Banaanin sisällä ei yleensä ole matoja tai hyönteisiä, ja tämä johtuu sekä torjunta-aineiden käytöstä että banaanin rakenteesta ja lajikkeesta. Vaikka yksittäisiä tapauksia on raportoitu, ne ovat erittäin harvinaisia.Banaani kasvaa tiiviin kuoren sisällä, eikä siinä ole helposti saavutettavaa paikkaa, johon hyönteiset pääsisivät munimaan tai pesiytymään.Länsimaissa myytävät banaanit ovat lähes poikkeuksetta Cavendish-lajiketta, joka on jalostettu kestäväksi ja tasalaatuiseksi. Tämä lajike ei sisällä siemeniä eikä tarjoa ravintoa tai suojaa hyönteisille samalla tavalla kuin villit banaanit.Banaanit eivät vaadi kasvinterveystodistusta, kun niitä tuodaan EU:n ulkopuolelta. Tämä johtuu siitä, että banaaneja ei juuri viljellä EU:ssa, eikä...
Näyttäisi siltä, että 1950-luvulla Helsingissä toimivat ainakin Helsingin Pallonlyöjät, Helsingin Pallo-Toverit ja Helsingin Veto. Voisiko kyseessä olla jokin niistä? Joukkueiden Wikipedia-sivut ovat melko tiiviit, joten niiden perusteella ei pysty kunnolla arvioimaan toiminnan laajuutta 1950-luvulla.Tässä joukkueiden Wikipedia-sivut:https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallonly%C3%B6j%C3%A4thttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallo-Toverithttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Veto
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Kappaleen "Tokioon, Tokioon" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Sen laulavat yhdessä äänitteellä Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen ja Tapio Rautavaara Kai Pahlmanin yhtyeen säestyksellä.Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä sain suomenkielisistä lähteistä muutamia osumia haulla electuarium. Tällaisista alan julkaisuista kuin MDS ja Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti löytyvät seuraavat kuvaukset:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915099?term=Electua…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915222?term=electua…Niissä käytetään suomeksi sanaa sose. Usein teksteissä käytetään kuitenkin sanaa electuarium. Artikkeleista käy myös ilmi, että lääkesoseisiin on sekoitettu hunajaa pahan maun peittämiseksi.Kokoelmissamme olevista lääketieteen tai latinan sanakirjoista sanaa ei löytynyt.
Seuraavista teoksista voisi löytyä tarkoitukseen sopivia runoja.Jaakola, Pirkko: Helmasyntejä (Sammakko, 2025)Nieminen, Jani: Meren poika, joen poika (Like, 2014)Mansbach, Adam: Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012) + muut teoksetSalama, Hannu: Hyvästi, kirvesvarsi! (Otava, 2016)Wallensköld, Viggo: Opettavaisia runoja lapsille (Siltala, 2024)
Matti Eskon esittämän kappaleen 'Nauti ja elä' on sanoittanut ja säveltänyt Hannu Karjalainen. Kansalliskirjaston tiedoista ei löydy kyseisen säveltäjän tämän kappaleen julkaisua nuottina, joten todennäköisesti kappaleesta ei ole tehty kustannussopimusta eikä sitä ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityReco…
Tekstin on laatinut Jemma_Bella -niminen sosiaalisen median sisällöntuottaja, jonka videoita lyhyitä videoita voi katsella Youtubesta: https://www.youtube.com/@_Jemma_Bella. Hänellä on tili myös muissa sosiaalisen median palveluissa.Hänen videonsa käsittelevät kroonisen sairauden kanssa elämistä ja ne ovat tyyliltään koskettavan humoristisia.
Emme voi tekijänoikeussyistä antaa tässä palvelussa kokonaisia runoja. Runon nimi on Muistoja menneiltä ajoilta ja se löytyy ainakin seuraavista kokoelmista: Viljo Kojo: Sininen pilvi (1920)Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944)Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi (1945)Viljo Kojo: Viljo Kojon kauneimmat runot (1962)
Valitettavasti artikkeli ei löydy ilman selailua.Apu lehti (vuodesta 1972) ja sen edeltäjä Uusi apu (vuodesta 1968) löytyvät Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ne ovat siellä käytettävissä mikrofilmeinä. Uusi Apu on Pohjoissalin mikrofilmeissä. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Apu taas löytyy vapaakappaletyöasemilta. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Linkki Kansalliskirjaston neuvonta.Kenties Apu lehden toimitus osaisi kertoa tarkemman lehden? https://www.apu.fi/yhteystiedot
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Kirjoituksessaan Mannerheim ja saksalaiset Sampo Ahto tiivistää Mannerheimin näkemyksen kansallissosialismista, Mein Kampfista ja Hitleristä seuraavasti:"Kansallissosialismin valtaanpääsyn Mannerheim suhtautui ensin lähinnä uteliaasti tutustuen muun muassa Mein Kampf -teoksen sisältöön. 'Hitlerin valtaanpääsyn seurauksissa on tosin toivomisen varaa, mutta mielestäni ne ovat puhdistaneet ilmaa, ja tilanne, joka nyt alkaa maailmassa vakiintua, tekee asiat paljon selkeämmiksi', Mannerheim kirjoitti joulukuussa 1933. Monien muiden tavoin marsalkka katsoi Kolmannen valtakunnan olevan sulku bolsevismille." "Varsin nopeasti Mannerheimin mielipide muuttui kuitenkin kriittisemmäksi. Vuoden 1934 lopulla marsalkka kyllä uskoi, että saksalaiset...
Turun matkustajahöyrylaivat -sivulta löytyy tieto, että laiva olisi ollut matkalla Helsinkiin."-08.09.1929 matkalla Helsinkiin karille Tukholman saaristossa Ryssmasternan kohdalla ja upposi. Pelastettiin lokakuussa ja hinattiin Suomeen korjattavaksi. Lehdistö kirjoitti näkyvästi, että osasyyllisenä haveriin oli ruotsalainen punssi."https://www.turkusteamers.com/ laivahaku: Heimdall
Ullakkokirjasto-sarja voisi olla vastaus suurpieneen lukunälkään: kuvitusta on joka sivulla, tekstiä on joitain rivejä ja kirjoissa on selkeä juoni. Sarjan kirjat ovat osin tavutettuja ja sarja jakaantuu kolmeen osaan (pakettiin), jotka vaikeutuvat edetessään.Ullakkokirjasto. Helmet.fi.Lyhyt kuvaus Ullakkokirjastosta. Rosebud.fi.
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-...
Lehteä voi lukea Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa. Lehteä on vapaakappalekokoelmassa ja mikrofilminä, joten kotiin sitä ei saa luettavaksi, mutta paikan päällä onnistuu. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät tästä linkistä.
Yleissääntö on, että erisnimiä taivutetaan kuten muitakin sanoja. Substantiivi atlas taipuu atlaksen, joten sitä voi käyttää myös nimen taivutusmuotona.LähteetKielikello: Erisnimiäkin taivutetaan https://kielikello.fi/erisnimiakin-taivutetaan/#:~:text=T%C3%A4h%C3%A4n%20malliin%20on%20poikkeus:%20jos,:%20Kullalle%2C%20Sointu%20:%20Soinnulle.Kielitoimiston sanakirja: atlas https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/atlas?searchMode=all
Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla Elon Musk. Tosin ohusemmassakin elämäkerrassa, Ashlee Vancen teoksessa Elon Musk : visionääri Teslan, Space X:n ja Solar Cityn takana on lähes 500 sivua. Tuomas Kilven selkokirja Elon Musk selkokielellä sen sijaan olisi alle 100-sivuinen, jos haluaa helpompaa ja kevyempää luettavaa.Toinen vaihtoehto voisi olla Richard L. Brandtin teos Klik: Jeff Bezos ja Amazon.comin tarina. Siinä tosin on ilmeisesti paljon yrityksen historiaakin, mutta tuossa on vain hiukan päälle 200 sivua.Jos kiinnostaa laajemmin lukea rikkaiden historiasta, Detlef Gürtlerin teos Kroisokset : rikkaiden historia faaraoista Bill Gatesiin voisi olla kiinnostavaa luettavaa. Siinä on noin 300 sivua.Monien muiden runsaasti rahaa ansainneiden...
