Kysyin vinkkejä henkilöiltä, jotka itse lukevat ja vinkkaavat paljon kaikenikäisille. He suosittelivat aloittamaan novelleihin tutustumisen seuraavista teoksista:
Salla Simukka: Sytytä valot, sammuta valot
Magdalena Hai: Haiseva käsi
Tusina
Etsijät
Muuttamista käsitellään lukuisissa lastenkirjoissa. Osassa kirjoista muuttaminen liittyy uusioperheeseen. Muuttamiseen liittyy myös uusien ystävien saaminen ja toisaalta yhteydenpito vanhoihin ystäviin.
Seuraavissa kuvakirjoissa muutetaan:
- Chapouton, Anne-Marie: Turlutiinit muuttavat
- Corderoy, Tracey: Sopu sijaa antaa!
- Erkintalo, Jenni: Talo kulman takana
- Freedman, Claire: Susihukka ja rohkea hiiri
- Gleeson, Libby: Anni ja Lasse
- Jalonen, Riitta: Aatos ja Sofian sorsapuisto
- Katajavuori, Riina: Mennään jo naapuriin
- Lapintie, Tarja: Lassi muuttaa
- Lindgren, Barbro: Raisu Roosa muuttaa kaupunkiin
- Marcero, Deborah: Purkissa
- Nordqvist, Sven: Viiru muuttaa
- Pelliccioni, Sanna: Onni-poika saa uuden ystävän...
Toivo Palmrothin säveltämä ja Reino Hirvisepän (eli Reino W. Palmrothin) sanoittama "Talonpoikaismarssi" sisältyy lehteen "IKL:n joulu" (01.12.1936, s. 54-55). Laulu alkaa: "Tään maan onnen me ostimme kerran". Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Ainut levytys löytyy Kansalliskirjastosta, jossa sen voi kuunnella. Käyttökopio on tilattavissa kuunteluhuoneeseen. Myös Yleisradiolla näyttää olevan tämä levytys, jolla laulun esittää Mustan Karhun yhtye ja joukko ylioppilaita johtajanaan Eino Raitio (Odeon A228315). Samalla äänitteellä on myös AKS:n marssi.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talonpoikaismarssi, nuotti:
https://digi....
Sukupuolen määräytymisen syihin liittyy paljon uskomuksia, mutta tieteellistä näyttöä ei paljonkaan löydy. Tiedetään kuitenkin esimerkiksi, että sotien aikana ja pian niiden jälkeen syntyy poikia enemmän kuin rauhan aikana. Aiheesta mm. Duodecim-lehdessä (2010/126):
https://www.duodecimlehti.fi/duo99143.
Se, että johonkin sukuun jostakin syystä syntyisi nimenomaan tyttö- tai poikalapsia, on harhaluulo. Tähän päätyi ainakin laaja tutkimus, josta MTV-uutiset uutisoi 1.3.2020. Löydökset ovat ilmestyneet Proceeding of the Royal Society B -tiedelehdessä. Uutisen voi lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-teidan-suvussanne-paljon-poiki…
Myös vanhemmassa Duodecim-lehden numerossa (1994/...
Tällaisissa tapauksissa kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikin tunnistuspalveluita. Yksi tällainen sovellus on SoundHound, joka pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
Kyseessä on englantilaisen Cicely Mary Barkerin (1895 - 1973) runo Lumikello (The Snowdrop Fairy), jonka on suomentanut Eila Kivikk'aho.
Runon loppu menee hiukan toisin. Voit lukea runon esimerkiksi teoksista Talven kukkakeijut (1991) ja Kukkakeijujen kultainen kirja (1998).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://flowerfairies.com/the-snowdrop-fairy/
https://en.wikipedia.org/wiki/Cicely_Mary_Barker
Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjoja ja fantasiakirjasarjoja, jotka ovat saman tyylisiä kuin Throne of Glass -sarja.
Abercrombie, Joe: Särkynyt meri -sarja. 1. osa: Vain puoliksi kuningas
Adeyemi, Tomi: Veren ja luun lapset -sarja
Alatalo, Katri: Käärmeiden kaupunki
Aveyard, Victoria: Hopea-sarja. 1. osa: Punainen kuningatar
Bardugo, Leigh: Grishaversumi-sarja. 1.osa: Varjo ja riipus
Green, Sally: Savuvarkaat-sarja
Hepo-oja, Briitta: Suomea lohikäärmeille
Hobb, Robin: Näkijän taru -sarja. 1. osa: Salamurhaajan oppipoika
Maas, Sarah J.: Valtakunta-sarja....
Paavo Rintalan teos Eläinten rauhanliike (1984) on Orwellia mukaileva, suomalainen ja satiirinen eläintarina, joka sopisi suoraan vertailukohdaksi Eläinten vallankumoukselle.
Muita mahdollisia vertailupareja voisivat olla esimerkiksi Lauri Pohjanpään poliittiset faabelirunot (esim. Metsän satuja ja muita runoja, 1924), Leena Krohnin hyönteismäisistä ihmisistä kertova Tainaron (1985) tai Pajtim Statovcin voimakasta eläinsymboliikkaa sisältävä Kissani Jugoslavia (2014).
Suomalaista satiiria vähäisemmällä eläinsymboliikalla edustaisivat esimerkiksi Veikko Huovisen teokset, kuten Lyhyet erikoiset (1967), Rauhanpiippu (1956) tai Lemmikkieläin (1966).
Alttarin riisuminen kiirastorstaina näyttäisi olevan katolilaiselta ajalta periytyvä tapa. Kiirastorstain messun jälkeen alttari riisutaan kaikista tarvikkeista.(Katolinen kirkko Suomessa) Suomen evankelisen kirkon kirkkokäsikirjan mukaan kiirastorstain messu voidaan päättää seuraavasti: Kirkon kuoriin sytytetään messun alussa 12 apostolin kynttilät ja niiden keskelle yksi isompi Kristus-kynttilä. Aterian päätyttyä ennen kiitosrukousta joku jumalanpalveluksessa avustavista sammuttaa yhden apostolien kynttilöistä. Siinä yhteydessä hän lausuu: Juudas, joka kavalsi Jeesuksen, poistui pimeään yöhön kesken aterian. Me sammutamme nyt Juudaksen kynttilän.Kiitosrukouksen jälkeen sammutetaan muidenkin opetuslasten kynttilät ja sanotaan: Kun...
Vuodesta 1863 alkaen suomeksi alettiin käyttää muotoa Valtiopäivät. Sana Eduskunta yleistyi tämän jälkeen. Kantana sana edusmies. Europaeus sankirjassaan: Representation=edus-kunta. Myöhemmin 1896 Ståhlberg katsoi, että kansaneduskunta oli osuva vastine ilmaukselle nationalrepresentation. Eduskunta hyväksyttiin virallisesti valtiopäivien nimeksi vuonna 1906 eduskuntakomitean mietinnössä (VPJ 2§). Aiheesta lisää mm. teoksessa Käsitteet liikkeessä (2003), Ismo Pohjantammi artikkelissaan Edustus, erityisesti sivuilla 371-374, otsikon Valtiopäivät vai eduskunta, alla.
Tässä muutamia vinkkejä viikinki- ja keskiaikaan sijoittuvista romaaneista, sekä kotimaisista että käännöksistä.
Ahrnstedt, Simona: Sitoumuksia
Itägöötanmaalle miehineen majoittunut Markus Järn, karski soturi ja kuninkaan oikea käsi, lähettää juoksupoikansa noutamaan kylästä naisen itselleen yöseuraksi, mutta pojantollo tuokin väärän naisen, metsälammessa ilkosillaan kylpeneen mahtimiehen tyttären Illiana Henrikintyttären. Markus tajuaa, että tätä neitoa hän ei voi käyttää viihdykkeenään, ja lähtee palauttamaan pelkkään viittaan käärimäänsä tyttöä kotiin. Mutta Illianan maine on jo tahraantunut, ja kun tytön nuorin velipuoli vielä kuolee matkalla tapaturmaisesti, Markus Järn joutuu maksamaan kovan hinnan tapahtuneesta - monellakin...
Helmet-kirjastoissa kotikirjastoksi merkitään yleensä lähin kirjastojen toimipiste, mutta se voi olla muukin toimipiste, jota ensisijaisesti käytät.
Kotikirjastolla on asiakkaalle merkitystä silloin, kun tekee itse varauksia Helmetissä. Noutokirjastoksi tulee tällöin automaattisesti asiakkaan tietoihin merkitty kotikirjasto. Jos hän haluaa noutaa varauksen jostain muusta Helmet-kirjastosta, voi vaihtaa noutokirjaston pudotusvalikosta mihin tahansa muuhun kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen sitaatti on Sidonie-Gabrielle Coletten teoksesta La naissance du jour (1928), teoksen neljännestä luvusta. Flammarionin kustantamassa vuoden 1984 painoksessa lause on sivulla 44.
La naissance du jour-teosta ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/lanaissancedujou0000cole/page/n5/mode/2up?q=papillon
https://www.ebooksgratuits.com/html/colette_naissance_du_jour.html#_Toc122106577
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Ruotsalaisia on varmasti yhtä monenlaisia kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisia, mutta ainakin Ylen oppiminen -sivustolta löytyy tietoa ruotsalaisuudesta, johon kuuluu runsaasti juhlapyhiä ja ruokaperinteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/abbaa-ja-anjovista-ruotsalaisi…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kyllä myös Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? -niminen sarja, joissa käsitellään suomalaisten stereotypioita ruotsalaisista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/03/allottavan-onnellisia-diskutee…;
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.
Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994....
