Pro patria tarkoittaa isänmaan puolesta. Tämän ja muitakin latinankielisiä sanontoja löydät kirjasta: Kivimäki Arto, Summa summarum : latinankielisiä termejä, luokka 89.82.
Eino Leinon runoja englanniksi löydät seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Whitsongs ; translated from the Finnish by Keith Bosley ; introduction by Michael Branch. London : Menard, 1978. 79 s. ISBN 0-903400-36-7
Alkuteos: Helkavirsiä
Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish / edited by Elli Tompuri, - Hki : Sanoma oy, 1947
(sis. n. 15 Leinon runoa englannin kielelle käännettynä, kääntäjä Cid Erik Tallqvist)
Singing Finland : translations from Finnish verses / by K. V. Ollilainen. Lahti, 1956.(sis. 11 Leinon runoa)
Sarmanto, Heikki
Moment musical [Nuottijulkaisu] : Heikki Sarmannon lauluja Eino Leinon runoihin = New finnish songs by Heikki Sarmanto to the poetry of the great Eino Leino...
CompOpuksen Runosta runoon cd-romilta ei kyseistä runoa löytynyt. Se sisältää sähköisessä muodossa Eino Leinon Kootut runot, jolloin haun voi tehdä kokotekstistä. Eli runo ei kuitenkaan liene Eino Leinon tuotantoa. Samasta asiasta on kyselty myös Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä -palstalta, jonne runon kirjoittajaksi on itse ilmoittautunut Vuokko Laatio-niminen helsinkiläisnainen.
Kovin monta ei löytynyt, mutta tässä muutama teos, jotka kuvaavat työtä puuvillatehtaassa, osa on muistelmatyyppisiä, Mikkolan kirja perustuu haastatteluihin.
Katajisto, Juhani, Muistaks sää Vinlaunssonnilla ennen... : kyllä mää viälä vähäm muistan..., Pilot-Kustannus, 2003. (Muistelma)
Miettinen, Seija, Me finlaysonilaiset, Tampereen kaupunki, 1990. (Muistelma)
Mikkola, Marja-Leena, Raskas puuvilla, raportti puuvillatehtaan naistyöntekijöistä, Otava 1971.
Parkkinen, Tapio, Pumpulitehtaan Ulla, kertomus tytöstä joka tulee pohjoisesta. (Näytelmä)
Toijala, Anneli, Kukkiva kaakinpuu, Tammi, 1975.
Kyllä Safari-klubi niminen ravintola on oikeasti ollut Helsingissä. Se sijaitsi Eerikinkadulla, lähellä Fredrikinkadunkulmausta. Toimi vielä 80-luvullakin.
Oli aikanaan suosittu "menomesta"; discopaikka.
"Root beer" on useista eri kasveista ja yrteistä valmistettu makeutettu hiilihapotettu juoma, jossa on käytetty ainesosana myös joidenkin kasvien juurimehua. Se on amerikkalainen, lähinnä lasten suosima virvoitusjuoma. Lisäksi on olemassa alkoholipitoisia juurioluita, joita usein myydään nimellä "root ale", koska "ale" tarkoittaa voimakasta, usein tummaa ja kitkerää olutta. On myös olemassa sellainenkin tuote kuin "root cider" eli juurisiideri. "Juurioluen" kehitti philadelphialainen apteekkari Charles Elmer Hires, joka häämatkallaan eräässä maalaistalossa vuonna 1875 keitteli sitä nuorikolleen. Mausteina hän käytti kuuttatoista eri luonnonkasvia, niiden juurta sekä marjoja (mm. sassafras-puun juuren kuorta, sarsaparillaa ja katajanmarjoja...
Emme löytäneet tietoa Juho Vettanen -nimisestä henkilöstä, mutta kylläkin Briita Kaisa Vettaisesta (s. Perunka, elänyt 1828-1917) ja hänen aviottomasta pojastaan Mikko Vettaisesta (1849-1923). Muun muassa heistä kerrotaan Juha Pentikäisen kirjoituksessa Rovaniemeläistä tietäjäperinnettä, joka on julkaistu Totto-kotiseutujulkaisussa n:o 6 (v. 1962). Kirjoitus perustuu Pentikäisen omien haastattelujen lisäksi SKS:n kansanrunousarkistossa olevaan aineistoon.
Muutama lapinvaimo "Vettaskaan" liittyvä tarina löytyi myös Hannu Tuiskun toimittamasta kirjasta Maanselän laidalla : elämää 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella Rovaniemen maalaiskunnan Sinettäjoen vesistön latvoilla lähinnä perimä- ja muistitiedon mukaan (luvusta Kansanparantajat ja...
Suomeksi valitettavasti ei löydy kirjaa eikä nettisivua, joka kertoisi nimenomaan Ranskan eläimistä.
Kirjoissa ’Maailma tänään - Ranska, Monaco ja Andorra’ (Päätoimittaja: Peter Haggett. Kööpenhamina: Bonnier, 1997) kerrotaan sivulla 12 vähän Ranskan eläimistöstä ja ’Maailma nyt. 2 - Ranska ja Etelä-Eurooppa’ (Toimitus Ulla Elo. Espoo: Weilin + Göös, 1994) on sivulla 15 pieni kuvateksti Ranskan villihevosista.
Lisää eläimiä löydät siten, että selaat esim. Euroopan nisäkkäät (Tekijä: Anders Bjärvall. Helsinki: Tammi, 2003) ja Euroopan linnut - Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä (Tekijä: Lars Jonsson. Helsinki: Tammi, 2003) ja katsot lajien leviämiskartoista mitkä eläimet löytyvät Ranskasta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen...
DVD-elokuvien luetteloon pääset Helmetin hakusivulta https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…. Kirjoita hakusana tai hakusanat (esim. elokuvat)ylimpään laatikkoon, rajaa hakua Aineisto-laatikon (esim. dvd) ja/tai Kieli-laatikon kautta ja napsauta lopuksi painiketta Hae. Voit rajata hakua edelleen Kirjasto-laatikon kautta. Näkyviin tulevat kaikki haluamasi dvd-elokuvat.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy Harry Potter-kirjoja suomen kielen lisäksi yhteensä 21:llä eri kielellä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen muun aineiston kielivalikoima löytyy näin: Valitse HelMet-etusivulta Sanahaku ja Kieli-pudotusvalikko näyttää sinulle valikoimiin kuuluvat kielet. Jos haluat katsoa mitä aineistoa jollain tietyllä kielellä on saatavilla laita hakulaatikkoon kaksi tähteä (**). HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi .
Kuolintodistuksia säilytetään Tilastokeskuksessa. Kirjallisesta pyynnöstä tilastokeskus toimittaa kuolintodistuksen lähisukulaiselle. Hakemuksessa on mainittava vainajan nimi, syntymäaika, kuolinaika ja vainajan viimeinen kotikunta. Hakijan osalta tarvitaan tieto sukulaisuussuhteesta vainajaan sekä hakijan yhteys- ja henkilötiedot.
Kuolintodistuksesta ilmenee onko vainajalle tehty oikeustieteellinen ruumiinavaus, missä se on suoritettu sekä ruumiinavauksen tunnistetieto. Ruumiinavauksen tuloksia säilytetään avauksen tekopaikan arkistossa.
Sanat löytyvät julkaisusta Jauhiainen,Lauri: Kuplettimestarit ja mestarikupletit. Laulun nimi on Don Juan ja sen on säveltänyt J.Alfred Tanner. Sanoitus on Uuno Tupaselan.
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Maan ajateltiin olevan pyöreä jo ennen kopernikaanista käännettä.
Hannu Karttusen teoksessa "Vanhin tiede: tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin"(Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003), kerrotaan että ajatusta maan pallomaisesta muodosta pidetään Pythagoraan(n.572-497 eaa.) keksintönä. Karttunen toteaa " On vaikea sanoa keksikö hän sen todella ensimmäisenä, sillä idea ei ehkä ollut kovinkaan vieras kansalle, joka merillä purjehtiessaan oli nähnyt todisteita Maan muodosta. Merenkävijät olivat havainneet, kuinka tähtitaivaan ulkonäkö riippuu havaitsijan sijainnista ja ehkä myös, miten loittonevasta laivasta ensin katoaa runko näkyvistä, sitten purjeet ja aivan lopuksi maston huippu. Myös Maan varjo Kuun pinnalla kuunpimennyksen aikana...
Eduskunnan kirjaston materiaalista vastausta ei löytynyt, mutta Urho Kekkosen museosta kerrottiin, että Urho Kekkosen pituus oli n. 181,5 cm. Joskus hänen pituudekseen oli arveltu 183-184, mutta siinä on muutama sentti liikaa.
Sukkahousuille löytyy taustaa teoksesta Selin, Jaakko:
Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista / Jaakko Selin. Helsingissä : Otava, 1997. Netissä löytyy teoksen sukkahousuja käsittelevää osuutta osoitteessa. Sen mukaan sukkahousut ovat ilmeisesti tulleet 1960-luvulla ja yleistyneet 1970-luvulla.
Cd:nä Raamattua ei ole julkaistu. Uusi testamentti on julkaisu kokonaan kasetteina; Vanhasta testamentista on julkaistu kasettipaketti, joka sisältää Psalmit, Sananlaskut ja Laulujen laulun. Molemmat on kustantanut Kirja-Kotimaa Oy, netissä http://www.kikoshop.com.
Tietoa kirjailija Helena Meripaasista löydät esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/meripaasihelena.shtml
Helena Meripaasin kirjat on kustantanut Otava, joten hänen tietonsa löytyvät myös kustantajan nettisivuilta http://www.otava.fi/ : valitse ensin yleinen kirjallisuus > kirjailijat > kotimaiset kirjailijat > kirjailijan nimi alasvetovalikosta.
