Hei,Jack Halkaisija lienee ollut alkuperäinen yleistynyt nimitys Suomessa, koska se löytyy lehdistä jo vuoden 1888 joulukuussa eli saman vuoden aikana, kun murhat tapahtuivat. Kirje, josta Jack the Ripper -nimitys tulee, putkahti esille syyskuun lopulla 1888. Vuodelta 1889 löytyy myös nimitys "Silpoja Jaakko" ja "Jack watsanleikkaaja".Jack Halkaisija oli yleisin nimitys vielä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska Saksalaisissa Theo von Blankenseen kirjoittama Sherlock Holmes-novelli on sanomalehden jatkokertomuksessa suomennettu nimellä "Kuinka Jack-halkaisija vangittiin" Wiipuri n:o 27 3.2.1910. Alkuperäinen novellin nimi on "Wie, Jack, der Aufschlitzler, gefasst wurde" ja aufschlizen tarkoittaa pikemminkin viiltäjää kuin...
Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa on tietoa Suomen kaupunkien väkiluvuista aikanaan voimassa olleen aluejaon mukaisesti. Vaikuttaisi siltä, että Tampereen kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkityn väestön määrä ohitti Turun vastaavan määrän jo vuonna 1937. Vuonna 1936 Turun väestö oli 70 688 ja Tampereen 61 208. Vuonna 1937 Turussa asui 72 981 henkilöä ja Tampereella 74 736. Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 1938, s. 12.
En löytänyt kaktusaiheista joulumerkkiä kuin vuoden 2013 merkin, jossa näyttäisi ehkä olevan joulukaktus ja lapsia, sen arvo lukee merkissä, 65 senttiä. Mutta jos kyse on jostain muusta suomalaisesta postimerkistä, Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat euroarvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan. Wikipedian listaus joulumerkeistä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_joulupostimerkeist%C3%A4
Hei,Tämäpä oli hankala. Uusia lauluja tulee kyllä paljonkin, mutta harvat jäävät elämään ja näköjään ainakin tuohon aikaan hävisivät aika täydellisesti. Selvittelin kollegoilta ja muista vastaajilta, mutta ei tuntunut löytyvän kyseistä kappaletta. Nyt täytyy ainakin toistaiseksi luovuttaa.Muistaisikohan joku palvelun käyttäjistä kyseistä kappaletta?
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Runo on Jaakko Haavion "Kurjet suolla". Se alkaa: "Kurjet koikkelehtivat suolla suruissansa, yhteisvoimin etsivät..." Runo sisältyy kirjaan Haavio, Jaakko: "Sininen hetki" (Kirjapaja, 1984, s. 55-56).
Tupluureilla tarkoitetaan nokkaunia, ja se tulee suoraan ruotsin sanasta tupplur. Ruotsalaisen Institutet för språk och folkminnenin mukaan se on vertauskuva hetkiin, kun kukot nukkuvat seisaaltaan lyhyen aikaa. Ruotsalaisessa kirjallisuudessa sana on tunnettu 1800-luvulta. Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e80b35b1559743d3812b6a2f8ef06396&keyword=tupluuri&list_id=1https://frageladan.isof.se/faqs/28347
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä...
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Wikipedia osaa kertoa, että Halloweenin (engl. All Hallows’ Eve eli pyhäinpäivän aatto) syntyyn on vaikuttanut muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, niin kutsuttu samhain-juhla, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Kelttiläisen kulttuuriperinteen sijoja olivat muun muassa Brittein saaret. Ylen Elävän arkiston nettiartikkelin mukaan juhla päätyi Yhdysvaltoihin 1800-luvulla irlantilaissiirtolaisten mukana ja juhlasta alkoi muodostua karnevalistinen. Suomessa vastaavaa juhlaa on kutsuttu nimellä kekri (Wikipedia).Lähteet:Halloween. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Halloween (Viitattu 4.12.2025)Himberg, P. Halloween on Suomessa uusi tulokas vanhalla juhlapaikalla. Yle Elävä arkisto. Nettiartikkeli. 31.10.2012. https...
Vuoden 2000 merkin arvo on 2,50 markkaa. Markka-arvoiset postimerkit eivät enää käy postimerkkeinä lähetyksissä, https://yle.fi/a/3-5111022. Eli uusi merkki olisi hankittava, joko 1,70 ennen 11.12. lähetettäviin kortteihin tai 2,75 sen jälkeen lähetettäviin, https://www.posti.fi/joulu/paivamaarat.
Heti sodan jälkeen itse sodasta kirjoittivat pääasiassa miehet. Naisten kirjoittamat kirjat kertoivat usein rintamalotista tai kenttäsairaalassa työskentelevistä naisista. Naisten kuvaavat sotaa myös ulkopuolisen tai siviilin näkökulmasta. Tässä joitakin mahdollisuuksia. Lottakuvauksista tunnetuin oli epäilemättä Irja Virtasen kirja Kenttäharmaita naisia, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1956. Kirjasta otettiin uusi laitos vuonna 2006. Kirja herätti aikanaan paheksuntaa, mutta vuonna 2017 se edusti julkaisuvuottaan Kirjojen Suomi -projektissa.Jo vuonna 1940 ilmestyi Siiri Vihantolan kertomuskokoelma Tulta hankien yllä. Kirjan kertomukset kuvaavaat talvisodan tapahtumia.Kersti Bergrothin päiväkirjamainen romaani Nuoren...
Poison tarkoittaa ranskaksi ja englanniksi myrkkyä. Tenulla tarkoitetaan arkikielessä viinaa, denaturoitua talousspriitä ja korvikealkoholia.En valitettavasti onnistunut usean kollegankaan avustuksella löytämään lähdettä sille, tarkoitetaanko poison-sanalla tässä yhteydessä myrkkyä vai jotakin muuta. Väljästi tulkiten tämä voisi olla jonkinlainen tenuun viittaava kielikuva. Novelli sijoittuu aikaan, jolloin korvikealkoholia käytettiin muutenkin, ja novellissa kuvataan juopottelua myös osana juonta.Ehkäpä joku palvelun lukijoista tietää merkityksen paremmin ja kommentoi tietonsa vastauksen alle? tenu - Suomen etymologinen sanakirjaPeltonen, M. 2016. Paperilla seisova Perkele: Hannu Salaman elämä ja kirjat. 1. painos. Helsinki:...
Voisiko kyseessä olla Lumikki-kirja? Kirja on pop-up-kirja, jossa on kuva muun muassa Lumikista lasiarkussa, kuvia löytyy tästä myynti-ilmoituksesta, https://auctionet.com/fi/2225339-lastenkirja-pop-up-kirja-lumivalkoinen…. Kannessa on pyöreä aukko, joka on peili, jossa näkyy Lumikki. Finna.fi:stä löytyvät tämän kirjan tiedot, julkaisija on Tammi, sarja Tammen isot kultaiset kirjat ja teksti on Marjatta Kurenniemen. Sitä ei näytä olevan oikein missään lainattavissa, https://finna.fi/Record/fikka.3569071?sid=5189071457 .
Voisiko kyseessä olla Tuula Kallioniemen Kuka rakastaa Ruusua (1997)? Sen päähenkilö Ruusu on kuudesluokkalainen. Hänen luokalleen tulee uusi jännä tyttö nimeltä Sirene. Yhdessä he esimerkiksi pelaavat spiritismiä.
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin...
