Milloin on alkanut Kiirastorstaina tapa ev lut kirkoissa, että alttari riisutaan. Vai onko tapa ollut kauan. En muista lapsuudesta sitä. Vai oliko riisuminen …

Kysytty
29.3.2021

Milloin on alkanut Kiirastorstaina tapa ev lut kirkoissa, että alttari riisutaan. Vai onko tapa ollut kauan. En muista lapsuudesta sitä. Vai oliko riisuminen silloin pienemp

Vastaus

Vastattu
31.3.2021
Päivitetty
31.3.2021

Alttarin riisuminen kiirastorstaina näyttäisi olevan katolilaiselta ajalta periytyvä tapa. Kiirastorstain messun jälkeen alttari riisutaan kaikista tarvikkeista.(Katolinen kirkko Suomessa) Suomen evankelisen kirkon kirkkokäsikirjan mukaan kiirastorstain messu voidaan päättää seuraavasti: Kirkon kuoriin sytytetään messun alussa 12 apostolin kynttilät ja niiden keskelle yksi isompi Kristus-kynttilä. Aterian päätyttyä ennen kiitosrukousta joku jumalanpalveluksessa avustavista sammuttaa yhden apostolien kynttilöistä. Siinä yhteydessä hän lausuu: Juudas, joka kavalsi Jeesuksen, poistui pimeään yöhön kesken aterian. Me sammutamme nyt Juudaksen kynttilän.Kiitosrukouksen jälkeen sammutetaan muidenkin opetuslasten kynttilät ja sanotaan: Kun Jeesusoli vangittu, kaikki opetuslapset pakenivat ja jättivät hänet yksin. Me sammutamme myös muiden opetuslasten kynttilät. Kun kynttilät on sammutettu, luetaan psalmi 22, minkä jälkeen voidaan laulaa virsi 77 ilmanurkujen säestystä. Psalmin ja/tai virren aikana alttarikynttilät sammutetaan, alttari riisutaan ja ristija sammutetut kynttilät – paitsi Kristus-kynttilä, joka jää palamaan – kannetaan sakaristoon. Jos alttarilla on krusifiksi, se voidaan jättää paikoilleen. Alttari voidaan pukea mustaan. Jumalanpalveluksen päätöskelloja ei soiteta. Koska Kirkkokäsikirjan lainauksessa sanotaan, että voidaan päättää seuraavasti on tietenkin mahdollista, että kiirastorstain jumalanpalvelus on ollut mahdollitsa päätää toisinkin.(Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja : 1-2, 2003)                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                 

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Julkaistusta kysymyksestä ei ilmene, milloin kysyjä eli lapsuuttaan. Nykyeläkeläisten aikana kirkkokäsikirjaa on uusittu muutamaan kertaan, eikä rippikoulussa opittu tavallisenkaan päiväjumalanpalveluksen kaava ole entisellään. Siten sitaatti 2003-painoksesta ei kerro, mitä ohjeistus sisälsi 1900-luvun puolella. Kirjastojen aineistotietokannoissa ja antikvariaattien valikoimissa näkyy eri laitoksia mm. 1960-luvulta ja 1940-luvun alusta.

Kerrottu tapa on epäilemättä peräisin katoliselta ajalta, kuten vastattiin, mutta kysymys tuskin tarkoitti sitä. Tiedämme, että katolisia tapoja ensin karsittiin Suomen ev.-lut. kirkossa ja että niitä on viime vuosikymmeninä vähitellen palautettu yleiseen käyttöön. Vaikka tuon kohdan ohjeen sanamuoto "voidaan päättää seuraavasti" olisi vanha, kirjaston lienee ollut mahdollista saada kirkollisilta tahoilta täsmennys kiirastorstain nykytapojen yleisyydestä eri sukupolvien aikana.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.