalla partikkelilla ypö on tarkka vastine inkeroisessa ja karjalassa. Sana itsessään ei merkitse oikeastaan yhtään mitään. Myös muista sanoista on muodostettu vastaanvanlaisia vahvennuspartikkeleja, esim. apposen auki ja upo uusi. Suomen kielessa ypi on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sana kirjassa 1787. Useimmat alkusointuiset vahvennuspartikkelit ovat tulleet kirjakieleen vasta 1800-luvulla, sillä ne ovat ominaisia suomen itämurteille. Sepposen selällään, aivan auki, ammollaan. Ovi jäi sepposen selälleen, linnonpojilla suu sepposen selälällään. Sepposen on myös vahvistuspartikkeli, joka on syntynyt alkusoinnin myötä. Sepo > seppo...
Larin-Kyöstin runo "Lapin joulu" sisältyy esimerkiksi hänen kirjaansa "Sydänpäivän lauluja" (K. J. Gummerus, 1916), joka on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. "Lapin joulu" alkaa sivulta 86 sanoilla "Lauloi lappi lapsellensa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20lauluja&term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20laulu&page=90Erkki Melartinin säveltämä laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).
Tulikivi esiintyy Raamatussa esimerkiksi Ilmestyskirjassa: "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti" (vuoden 1933 käännös, ilm 20:10). Tulikivi on kiinteää rikkiä, ja se tuottaa palaessaan myrkyllistä kaasua. Tulikiven polttamista käytettiin ennen vanhaan mm. koiden torjuntaan, ks. esim. Kotiliesi 1.5.1924, s. 16. Tulikivi on siis ollut tuttu tuholaistorjunnassa käytetty kemikaali, mutta sillä on myös vahvoja Raamattuun ja paholaiseen liittyviä konnotaatioita.
Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "...
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Valitettavasti tällainen kappale ei ole minulle tuttu.Suosittelen, että olette yhteydessä Yleen ja Radio Helsinkiin. Kannattaa ilmoittaa arvio päivästä, jolloin kappale soitettiin sekä arvio kellonajasta, jolloin kappale soitettiin. Lisätiedoksi kannattaa laittaa mahdollisimman tarkka kuvaus kappaleesta. Oliko kappaleen kansanlauluosuus suomeksi tai jollain toisella kielellä? Oliko kappaleessa muuta lauluosuutta? Muistuuko mieleen mitään lauseita tai sanoja kappaleesta? Erottuiko kappaleesta jokin tietty soitin?Ylen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiRadio Helsingin yhteystiedot: https://www.radiohelsinki.fi/yhteystiedot/
